Kestovanulappujen ompelu

Diy vanulaput syntyvät helposti jämäkankaista, eli ovat hyvä vaihtoehto tekstiilinkierrätykselle loppuunkäytettyjen vaatteiden 
ja pyyhkeiden osalta. Kestovanulaput ovat sekä ekologinen että taloudellinen ratkaisu.
Meidän huushollissa on kaksi naista jotka käytämme kasvovettä aamuin illoin, froteepuolen karheampi puoli taas on mukavasti hieman kuoriva kasvojen pesuun. Muitakin tarpeita vanulapuille silloin tällöin löytyy. 
Esimerkiksi kynsilakan poistoon toki vielä kaupan kertakäyttöisiä vanulappuja tarvitaan.

Onnekseni en ole vielä löytänyt sisäistä konmarittajaani, vaan ompeluinnon iskiessä pyyhekaapista löytyi kulahtaneita pyyhkeitä ja ompelulaatikosta vanhoja tilkuiksi jätettyjä söpöjä lastenvaatteita, tai ainakin niiden paloja. 
Kyllä, minulla on ompelulaatikko, vaikka ompeluinto ei montaa kertaa vuodessa iskekään. Sisäinen jemmarini siis hykerteli, 
kun näitäkin riepuja on tullut säästetyä.

Ohje Kestovanulappujen ompeluun

• Piirrä froteekankaaseen ympyröitä juomalasia apua käyttäen.
• Piirrä riittävän napakkaan, pehmeään kankaaseen hieman isompia ympyröitä (esim. trikoo- flanelli- tai kollege)
• Sileä kangas kannattaa jättää isommaksi, jolloin saat reunoista siistit.
• Leikkaa
• Yhdistä palat nuppineulalla
• Ompele siksakilla (tai esim. kolmiaskelsiksakilla) reunat yhteen
• Viimeistele leikkaamalla reunat siistiksi
• Pese, käytä (toista)

• Saumurilla homma olisi tietenkin vielä paljon kätevämpi ja nopeampi toteuttaa, mutta ei tässä ompelukoneenkaan kanssa kauaa nokka tuhise.
• Mikäli et ole fiksoitunut vanulappujen pyöreään muotoon pääsee valmistusvaiheessa vielä helpommalla tekemällä neliön muotoisia lappuja. Tällöin suositellaan lekattavaksi noin 8 cm leveitä suikaleita jotka pätkitään neliöiksi.
• Täydellisin materiaali tähän olisi kaiketi bambujoustofrotee jos sellaista sattuu kotoa löytymään, tai haluat ostaa kankaat projektia varten.
• Mikäli haluat molemmilta puolilta pehmoisesta kankaasta valmistetun lapun voi sisään laittaa palan ohutta vanua tai froteeta, tai ommella flanelli, lakana tms. kangasta 3-4 kerrosta lappuun.
• Virkkaustaitoiset pyöräyttelevät kestovanulappuja virkaten.
• Kestovanulappuja voi myös ostaa, ja tukea näin esim. kotimaisia pienyrittäjiä.

Käytettyjä lappuja voi kerätä pyykkipussiin ja heittää muun 60 pyykin sekaan.
Omasta mielestä värilliset ja kirjavat kankaat ovat mukavampia jottei mahdolliset meikkivärjäymät heti näy.
Ohjeita näihin tuntuu olevan netti pullollaan, joten kannattaa googletella jos olet ohjeita noudattavaa sorttia 
ja kaipaat lisää vinkkejä!
Esimerkiksi Johannan ohje kangaskorjaamolla kestotiskirättien tekoon sisältää ammattimaiset ohjeet saumurin käyttäjälle,
Lumisiivet-blogista voit kurkata virkatun lapun ohjeen, ja lisää kierrätyslappujen ompelusta Turkooseista unelmista.

Minua näiden valmistuksessa autteli tytär, jolle sanoin, että nämä on just sellaista mukavaa ompeluhommaa kun eivät ole niin justiinsa, ja tulee nopeasti valmiiksi. Tytär väitti, että toi on kuulemma just niin mun tyyli tehdä asiat!
Yritin hangoitella, että kyllä minä töissä ainakin olen tosi pikkutarkka ja varmistan laadun moneen kertaan, mutta tyttären
mukaan mun ompelu-, leipomis- ja askarteluhommia se ainakin kuvaa.
Näin voi kyllä hyvin olla!

