Äidin kasvimaalla, raparperin alla...

 Olenkos kertonut keneltä EN ole perinyt viherpeukaloani?

Äidiltä. Onneksi mummola on lähellä, ja voimme lasten kanssa käydä nauttimassa vanhempieni ihanasta vehreästä puutarhasta.

Kuvailin eilen kovasti äidin pihaa, ja näiden kukkien myötä haluankin toivotella kaikille ihanaa kesäkuuta!

Suvivirret on laulettu ja aivan pian painutaan kesälaitumille!  

Äiti oli käynyt betonityö-kurssilla ja tehnyt mm. tämän upean raparperi-vadin, josta lehtikään ei vielä ole ehtinyt irrota. Jos säät sallivat, koitamme äidin ja lasten kanssa tehdä näitä kotosallakin.

Aiheesta ehkä lisää ennen juhannusta..

 

 Tänään olen ehtinyt pohtia mm. seuraavia asioita:
kuinka monta kertaa 1-vuotias voi sammuttaa imurin muutaman huoneen imuroinnin aikana? (monta, kas, siinäpä hauska leikki!)
Miksi juuri sinä päivänä, kun on menossa kaupungille lääkäriin 1-vuotiaan kanssa se peijooni piirtelee naamaansa? Eikä nukahda päiväunille? (helposti)
Poikani 6 v. sen sijaan katsoi minua kummissaan suihkussa ja kysyi, missä äiditä on se viiva vatsasta? (näkyvät vatsalihakset) Voiko se siis vaan hävitä jos tekee vauvoja? (voi)

Ei muuta kuin ihanaa viikon jatkoa joka niemeen ja notkoon!

Taina

Erilainen rulla-nurmikko

Tässä naapurustossa nyt kovasti laitetaan pihoja kuntoon, ja moniin pihoihin onkin rullailtu nurmikot valmiina mattoina. Siitä tulee kyllä kerralla ihana, mutta säkillinen ruohonsiemeniä on silti aika paljon edullisempi ratkaisu. Suurin osa meillä siis ihan kylvettiin.
Mutta.


Trampoliinin edusta ja alusta on vaikea pitää siistinä. Vaikea saada nurmikko kasvamaan sen alle, ja sitten vaikea leikata. Edusta on kevään ja syksyn mutavelliä. Niinpä me päädyttiin trampan kohdalla vähän erilaiseen rullanurmeen. Tämä on ehtaa hiekkatekonurmea, sitä urheilukenttä laatua. (ja oli sattumalta ilmaista, joka myös helpotti päätöksen tekoa)




Nyt on ollut lehdissä kovasti kirjoittelua trampoliinien naapureille aiheuttamasta haitasta. Onhan se toki totta että leikkivistä lapsista lähtee ääntä. Vanhempien tehtävä on määrittää järkevät aikarahat hyppimiselle ja naapureiden toiveita tulee kuunnella. Jos on vauvan nukutusta, juhlia tai muuta ei trampalla ole pakko riekkua juuri silloin. TOISAALTA, meillä ainakin on se periaate, että lapsille paras paikka on pihalla leikkimässä. Pyöräillään, pelataan, rakennetaan majoja, hypitään trampallakin. Ei istuta sisällä telkkaria tai tietokoneenruutua tuijottamassa. Jos siis ei kestä lapsiperheistä lähtevää äänimaailmaa niin miksi pitää muuttaa lähiöön? Metsän keskellä ne tontitkin on halvempia!
Meillä on naapureiden kanssa (mielestäni) mennyt kyllä hyvin, mutta vissiin Suomessa jo aiheesta käräjöidään.

Arvatkaa kuka teki maalin?

Viikonloppu oli mahtavan helteinen, aivan kesä pääsi yllättämään! Kaikenlaista puuhaakin on ennen loman alkua.

