Kokemuksia Polar Loop 2 aktiivisuusrannekkeesta, sekä kuulumisia viikon varrelta

Tämän vuoden glögi- ja pipari-kausi on aloitettu

 Sain viime jouluna lahjaksi aktiivisuusrannekkeen,

kuten niin moni muukin suomalainen - taisi olla oikein hittituote jouluna 2015.

Ajattelin nyt kertoa kokemuksia tuosta härvelistä,

josko joku sellaista harkitsee vaikka tänä jouluna toivoa tahi ostaa.

Mukana muutama aiheeseen kuulumaton kuva viikon varrelta.

Ensinnäkin - onhan tuo Polar Loop 2 ihan hauska peli.

Olen ollut ikäni melko liikunnallinen

mutta nyt lähivuosina jämähtänyt turhan paljon toimistoon ja autoon istumaan,

ja liian usein sinne sohvanmutkaankin tai kotitöitä tekemään,

silloinkin kun tiedän että jaksaisin paremmin ja olo olisi parempi jos liikkuisin.

Ruuhkavuodet tekosyynä oman aktiivisuuden hiipumiseen.

Rannekkeen kanssa minua on aktivoinut se 

että yritän saada "päivän aktiivisuudet" ja 10 000 askelta päivässä täyteen.

Hyödyllistä on myös ollut, kun päätteen ääreen liian kauaksi aikaa jämähdettyään

alkaa tuo ranteessa täristä ja huomautella että "IT'S TIME TO MOVE".

Pari askelta, venytystä ja hypähdystä, ja taas virtaa veri aivoissakin.

(Toisaalta, pitkiä matkoja ajaessa tuo toiminto on rasittava. Yleensä on kiire töihin tai kotiin, eikä reissun päällä itsekseen viitsi pitää kuin ne pakolliset pissi-tauot ja silloin tuleekin ranneke nakattua käsilaukkuun kun alkaa moista huomautella.) 

13. hääpäivän ruusut

Päivän 10 000 askelta metsästäessä
ollaan muistettu työkaverin kanssa säännöllisesti käydä lounaslenkeillä,

eli syödään 10 minutissa eväät ja kävellään reipas 15 min kierros ulkona.

On tullut kyykkäiltyä Skype-palaveria kuunnellessa 

ja käveltyä ympäri toimistoa työpuhelua puhuessa.

On tullut tulostettua eri kerrokseen ja kipaistua portaan ylös ja alas.

Välillä olen jopa tepottanut kotona rappusissa illalla että tulee aktiivisuudet ja askeleet täyteen.

Toisaalta, olen yleensä kaikenlaista mittaamista, punnitsemista 

ja sääntöjen mukaan liikkumista ja syömistä vastaan.

Mielestäni olisi tärkeämpää oppia kuuntelemaan kehoaan,

minkälainen ruoka saa olon tuntumaan hyvältä,

minkälainen liike ja liikunnan määrä pitää olon hyvänä ja vireänä.

Ja muistaa, että riittävästä unesta ei kannata tinkiä.

Tällä viikolla saatiin ensilumet

Mikäänhän ei estä olemasta aktiivinen ilman rannekettakin.

Mutta minulle tämä on kyllä toiminut välillä hyvänä "potkuna persuuksiin".

Jos haluaisi että tulokset olisivat enemmän totuudenmukaisia 

pitäisi rannekkeen olla vähän kallimpaa mallia ja ottaa huomioon myös syke.

Välillä on turhauttanut, 

kun ranneke ottaa Zumban ja tanssin juoksuksi 

mutta Body Pumpin, kuntosalin ja joogan seisomiseksi tai korkentaan käveleskelyksi.

Hiihto ja uinti ovat tämän rannekken mukaan hyvää liikuntaa,

mutta pyöräily istumista ja laskettelu seisoskelua.

Ei siis pidä orjuuttaa itseään tällekkään laitteelle,

jos tietää liikkuneensa on ihan sama mitä illalla ruudussa seisoo. 

Välillä menee pitkiä aikoja etten käytä ranneketta.

Aina ei huvita, ja metalliosat ärsyttävän pidemmän päälle atopiaan taipuvaista ihoa.

Samasta syystä on unenlaatua mittaava toiminto jäänyt lähes käyttämättä.

