sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

Koronakevät

koronakevät
Koronakevään nallehaaste

Kuinka uskomattomalta tämä koronakevät olisi kuulostanut vielä puoli vuotta sitten!
Ja tässä sitä ollaan, kummallisesti ihminen lopulta sopeutuu, vaikka mihin. Koronakevääseenkin.
Tilanne on aiheuttanut inhimillistä hätää ja kärsimystä käsittämättömälle määrälle ihmisiä,
enkä aio tässä postauksessa lähteä politikoimaan, kauhistelemaan tai neuvomaan ketään sen enempää,
vaan haluan tehdä pieniä päiväkirjamerkintöjä siitä, miten tämä koronakevät on omassa
ja oman perheen elämässä näkynyt.

Töissä teen hommaa nettikaupan ja sähköisen markkinoinnin sekä ammatillisten blogien näkyvyyden kanssa,
joten tämä blogi on taas jäänyt heitteille kun vapaa-ajalle on halunnut ihan muuta...
nyt kuitenkin päätin jatkaa, ihan pienesti omaksi iloksi ja muistojen paikaksi,
ilman hakusanaoptimointia tai muita näkyvyystavoitteita.

kotireeni
Kotitoimisto- ja jumppahuone, huone, jota ennen myös vierashuoneeksi kutsuttiin.

Näihin neliöihin on tiivistynyt suuri osa hereilläoloajasta. Kotitöitä ja kotijumppaa.
Olemme nyt olleet miehen kanssa etätöissä kahdeksan viikkoa,
9.-, 7.- ja 2.-luokkailaiset lapset etäkoulussa kuusi viikkoa.
Etätöitä olemme tehnyt viikoittain tähänkin saakka joustavasti,
joten töiden kannalta ei meillä suuri mullistuksia ole.

Lasten koulu on sujunut yllättävän hyvin! Ei voi kuin hattua nostaa opettajille!
Lapset hoitavat hommat hyvin itsenäisesti, edes nuorimmalle emme ole opettajia nytkään,
vaan tunnit ja tehtävien palautukset hoituvat monipuolisesti eri sähköisiä välineitä hyödyntäen.
Ja onhan se vaan suloinen näky tuo pikkukoululaisten etäoppitunti,
rivi pieniä päitä kuulokkeineen kuuntelemassa, kun ope lukee satua aina koulupäivän päätteeksi.

Toki meillä lapset kouluun kaipaa (enpä olisi tätäkään nähnyt tulevaksi),
mutta nyt täällä talossa on välillä viisi eri etäpalaveria menossa ja päivällä syödään, ainakin välillä, yhdessä lounasta.
Tunnelma on yllättävän seesteinen.

koronakevät
take away- kouluruoka


Tervetullut helpotus etätyö-etäkoulu-aikatauluhärdelliin oli tällä viikolla alkanut take away -kouluruuan jakelu.
Ruuan valmistamiseen menee vaan tosi paljon aikaa, vaikka kuinka koittasi tehdä isoja satseja!
Ja kyllähän perhe myös ihan hyviä määriä syö, että ei se taloudellisestikaan mitätöntä ole.

Joissain kunnissa saa tarvikkeita ruuan laittoon, mutta mielestäni tämä on silti parempi,
että tulee tosiaan lämmin ruoka annoksina lisukkeineen kaikille lapsille,
erityisesti tietenkin niille, joiden kotona on hommat vinksallaan ja ongelmat lähteneet eskaloitumaan,
he ovat nyt huolestuttavassa asemassa.
Mutta kyllä minäkin tästä todella kiitollinen olen, vaikkei meillä mitään
taloudellista tai jaksamisen kriisiä tässä olekaan menossa.

koronakevät


Koronakeväänä on moni juttu peruuntunut ja koko perheen harrastukset tauolla,
mutta mulla ei ole ollut kyllä mitään vaikeutta saada kalenteria uudelleen täytettyä.
Enemmänkin tuntuu, että asioiden tärkeysjärjestykset on saaneet pienen päivityksen,
ja tämän jälkeenkin on ajankäytöstä taas turhaa karsiutunut pois ja aidosti tärkeää enemmän tilalla.

Toisaalta, nyt parin kuukauden sosiaalisen eristäytymisen jälkeen huomaan myös,
että kohtapuoleen jonkunlainen korona-ajan ilmoittautumislomakkeiden täytön estotoiminto olisi paikallaan.
Olen nyt osallistunut mm. lukemattomaan määrään nettijumppia ja webinaareja,
ja lisäksi seuraavat projektit ovat startanneet:

  • 3 viikon meditaationhaaste
  • 12 viikon elämäntaparemotti / kuntokuuri (FitFarmin Superdieetti)
  • 1,5 vuotta kestävä HR-ammattilaisen oppisopimuskoulutus (sis. liiketoiminnan erikoisammattitutkinto)

Näihin olen tyytyväinen, kyllä, mut nyt sais nää innostavat ideat ja ilmoittautumiskaavaakkeet jo hetkeksi riittää!