Pikkuisen pukkasi päälle sellaisia "oman elämänsä Super-Marjo" tunnelmia sunnuntaina, olisin melkein voinut teettää sellaisen "T"-paidan. (viitsi vitsi). Mutta aamulla sai isot ipanat ju-jutsu treeneissä vöihinsä uudet natsat ja valmentajat olivat kovasti kehuneet, siitä L:n jalkapallo turnaukseen, ja siitä vielä seurakunnan lasten-tapahtumaan. Siinä sivumennen tietty kokkasin, imetin ja olin muutenkin ihan ehtoinen emäntä. ;)

Taitorata talutusratsastaen

 Hoitovapailla tulee käytyä noissa perhekerhoissa ja muissakin lastentapahtumissa. Hauska oli tämäkin juhla, jossa oli mm. keppihevosratsastusta. A:n pääsi radan läpi siskon "taluttaessa" hepaa.




Tänään oli kerhon kevätjuhla, huomenna koulun. Äiti saa taas itkeä suvivirttä.
Tästä se pikkuhiljaa rauhoittuu, ja sitten ollaankin 10 viikkoa kesälomalla! Olkoonkin minimi budjetilla, mutta leppoisasti lasten kanssa. Mitä luksusta!

A antoi äidille kukkia tänään kerholaisten kevätjuhlassa

Muistatteko kun kerroin joskus meidän pyykkikuilusta? No, sehän on tosi kätsy, ja nyt myös A on keksinyt että se on hirveen hauska. Onneksi ei sentään sinne itse mahdu, mutta nykyään jos joku tavara on hukassa kannattaa sitä käydä ekana etsimässä pyykkikuilun alhaalta. A nimittäin innoissaan mättää siitä alas meidän irtaimistoa. Ehkä tämäkin on ohimenevä vaihe...

Ihanaa kesäistä viikkoa kaikille!
Taina

Sehän meinaa pukata kesän ihan väkisin!

Huh huh, touhua piisaa, mutta ei juuri uutta sisustus rintamalla. Paitsi tämä neiti koululaisen askartelema jättikukka olkkarin ikkunalla.


Likkojen kaa oltiin Likkojen Lenkillä viime viikonloppuna. Olikin oikein hauska päivä, lenkkiseura mitä mainiointa ja Lauri Tähkä ja Hanna Pakarinenkin ihan ok.

Illalla lasten nukkumaan mentyä lähdin sitten vielä takaisin kaupunkiin "hetkeksi tanssimaan" kavereiden kanssa, kun olivat kaukaa tulleet Tampereeseen saakka, ja kaikkee...

Minä en varsinaisesti ole sitä hiljaa hissuttelevaa ja pikkuisen tissuttelevaa sorttia kun sille päälle satun, ja vaikka illalla oli aivan super hauskaa niin kyllä sitä sunnuntaina muisti taas miksi siellä baareissa ei enää jaksa juosta.

No, hauskaa oli, ja heti parin vuoden päästä taas uusiksi! ;)




Juniori näyttäisi olevan samanlainen ulkoilmaihminen kuin sisarksensa. Hiekka"laatikko" meillä onkin vielä melko komean kokoinen! Tarkoitus olisi tuo kasa tuosta ajanmittaa levittää erinäisiin tarpeisiin, ja lopuksi rakentaa se ihan oikea hiekkalaatikkokin. Mutta tästä lapset kyllä tykkää!

Omaa ulkoilua meinaa noi siitepölyt vaan rajoittaa, yhtään en pistäisi pahakseni oikein kunnon sadetta!

Harmittaa ettei tuonne pihaan oikein kärsi mennä mitään tekemään kun vallan menee silmienkaiveluksi hetkessä mun hommani. Mutta ei toi rinne nyt sentään aivan toivottomalta enää näytä. (kiitos mieheni ja äitini)



Tänään tuli marketin kassalla mieleen, että mulle taitaa olla haastavinta 5 henkisen perheen elämässä toi kaupassa käynti.