Kun lapset olivat pieniä meillä käytettiin jonkun verran kestovaippoja, ja käytin ainoastaan pestäviä liivinsuojuksia.
Myös kesto pikkuhousunsuojat ovat minusta ihan jees, ja kestokassit aina kauppareissulla mukana.
Muutenkin erilaiset ekologisemmat ratkaisut ovat mieleisiä, mutta yleensä olen päätynyt valmiisiin kestotuotteisiin.
Välillä ompeluinto kuitenkin iskee, ja onhan se mukavan rentouttavaa puuhaa, sekä hauska ja käytännöllinen tapa hävittää kierrätystekstiili.

Kauneimpiahan nämä meikäläisen tekeleet ei toteutukseltaan ole, mutta toimivia ja omasta mielestä ihan söpöjä.
Onko kestovanulaput sinulle tuttuja?

Iloista viikonlopun jatkoa,
Terkuin Taina

Arjen paloja

Alkaa tuntua syksyltä.

Takkaakin saa lämmittää jo joka ilta.
Takan edessä on mukava puuhailla jotain pientä,
paistaa makkaroita tai lukea kirjaa.
Tämän talven projektiksi olen ottanut opetella hyödyntämään paremmin leivinuunia
joka lämpeää siinä samalla aivan ilmaiseksi.

Aamuisin vaatii yhä tiukempaa asennetta hypätä fillarin selkään - tänäänkin lämmintä oli vain 2 astetta.
Silti hyvä fiilis raikaan aamupyöräilyn jälkeen tuolla upeassa ruskassa kyllä palkitsee!

Neiti kolmasluokkalainen on innostunut koulun käsitöissä ompelukoneella ompelusta.
Kotonakin halusi jonkun projektin aloittaa ja niinpä vanhat paidanresut
(joita olen jemmannut kaappiin, jos vaikka joku joskus tarvii nättejä kankaita johonkin juttuun..)
saavat pian uuden elämän viirinauhana (tai ainakin hyvänä harjoitustyönä).

"Äiti, mä en niin välitä siitä huolittelusta, vaan siitä kun saa ajaa lujaa sillä koneella."
Äidin tyttö <3
Minun ompeluistani on monia surullisen kuuluisia tarinoita tanssi-ajoilta,
ja joskus sainkin esiintymisasujen ompelutalkoissa kiellon käyttää saksia tai saumuria...
mutta parhaani mukaan yritän toki neitiä projektissa auttaa! :)

Mies alkaa vihdoin olla toipumaan päin umpparin puhkeamis episodistaan.
Hyvä niin, olisi tänäänkin ollut aika haatavaa itsekseen olla sekä Tampereella vanhemman pojan jalkkiksen vanhempainpalaverissa että pienimmän pojan kanssa pitämässä liikkaria oman kunnan puolella.
Autoakin siis hän jo ajelee, tuskin enää malttaa kauaa saikulla olla..

Ehkä se arki siitä asettuu uomiinsa.
Ja varmasti sitä sujuvaa arkeakin osaa arvostaa kun siihen tilaan joskus päästään.

Kroppa meinaa vastustella toimistyöhön palaamista.
(lue: selkä on aivan romuna)
Iltaisin on pakko heilutella vähän puntteja ja hula-vannetta
 - vielä kun ehtisi tehdä sen johonkin järkevään kellonaikaan,
illat kun on niin lyhyitä ettei sitä omiaan malta hössöttää ennenkuin lapset ovat sängyssä.

Blogi-kierroksista voi vain haaveilla..

 Onko teille muuten tuttua kirjakierrätys www.bookcrossing.com ?
Minä olin siitä lukenut ja kuullut,
mutta tänään tuollainen kiertävä kirja tupsahti niin houkuttelevasti vastaan
että oli pakko lähteä leikkiin mukaan! :)
Meillä luetaan paljon, lapsillekkin joka päivä,
ja nyt sitten päästään lukemaan tällaista seikkailijaa, kirjaamaan matkapäiväkirjaan piipahdus meillä
ja pistämään se sitten taas eteenpäin.
Hauska idea!

Loppuun arjen kuva eiliseltä klo 16:50.
Äiti on saanut kotilökärit päälle, makkarasopan tulille,
ja nukahtanut keskelle olohuoneen lelukaaosta.
Että tsemppiä vaan meille kaikille arjen pyörteissä..