Ulkoiltua on tullut nyt paljon, ja jonkun verran myös niiden kavereiden kanssa,
keiden lasten kanssa omat lapset ulkoilee, niin pysyy nuo kontaktimäärät aisoissa lasten ehdoilla.
Metsään tekee mieli joka päivä kun siihen rutiiniin on taas päässyt.
Välillä seuraksi saa myös ystävien lemmikkejä, koiria ja ponejakin.

Teineille tämä on kyllä tylsää aikaa, juuri nyt heidän kuuluisi kulkea kavereiden kanssa,
mutta sosiaaliset ympyrät ovat kutistuneet lenkkipoluille, frisbeegolf radoille, ja tietysti someen.
Nuorimmainen, joka ei ole joukkuelajityyppiä, on sen sijaan onnellinen,
kun kaverit ei koulun jälkeen ole treeneissä vaan kaikki ehtii olla ulkona, rakentaa majoja ja pelata katusählyä.
Hyvin on kuitenkin lapsetkin onneksi uskoneet, että muutama kaveri kerrallaan ja ulkona tavataan.

joutsenet auringonlaskussa


Itsellä on töissä ollut ainakin toistaiseksi hyvin tekemistä, jopa entistä enemmän vastuuta ja puuhaa.
Kiitollinenhan siitä pitää olla!
Oma duuni on IT-alalla, jossa digiaikaa etäkokouksineen ja -töineen on eletty jo pitkään.
Tosin, olihan tuo ensimmäinen kokonainen kokous- ja koulutuspäivä illanistujaisineen jotain ihan uutta itsellekin.
Yleensä mun homma on hoitaa tilat, ravintolat ja ohjelmat,
nyt virvokkeet ja tarjottavat kaikki hankki kotiin kuka mistäkin firman piikkiin,
ja pikkutunneille saakka kestänyt online-sessio spontaaneine levyraateineen ja musavisoineen
oli monen mielestä yksi hauskimpia iltoja pandemian aikana.

Tätä se nyt on toimistohommissa.

Joku jättää pitkää keskittymistä vaativan työn suosiolla viikonlopulle ja käy työpäivän aikana lasten kanssa välkillä ulkona,
toinen vie päivällä vanhempiaan lääkäriin ja kolmannen pitää kesken kokouksen mennä pyyhkimään.
Aloilla, joilla tämä on mahdollista, on tämä nykyään onneksi jo aika normaalia.
Koska normaaliahan se on, mahdollisimman hyvin yhteen sovitettavista elon eri osa-alueiden palikoista koostuvaa Elämää.

Tietenkin olisin toivonut, että etätyön yleistyminen, ja perhe- ja työelämän yhdistäminen
olisivat tapahtunut vähemmän dramaattisissa merkeissä tässä isossa mittakaavassa,
mutta silti on pakko todeta, että tykkään todella paljon siitä suunnasta johon työelämä on tänä keväänä mennyt.

MacBook Pro


Vaikka nyt tulevaisuus näyttää loputtoman pitkältä poikkeusajalta,
luotetaan siihen, että maailma ei lopu tähänkään.
Toivon voimia ja jaksamista kovasti niille, joiden elämään tämä on vaikuttanut radikaalimmin tai dramaattisemmin.
Osaltani koitan tukea yrittäjiä mm. hakemalla take away -ruokaa, osallistumalla maksullisiin nettitreeneihin
ja suosimalla kotimaista kaikessa missä voi.
Nettiin ja telkkariin tullut lisääntynyt kulttuuritarjonta ilahduttaa toki myös!
Monia keikkojakin voi nyt katsoa kotisohvalla.

koronakevät

Me jatketaan täällä parevekeremontin kanssa, 10 vuodessa olivat kaiteet ja lattia uusimiskunnossa.
Lisäksi tälle sunnuntaille on ohjelmassa viikon markettireissu itselle ja vanhemmilleni sekä töitä, ja kotitreeni.
Huomenna on ensimmäinen virallinen koulupäivä 19 vuoteen, jännää ja innostavaa!

parvekeremontti omakotitaloon


Rentoa ja elämänmakuista, täyteläistä, kriisitöntä koronakevättä just sulle!

Terkkuloin, Taina