Ensinnäkin lähtökohtaisesti inhoa kaupassa käyntiä. Minusta se ei ole mitään hupaisaa ajanvietettä, sinne mennään jos jotain tarvitaan ja toimitaan sitten tehokkaasti. Ehkä hieman sellainen miesmäinen ote tähän kauppa-asiaan.

No, mutta kaikki varmasti tietää sen tunteen, kun ruuhka-aikaan hikoilet siinä kassajonossa. Edellinen hihnalle lastaaja on joku taivaanrannanmaalari, ja takanasi puhisee joku kiireineen silmiensä pyörittelijä purjo ja luomumaito kauppakorissaan merkitsevästi huokaillen. (mitäs menee sen väsyneen näköisen mamman perään jonka kärryt tursuaa yli laitojen ja päällimmäisenä on vielä säkillinen wc-paperia??)
Siinä sitten yrität hikipinnassa lapata sitä tavaraa hihnalle, sommitellen että pakasteet olisi yhdessä läjässä ja puristuvat salaatinlehdet viimeisenä. Kaikki ne pakastimeen valkatut ale-leivät ja -lihapaketit oransseine lappuineen kasaantuvat vuoriksi ennen ja jälkeen kassaneitiä. Yrität hymyillä kaikille ja toimia kuin paraskin super-pakkaaja, mutta siitä huolimatta ruuhkautat koko kassaan ja lopulta se kassaneiti ruttaa sillä välilipareella ne varjellut salaatit ja 1/3 muistakin ostoksista ruttuun että naapuri karsinaan mahtuu seuraavat ostokset.
Ja tästä riemusta saa pulittaa keskimäärin sen mitä tässä hoitovapaalla ollessa kuukaudessa tienaa.
Huoh.
Toisaalta, jos tällaisesta koostuu ne suurimmat ongelmat niin aika hyvin on asiat kumminkin. :)

Mä olen huomannut mun kukkakuvissa toistuvan teeman: pieni pulleroinen käsi lähestymässä kuin vaivihkaa jostain nurkasta...

Terassihommat etenee. Nyt mietitään tuota aitaa joka pieneksi näköesteeksi osaan terassia rakennetaan. Kaiketi tulee saman tapainen kun tuo parvekkeenkin kaide. Ehkä hieman tiheämpi että suojaa paremmin tuon saunan vilvoittelualueen katseilta.

Kesän lähestyessä olen havahtunut myös sellaiseen ilmiöön, että vähän on tuota vauva-massua vielä jäljellä.
Kauanko noita muuten voi nimittää raskauskiloiksi, ja koska ne alkavat olla ihan vaan rehellistä läskiä?
Olen siis koittanut viettää aikaa myös työhuoneessa näiden ystävien seurassa ruutu.fi:tä katsellen.
 Korvienväli vaatisi lenkkeilyä mutta siitepölyt ei anna myöten. Crosseri on oikein pätevä korvike.










Tämän sekalaisen postauksen myötä toivotan kaikille oikein mukavaa viikonloppua!

Terkuin Taina

Terassatalkoita, leikkimökkiä ja tunnustuksia

Huis hais, haasteita pukkaa!
Näitä on kiva lukea, siis muiden kirjoittamina, ja välillä täytyy tunnustaa että itseltä jää vastaamatta vaikka kovasti ilahdun tietenkin kun näitä saa. Muutama on jäänyt väliin, kiitos ja anteeksi.
Mutta nytpä vastaillaan!
Samalla laitan kuvia meidän alapihan terassista, jo pari päiväää on miehet ahkerasti sitä talkoilleet.
Kiitosta vaan talkooväelle, missä oltais ilman meidän ihania!