Ja jos et ole vielä huomannut Kotomon pipa arvontaa niin kipin kapin osallistumaan!
Mukavaa viikon jatkoa kaikille toivotteleepi
Taina

Säilytyspussien ompelu auton selkänojiin

 Meidän perhe liikkuu aika paljon autolla. 

Tykätään reissata ja tehdä pieniä matkoja, ja kyläpaikkojakin on on siellä ja täällä

Ruotsista Ouluun ja Lapista Vaasaan.

Matkustamiseen kuuluu aina oleellisena osana paljon eväitä,

pientä tekemistä ja satu-cd:itten kuuntelua.

Syksyllä ostettiin myös tuo tupla DVD takapenkkiläisten viihdykkeeksi.

Koska tänä kesänä on suunnitteilla matka josta kirjoittelinkin jo aiemmin,

autoilua, telttailua ja kyläilyä sektorilla 

Tukholma - Kolmården - Öölanti - Kööpenhamina - Legoland - Tanskan rannikot

päätin helpottaa takapenkkiläisten tavaroiden järjestyksessä pysymistä matkan aikana
ompelemalla selkänoja pussukat.
Lisäksi halusin piilotuspeitteet noille DVD näytöille,
ensinnäkään niitä ei ole tarkoitus koko ajan tuijottaa,
ja toiseksi ovat vähän piilossa rosvojenkin kurkkauksilta.
(vaikkei tummennetuista takalaseista juuri sisään näekkään)

Normaalitilassa läpässä on lisää taskuja, elokuvaa katsellessa se rullataan näytön taakse.

Koska en todellakaan ole mikään ompeluihminen ja muutenkin tykkään kaikesta kierrättämisestä
(lue: käsi, pihi, ei osaa heittää mitään pois)
käytin ainoastaan olemassa olevia materiaaleja:

siskon lastentarhaopettaja koulussa aikanaan ompelemaa seinäpussukkavaatetta pohjana, 

toisen siskon vanhaa pöytäliinaa, omaa vanhaa verhoa sekä
parit housut jotka olivat saaneet uffa-pussi tuomion.

Seinävaatteessa oli aivan loistavia valmiita taskuja,
myös pikkutaskuja jotka jäivät hauskasti isompien sisäpuolelle,
samoin housuista ompelin tähän valmiit taskut sekä jätin niiden taustakankaan "tuplataskuksi".
Pöytäliinoissa ja paneeliverhoissa oli valmiiksi siististi käännettyjä reunoja.
Siis helpoimman mukaan! :)

 Tiedän että kernikangas olisi ollut tähän tarkoitukseen ehdottomasti fiksuin,
mutta minähän en rupea kalliita kankaita ostelemaan tällä ompelusten onnistumisprosentilla,
ärsyttäisi vaan jos menee kalliit kankaat hukkaan.

Alimman taskun kankaaksi sentään valitsin vähän kurakengät kestävämmän tummankirjavan kuosin.

Olihan tässä aika värkkääminen,
mutta toisaalta kyllä näillä keleillä kelpaa parvekkeella ommella
nauttia käen kukunnasta (jostain syystä huusi tänään koko päivän lähimetsässä)
ja tästä kesän lämmöstä!

Jotta vaate pysyy ryhdikkäänä ompelin takapuolelle tukirimoja poikittain

sekä kaksi pystyyn jotka ujutetaan auton omaan selkänojataskuun.
Siinä joutuikin tuumaamaan tovin ettei ommellut taskuja umpeen noita rima-kujia värkkäillessä..

Kiinnitys hoitui sitomalla pitkillä nauhoilla niskatukeen
sekä etupenkkien alla poikittain kulkevaan puomiin.

Näissä kuvissa näkyy taskuihin lastaamaani random lastenhuone-sälää: 
testasin miten tuo toimii,

ja aika napakasti se pysyi muodossaan mutta silti taskut olivat käytettäviä.

Koitin ommella niihin vähän väljää, mutta niin etteivät ala roikkua.

Viikonlopun isommat lapset olivat isovanhempien kanssa veneilemässä
ja me saatiin miehen kanssa vaikka mitä aikaan
- tuntui ihan lomalta kun oli vain yksi lapsi kotona! :)

Mutta paljon kotoisammalta tuntui taas kun talo heidän palattuaan oli
hetkessä täynnä melua ja sotkua, naurua ja nahistelua.
Elämää. :)

Oikein mukavaa ja aurinkoista viikkoa
toivottelee Taina

Haasteita ja ompelutuunaus

Olen saanut ihania haasteita ja tunnustuksia, kiitos kovasti niistä!