Välillä innostun ottamaan rannekkeen käyttöön, 

ja silloin kyllä huomaan kerääväni askeleita vähän aktiivisemmin. 

Hauskaahan tietenkin on seurata noita lukemia sitten koneelta tai kännykän sovelluksesta.

Päivätasolla huomaa ettei arkena klo 8 - 16 välillä askeleita juuri kerry,
enemmänkin noita passiivisuusleimoja.

Viikkotasolla voi koittaa saada keskiarvon hyväksi.

 Tai vähintään kuukausitasolla..

Välillä kyllä työkaverin kanssa tuntuu että meidän rannekkeet antaa ihan erilaisia lukuja.

Samaan aikaan työnantajalta joululahjaksi saadut samanlaiset rannekkeet siis kyseessä.

Meillä kun on tietoihin syötetty aika tarkalleen sama paino ja pituus
(kyllä, olemme molemmat uljaat 155 cm pitkiä)

ei askelten määrässä pitäisi tulla suuria heittoja.

Niinpä me on vähän testailtu rannekkeita töissä siten,

että olen pitänyt molempien rannekkeita samassa kädessä

- tuloksen pitäisi siis olla aivan sama.

 

Vaan eihän se ihan sama näytä.

Pieni yhteenveto edellisistä:

Ero ei ollut niin suuri kuin oletimme,
sillä yhdessä lenkkeillessä omilla rannekkeilla erot ovat olleet todella suuria.
Huomasimme että askellustyylimme on erilainen,
Idan vähän naisellisempi pieni askel
näyttää mittarissa tehokkaammalta kuin meikäläisen harppominen.

 Eli muistetaan suhtautua näihin mittareihin sillalailla suuntaa-antavina

positiivista aktivoitumista edistävinä leluina,

ei aukotonta totuutta kertovina orjuuttavina tai toimintaa liikaa ohjaavina laitteina.

Pääasia liikunnassa on minulle se hyvä olo joka siitä tulee,

ei kehon muokkaaminen, kilpailu tai mitattaviin tuloksiin pääseminen.

Ja lasten myötä sitä kaikenlaista liikuntaa tulee kuin itsestään.

Kuten tänä viikonloppuna, kun työtuolille on kyllä jätetty majan kattoon aukko,

mutta kulku tietokoneelle kulkee tuollaisen hyllyn reiän läpi ryömien.

(juuri ja juuri mahduin, vähän kyllä jännitti jäänkö takapuolesta jumiin)

Tänä viikonloppuna saatiin nautiskella ensilumesta,

jota nuorimmaisen mielestä oli vallan riittävästi hiitokauden aloitukseen.

Itse taidan malttaa odottaa vielä vähän valkoisempaa maata,

mutta kyllä täällä jo kovasti odotetaan että päästään talvilajeista nautiskelemaan!

Koko perhe odottaa laskettelurinteiden aukeamista,

ja on tätä talvea jo muutenkin odotettu!

Kohta luistellaan, ihan muuten vaan..

Kolmattatoista hääpäivää juhlistettiin

hyvällä ruualla kotona perheen kesken,

sekä käymällä kaksin elokuvissa ja kävelyllä metsässä

äitini ollessa lapsenvahtina.
(Kävimme katsomassa jännitysdraaman Nainen junassa - voin suositella!)

Ja muistihan se mies taas ihanat ruusutkin tuoda.

Halloweenia vieteltiin ihan pienesti,
vähän koristeita ja herkutteluita.
Kynttilöitä toki poltettiin myös rakkaita muistellen pyhäinpäivänä.

Ensi viikolla lähteekin nuorin mummin kanssa Ouluun siskolleni serkkuilemaan,
ja minä suuntaan pidemmälle työreissulle.
Viikonloppuna isot pojat lähtee partioleirille
ja neidillä jatkuu Galaxin pienelokuvassa näyttelijähommat avustajan roolissa.
Ja sittenhän se onkin jo isänpäivä!
Puuhakas viikko siis taas luvassa!

 Onko sinulla kokemuksia aktiivisuus rannekkeista?

Ja oletko yhtä innoissaan talven alkamisesta?

Iloista marraskuista viikkoa!

Terkuin Taina