Ihanalta Kirsiltä  tuli seuraavat kyssärit:

1. Jos saisit vuorokauden ihan ikiomaa aikaa miten sen käyttäsit/viettäisit?
Siivosin, urheilisin, nukkuisin, juopuisin. 
2.Puna-vai valkoviini vaiko molemmat?
Punkku-lasin äärellä eilenkin iltaa viettäneenä harvinaisen helppo vastata. Punainen. Toki kaikki menee, paitsi sahti.
3.Jos saisit minkä taidon hyvänsä kuin taikaiskusta niin mikähän mahtaisi olla valintasi?
Oppisin olemaan murehtimatta turhia, olemaan lakkaamatta kiitollinen ja hetkessä läsnä. 
4.Oletko taikauskoinen?
En pahasti.
5.Keittiöbravuurisi??
Sotku. No, ehkä myös perus-kotiruuat. Äsken talkooväki kiitteli kaalilaatikkoa ja mustikkapiirakkaa. 
6.Missä olet mielestäsi erityisen hyvä?Ei vastaväitteitä,kaikki on jossain...
 Menisköhän se tonne sosiaalisten taitojen puolelle.
7.Arvostamasi luonteenpiirre?
Lempeys
8.Tsuida puida,osaatsä uida,pysytsä pinnalla?
uimamaisteri :)
9.Unelmien lomakohde?
Lämmin, kokoperheen kohde jossa hyvää kaikille sopivaa ruokaa. 
10.Oletko enemmän ilta-vai aamuihminen?
Ilta
11.Kumpi vai kampi?
Molempi parempi. :)

Ja ihanalta Marrulta nämä:

1. Oletko menossa kesälomareissulle johonkin?
Kotimaan matkailua, ystävien ja sukulaisten tapaamista, puuhamaata ja sen semmoista olisi suunnitelmissa.

2. Lempi tavarasi?
Läppäri? ;)

3. Mieleen painuvin muisto?
Lapsuudesta tietenkin tukku ihania muistoja, ja kaikki nämä elämän tähtihetket: häät ja lasten syntymät.

4. Suututko ja jos, niin miten se näkyy?
Paiskon, puhisen, pyörittelen silmiä. Ehkä vähän itken. Olen vähän huono riitelemään. 

5. Teetkö turhanpäiväsiä ostoksia?
Päin vastoin, olen ihan tolkuttoman huono ostamaan enää mitään, ainakaan itselleni. Muutaman euron heräteostoksia voi joskut tulla, kuten ne vaaleanpunaiset hiekat tai jotain askartelutarvikkeita.

6. Elämäsi lemmikkieläimet?
Rakkaat shettikset Bonny ja Beauty olivat meidän mökin lähellä, sain kesät pitää kuin omiani. Olen aika allerginen, joten omia lemmikkejä ei ole.

7. Kadutko jotain, mitä olet joskus mennyt tekemään/sanomaan?
No, jos sille tielle lähtisi saattaisi railakkaasta nuoruudesta löytyä juttuja joita ilmankin pärjäisin hyvin, mutta toisaalta, ilman niitä kokemuksiakin en olisi se kuka nyt olen.

8. Oletko mieluummin vällyjen välissä kotona vai jatkuvasti reissaamassa paikasta toiseen?
Reissussa on kivaa, mutta taidan minä aika kotihiiri olla.

9. Harrastuksesi?
Bloggailu, crossailu ja muu koti-jumppailu, tanssi, laskettelu, hiihtokin, ratsastaakkin olisi taas kiva... Ja tietysti moottoripyörällä ajaminen <3

10. Oletko tyytyväinen elämääsi?
Kyllä

11. Mitä haluaisit kysyä minulta?
Olisiko susta hauska nähdä blogi tuttuja vai pidätkö meidän mielummin täällä virtuaali-maailmassa?