Kummasti nuo tunnustukset piristää bloggarin mieltä, vähän laiskasti olen näihin vain vastaillut...

Koitankin nyt parantaa tapani, toivottavasti olen tässä muistanut jokaisen minua muistaneen! :)

Mialta Oma Koti Valkoisesta sain haasteeksi arvioida tämän vuoden sisustustrendejä.

No tämä on kyllä suoraan sanottuna vaikeaa.

Toivoisin että tänä vuonna trendikästä olisi unohtaa trendit ja tehdä just niinkuin sydän sanoo sisustuksen kanssa! Tuoda just ne mummun vanhat mööpelit, kattilat ja keinutuolit keskelle kotia jos hyvältä tuntuu ja maalata seinä tai huonekalu lempivärillä.

lempiväereillä maalatut huonekalut, isotädin vanha kattila

Veikkaampa seuraavaa. 

Tänä vuonna seuraavat asiat ovat trendinkkareiden mielestä OUT 

mutta me tavis sisustajat hankimme näitä intopiukassa. 

Eli samalla in ja out ovat:

mummolatyyli

• räsymatot ja muu mummola chic
• vintage ja "Riviera Maison" tyyli
• sisustustarrat
• paljetit, köyhäinhopea ja muu bling bling
• jouluna valkoinen joulukuusi
• tähtikuvio tapetit, torkkupeitot ym.

Ohessa kuvia meiltä,

epätrendikkäästä

omasta mielestä kotoisasta

kodista, josta löytyy esimerkkejä monista mainitsemistani asioista.

Paitsi ei vielä valkoista kuusta - no, ensi jouluna ne on jo varmaan aika halpoja,  

jos sit raaskisi hankkia senkin. ;)

sisustustarrat

Ja ihan OUT voisi olla, jos uskaltaisin veikata: vanhat ikkunan pokat sisustuksessa ja ja ne järkyttävät pienet neliskulmaiset lavuaarit joissa on mahdoton pestä naamaa tai vauvan peffaa?

Itse soihin loft-tyylin jo häipyvän mutta niin tuskin käy. :)

bling bling

Näitä veikkauksia, tai siis todennäköisesti omiani huomattavasti 

parempia arvioita tulevasti kuulisin mielelläni:

Ruususuun äidiltä 

Liisalta 

Maanvaivalta 

Pepiltä 

Mialta 

villapaidan hihat joista tuli säärystimet

  Seuraavan haasteen kuvitan bling blig neuleellani joka koki kohtalonsa, säärystiminä ja tyynynä.

"Kyselyikä" haaste tuli eri muodoissa seuraavista tutustumisen arvoisista ihanista blogeista:

Kultainen sydän ja palava mieli blogista

Heidiltä Oman kodin onnea blogista

Kuukilta 

Willa Olivian Mialta 

Jotain tekemistä Pialta 

Jos unohdin jonkun syvä pahoitteluni. 

Hirmuisesti kaikenlaisia kysymyksiä joista yhdistelen nyt 11 joihin vastaan + lähetän eteenpäin. 

Haasteen säännöt:

1.Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Vastaa myös haastajan antamaan 11 kysymykseen.

3.Haastetun tulee keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Haastettujen tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa

5. Kerro, kenet olet haastanut.

6. Ei takasin haastamista

1. Viisi materialista lahjatoivetta?
Piha valmiiksi autotalleineen ja puutarhoineen,
oma moottoripyörä,
ihana luksusloma,
hemmotteluhoidot hierontoineen ja nuorentavine kasvohoitoneen,
mahdollisuus käyttää usein siivoojia, ravintoloita ym palveluita jolloin jäisi enemmän aikaa olla perheen ja ystävien kanssa.