Lupaan ettei mene herneet, Jaakot eikä pavunvarret nessuun vaikka ette vastailisi, mutta haasteiden hengen mukaisesti vyörytetään tätä eteenpäin. Mulla tämä vastailu on kestänyt, taitaa olla melkein kaikille jo jostain tullut, mutta koitetaan nyt seruaavia.. Eli vastailla saa, mikäli huvitusta löytyy, ja mielellään napata saa mukaan myös kuka muu vaan!
Marjukka: Arjen iloja etsimässä
Minttu: Minttulan elämää
Sanna: Pieniä piristyksi

Peppi: Pikku ketun puuhamaa
Majan Mollalle
Mia: Villa Olivia
Johanna: Siruja sieltä, Siruja täältä
Annukka: Kanelikorvat
Maanvaiva: Hyvää ja Kaunista
Outi: Hyypiön elämää
Katjainkeri: Maalla melkein kaupungissa
Askartelin itte
Laura: Olkoon se sitten Ellilä
Taika: Taikan unelmia

Ja ovat muuten tutustumisen arvoisia blogeja muutenkin jokainen!

Ja kysymykset olisi tässä:

1. Mitäs hyvää tänään kuuluu?

2. Olisiko susta hauska nähdä blogi-tuttuja vai pidätkö meidän mielummin täällä virtuaali-maailmassa?

3. Paheesi?

4. Erityistaitosi?

5. Harrastuksesi?

6. Mihin suuntaan haluaisit blogiasi viedä / näkisit sen kehittyvän?

7. Paras rentoutumis keino?

8. Parasta ulkonäössäsi?

9. Mitä tekisit ylimääräisellä tonnilla? Siis 1000 €, ei laskuihin.

10. Lempi TV-sarja?

11. Oletko tyytyväinen kotipaikkaasi?

 Mulla tulee näistä ihan lapsuuden ystäväkirjat mieleen! :)

Ja tähän vielä kuvia leikkimökistä. Sisältä siistin ja toin pientä somistusta myös. Tämä ei kuitenkaan ole mikään pikkuprinsessojen huvimaja vaan täällä leikkii myös pari pikkupoikaa joten liian hempeään ei viitsi lähteä. Kaiken pitää olla kestävää ja 1-v. varmaa, kengillä kuljetaan ulos ja sisään. Ja erityisen kivaa herra 1-v:n mielestä tuntuisi nimenomaan olevan tuo edes takaisin kulkeminen, kun kerrankin yltää kahvaan.

Oven päälle sentään laitoin pienelle hyllylle vähän särkyvää söpöstelyä.

Tuohon terassille teki mieli laittaa jotain kukkaa, mutta tulin siihen tulokseen että kaunein ja kestävin ratkaisu tässä tapauksessa taitaa olla muovikukat. Ostin siis nämä purkit, jotka meinaan systemoida (jotenkin..) tuohon kaiteeseen kiinni, ja sitten sain nämä kodittomat kukat. Kierrätys kunniaan taas! Uskoisin että tulee ihan hyvä kunhan kukat on jotenkin myrskynkestävästi liimattu purkkeihinsa ja ne on kaiteessa kunnolla kiinni.

 Tämmöstä tänne. Huomenna jatkuu terassitalkoilu, lasten yökyläily ja hela-lomailu.

Leppoisaa viikon jatkoa kaikille!

Taina

äitienpäivänä, ristiäispäivänä

ne murut, jotka minusta ovat tehneet äidin

Sen lisäksi että minulla on maailman paras äiti,
ja maailman parhaat mukulat,
sain tänään äitienpäivän kunniaksi ryhtyä ihanan pienen H-pojan kummitädiksi.


Viikonloppu me ollaan liottu kylpylässä, nähty ihania ystäviä, nukuttu kuin pienet possut ja syöty herkkuja niin että napa ruskaa. Olen vastaanottanut ne maailman hellyttävimmät itse tehdyt kortit ja lahjat. On vietetty ihanaa leppoisaa aikaa perheen kesken ja rennosti juhlien ristiäisissä joissa vieraista suurempi osa oli lapsia kuin aikuisia.

Melkein kuulkaa hävettää olla näin onnellinen. Suomessahan sitä ei ainakaan saisi sanoa ääneen.
Mutta minä olen niin paljosta tänäänkin kiitollinen.

ihana kummipoika

Kumpa osaisin olla puoleksikaan niin hyvä äiti ja kummitäti mitä oma äitini on: aina on ollut, ja on yhä, aikaa, ymmärrystä, kärsivällisyyttä, välittämistä. Osaisinpa siirtää sen tunteen ja taidon, että lähimmäisenrakkaus ja kiitollisuus ovat niin paljon tärkeämpiä kuin mammona ja ulkokultaisuus.

Muistetaan nauttia nauttia lapsistamme vuoden ihan jokaisena päivänä. Myös ne kiukuttelevat teinit ja kitisevät uhmikset ovat lahja, ja aarre.
Ihanaa äitienpäivän iltaa kaikille äideille, ja voimia kaikille äidiksi toivoville.

Tulipas potretti-postaus. Ensi viikolla sisustusjuttuja. :)
Ihania kevätpäiviä kaikille!
Taina

ps. Jos omat askartelut kuitenkin, vaikka äitienpäivänä ne lasten tekemät on kyllä aikas paljon suloisempia. Ristiäiskortti ja laulu-lunttilaput juhlaan

pikku puuhastelua

Huonekaluja sullottu uusiin paikkoihin

Pienikin matkalle lähtö aiheuttaa lapsiperheessä mukavasti säpinää.
Varsinkin, jos edessä on satoja kilometerjä automatkailua (evästä, viihdykettä..) ristiäiset (juhlaatteet, korut, kravatit, sukkahousut, kummilusikka..) kylpylöintiä (uintivälineet, putkitettujen korvien tilkkimistarpeet, peseytymisvälineet) ulkoilua (sadevaatteet, hyvän kelin vaatteet, rattaat..) ja lisäksi pitää muistaa se kaikki muu irtosälä kuten matkasänky, lääkkeet, hammasharjat, omat meikit jne.

Aloitin pakkaamisen auto-eväs kassita. Siis siitä bonus kassista, joka ei sisällä sataa voileipää ja hedelmälohkoa. Pakkasin karkkia, pillimehuja, rusinoina, maissinaksuja, nenäliinoja, kosteuspyyhkeitä, kertakäyttömukeja, pilttejä, lusikoita, ruokalappuja, keksejä..
Enää en tee muuten sitä virhettä että jäädyttäisin KAIKKI pillimehut käteviksi kylmävaraajiksi kylmälaukkuun. Matkattuamme viime kesänä koko päivän ennen kuin pillimehut olivat sulaneet.

Väli nöyryytyksenä kevennyksenä kävin sovittelemassa uimapukuja. Näin sieluni silmin itseni pyllistelemässä lastenaltaan reunalla. Siirsin uikkarit takaisin laatikkoon. Odottelen vielä jotain ihmettä tapahtuvaksi ennen matkalle lähtöä.  
En ole ihan varma millaista, mutta ehkä jo aamulla on yhtäkkiä viikon karkkilakko purrut ja 3 kertaa yli 20 kg lihottu ja laihduttu kroppa kuin salaman iskusta muuttunut super timmiksi?

Palasin eväskassin luo. Huomaan 2/3 aiemmin pakatuista tavaroista puuttuvan. Tilalle on ilmestynyt saapas, 2  mikro-kannua, 4 tamppoonia (miksi aina ne tamppoonit?), Brio-junia ja tyhjä ilmapallo. En tiedä mihin ne eväät on kuskattu. Taaperomme on saavutukseen kuitenkin hyvin tyytyväinen, taputtaa onnellisena käsinään kaikkine räkä-nokkineen ja valloittavine hymyineen.

Jotta tässä matkalle lähtiessä ei aika pääsisi käymään pitkäksi järjestin vähän pientä lisäpuuhaa.

Päätin että just nyt tuli se hetki etten kestä enää meidän nuorimmaisen ympäri kotia ajelehtivaa tavara paljoutta. Niinpä nuo keskimmäisellä olleet kaapit piti tyhjätä pikkuveljen käyttöön. Keskimmäiselle haettiin siis uusi kaappisysteemi tuosta meidän lähimmästä huonekalukaupasta. Poika halusi sen itse suunnitella (ihan vähän vain äiti johdatteli valinnoissa..) Katsotaan minä yönä sen saisi kasattua.

Voin muuten sivumennen kertoa ettei ole mikään ihan pikkujuttu käydä läpi hamsteri-luonteisen 6-vuotiaan koko maallinen omaisuus.

 Ja vissiin tuolle pihallekkin pitäisi jotain tehdä. Kun on tota kaivurimiestä ja rekkalavakaupalla kuoriketta ja kaikkee.

 Tulee jotenkin aina mieleen meidän pihasta oheinen biisi

 Youtubesta tuli mieleeni tämä Spotify. Sehän on aivan loistava keksintö. Voi kuunnella mitä vaan maailman musiikeista, tutustua uusiin hienoihin artisteihin ja genreihin. Jaa, että mitäkö kuuntelen nyt Spotifystä? Sabrina, Boys, Boys, Boys. Että siinä sitä sivistystä kerrakseen! :D

Onneksi mun vanhemmat on taas tulleet apuun näissä mun haalimissa hommissa. Isä kuskannut peräkärryllä raksa-romua kaatikselle kaivuri-miehen tieltä ja äiti auttanut lasten hoidossa. Kyllähän tuo mieskin paljon tekee, mutta paljon se on töissäkin. Että rouva saa olla kotona.  ;)

Niin, kun noita huonekaluja nyt myllätään ympäriinsä, ja tätä hommaa on ollut muutenkin vaikka muille jakaa, niin olen koittanut keskittyä siihen oleelliseen. Kuten asetellut koriste-esineitä uusille paikoille.

Willow Tree- tyypit vaihteeksi rappukäytävässä

 Josko vielä menisi vähän silittämään matka-vaatteita. Sitä ei ainakaan pysty tekemään sen 1-v täystuho apulaisen kanssa.
Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Terkuin Taina

ps. tuolla aiemmassa Ikea-ostos kuvassa vilahti tuo pussillinen vaaleanpunaista hiekkaa. Siihen nähden että olen ihan totaalisen pa, (peruin juuri kampaajan ja kauan odottamani matkan siskon luokse Tukholmaan,) on melko vaikea perustella, edes itselleni, että menin ja ostin rahalla vaaleanpunaista hiekkaa. mutta sen tein.

Lintubongausta

En ole kovin hyvä (tai innokas) lintubongari. Luontokuvauksetkin meillä hoitaa mies.
Hän kuvasi myös tämän uuden ystävämme.
Olohuoneen ikkunasta näkyy puu, jonka latvuksessa on jo monta päivää puuhaillut tämä uusi lintu-tuttavuutemme.

Jännää, lieneekö pesänrakennus puuhissa? Jäämme seuraamaan tilannetta.

Sain tänään ystävältä lahjaksi kirjan.
Ihan tosta noin vaan.
Ehkä siks että mä oon niin kiva. ;)
Vai menikös se niin että mun ystis vaan on niin kiva..?
No, painun peiton alle uuden kirjani ja lintubongarini kanssa.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille kivoille! :)

Terkuin Taina

vauva-kama kirppari

Sydän verellä pistin myyntiin äitiys- ja vauvatarvikkeita.
Mikäli on ajankohtaista, tervetuloa ostoksille:

http://kotomonkirppari.blogspot.com/

Lähipiirissä on monia vauvan odottajia. Olisihan se kivaa ja reilua antaa nämä kaikki tavarat niitä tarvitseville.
Mutta valitettavasti, minä tarvitsen nyt rahaa. Ja kaappeihin tilaa.
Ei auta kuin kaupitella omaisuutta. Vaikka ikuisena vauva-kroonikkona, eihän näistä millään malttaisi luopua. Mutta eiköhän se ole nyt tämän aika.

Mukavaa alkavaa viikkoa,
Taina

Väriä pintaan

Tässä on ollut lähipäivinä sellaista "väriä pintaan" teemaa. Vihdoin sain valmiiksi tämä tytön huoneeseen maalaamani tuolin. Näitä tuoleja olisi vielä 5 rumana kirsikan värisenä - joka silloin 90-luvulla oli tietty ihan super-hienoa ja tyylikästä mutta ei passaa meidän nykyiseen sisustukseen enää tippaakaan.

Maaleja ostin muissakin karkkiväreissä, niin että näitä voisi käyttää arkena lasten huoneissa kaveri-tuoleina mutta vieraiden aikaan lisätuoleina ruokapöydän ääressä. Sopisivat sitten sävyiltään myös siihen tilaan, ja olisivat silleen sopivan huvikumpumaisesti hassuja, ettei oo niin justiinsa, niinku ei mikään meillä.
Ja hiomakonekkin on lainattuna vanhan lakan poistamiseen. Kun saisi jostain taas pari lisätuntia, niin tekisin.

Kuinka huolella te rikotte vanhan lakkauksen pinnan ennenkuin maalaatte uutta? Käsin hiominen on himskatin hidasta, millä ja miten te valmistelette maalattavan pinnan? Mulla nää maalausprojektit aina venyy ja venyy kun ilmeisesti nyperrän liian kauan valmisteluiden ja pohjatöiden kanssa?

Aiemminhan uhosin tekeväni liitutauluja lahjoiksi opeille ja muille lähiviikkojen lahjottaville.
Vähän kyllä harmittaa että menin oikein varta vasten Anttilaan ostamaan uusia kehyksiä, kun kummiskin on lahjoista kyse, niin sitten noista perhanoista lähti kehyksen maalia heti avatessa paketointi -uovien mukaan. Mutta ei, todellakaan en jaksa käydä kaupungilla enää joka kuukausi, eli en lähtenyt vaihtamaan vaan maalasin ne silti.

Hauska, kuinka ennen kuvainnollisesti ja konkreettisestikkin asuin keskustassa ja nautin kaupungin sykkeestä yöllä ja päivällä, ja enää mua ei saa sinne kuin pakon edessä vaikka autolla matka kestää 15-20 minuuttia meiltä Tampereen keskelle. Hulluille päiville en varmaan menisi vaikka siellä jaettaisiin jotain ilmaiseksi.
Höperryn tyytyväisenä maalla mökissäni mukula-laumani kanssa. :) (no lähiö, ja talo, mutta enivei..)

On muuten loistavia pakkaustarpeita nuo kinkkupussit! Vähän niinku sellofaani-pakkaus, mutta super helppo, siisti ja kestävä! 

Ja värjäys-teeman mukaisesti länttäsin väriä myös tukkaan ja kulmakarvoihin. Eihän ne nyt primat oo, mutta säästi taas satasen.
Kuhan on punasta! :D

Tässä olis vielä tiukka viikko edessä. Päätin torstaina ruveta ryhti-liikkeeseen äitienpäivään asti. Ei viiniä, karkkia eikä pullaa. Syöminen vain ruoka-aikoihin ja terveellisesti. Puuroa, vähärasvaista lihaa, kasviksia, marjoja. Lupa herkutella vain maanantaina kun tiedän kamun mulle varta vasten leiponeen (jes!)  ja sit äitienpäivänä seuraavaksi.
Ei kuullosta pahalta, eihän?
mutta voi hitto että on kuulkaa vaikeeta!
Kaikkea se vanhuus näköjään teettää!


Kai se on mentävä nukkumaan, että jaksaa huomenna lenkille. Näihin ryhti-sytkyihi kuuluu tietysti aina se "urheilen enemmän" lupaus myös! ;)

Leppoisaa sunnuntaita kaikille! Taina

Ps. Tässä meidän perheen eka tutti-vauva, joka todellakin rakastaa tuttejaan yhtä kovaa kuin isommat aikanaan inhosivat.
Eikä se ees oo mikään vauva enää. Mutta tutit on vaan niin hot ja pop.