2. Mikä bloggaamisessa on parasta?
Yhteydenpito sukulaisiin, uusiin ja vanhoihin ystäviin, uudet hauskat tuttavuudet.
Se että voi "keskustella" niistä aiheista joihin ei kotoa aikuista juttuseuraa löydy: askartelut, tuunailut, sisustukset, leipomiset jne

3. Suurin saavutuksesi elämässä?
Tasapaino 

4. Missä mieluiten asuisit?
Kaikenlaisia haaveita sitä toki voi olla mutta enpä usko että raaskimme itse rakennetusta ikinä mihinkään lähteä. Olkoon tämä lastenlastemme mummula. :)


5. Mikä on tylsintä tällä viikolla?
Oma korvatulehdus, olisi jo kiva päästä kunnolla urheilemaan parin kuukauden saikuttelun jälkeen.

6. Mitä mukavaa odottelet?
Lomareissua :)

7. Mistä unelmoit nyt?
Suklaakakusta joka odottaa jääkapissa. Leivoin sen eilen kun ystäviä oli iltateellä ja vähän jäi täksi illaksi... meinaan kaivaa sen esiin kun lapset ovat nukahtaneet.
Leffailta ukko-kullan kaa tiedossa. :)

8. Lempieläimesi, ja onko sinulla sitä?
Hevonen, en omista enkä raaski edes käydä ratsastamassa säännöllisesti..
Toisessa elämänvaiheessa sitten. :)

9. Mitä odotat elämältäsi? 
Pitkää ikää, terveyttä, onnellisuutta, viisautta, sitä että osaisi haluta ja arvostaa juuri niitä asioita joita on saanut eikä keskittyisi haluamaan niitä asioita joita ei juuri nyt saa, että osaisi nauttia joka hetkestä.

10. Mihin kysymykseen haluaisit vastauksen?
Mikä on minun tehtäväni tässä elämässä?

11. Oletko onnellinen? 

Kyllä kiitos.

Harmaa kutale pääsi muiden paita-tyynyjen kanssa sohvalle

Esitän nyt tämän haasteen toisinpäin:

Mikäli olet bloggaaja,

eikä sinulla ole tätä haastetta vielä ollut, tadaaa:

tämä on juuri sinulle: ole hyvä!

Tai voit toki napata mukaan myös tuon in ja out haasteen jo innostuit aiheesta! :)

Nyt painun sen suklaakakun kimppuun ja toivottelen kaikille mukavaa ja rentoa viikonlopun jatkoa!

Taina

ompelus-tuunailut

Lähdetään liikeelle siitä faktasta että olen aika surkea ompelija.
Suurpiirteisyys ja laiskuus eivät oikein sovi käsityö-hommiin.
Mutta välillä silti pitää jotain koittaa tehdä. Mieluiten ilmaisista materiaaleista, niin ei sitten harmita jos ei mene ihan putkeen.

Tällä viikolla olen tuunaillut mm. farkkushortseja vanhoista farkuista.

 Ystäväni lahjoittamista super-pitkistä treenihousuista tein polvimittaiset urheilu-housut (mukavan vilpoista ainakin näin kesällä) ja pari kenkäpussukkaa matkalaukkuun ylijäämä-punteista.

Mun mielestä on kiva pakata kengät siististi erillisiin pusseihin reissun lähdettäessä, ja mieskin oli ihan positiivisesti yllättynyt kun kerrankin mun tekeleet ei ole jotain "hassua" tai "söpöä"  kuten 60-luvun kukka-lakanoista viritettyä, vaan ihan tällaista asiallisen harmaata linjaa. ;)

Tanssikaverit muistavat varmasti ikuisesti mun ehkä surkeimman ompelus-suorituksen. Kun oli oma ryhmä ja haluttiin vaihtelua vaatteisiin niin itsehän niitä tehtiin ja tuunailtiin että oli aina samanlaista. No, yhdessä asussa piti pilkistää vaateiden välistä pinkeillä paljeteilla koristellut rintsikat. (ja selvyydeksi, että tanssiryhmä oli sellainen siisti -messut, firmojen pikkujoulut- jne linjan tanssiryhmä, ei mikään Tuksu-tyyppinen "show-tanssi ryhmä", kaikki kunnia toki Tuksullekkin yritteliäiseyydestä.)

saksituksi joutuneet neuleet

Muut tekivät kauniit kirjailut joissa paljetit olivat riveissä kuin kalansuomut. Minä Tainamaiseen tyyliin päätin että pitäähän tämä jotenkin helpommin onnistua. Liimataan! Lopputulos oli se, että koko rintsikat oli pikaliimasta aivan kivikovat, mutta yksikään paljetti ei pysynyt liimaamalla niissä pirun liiveissä. Eikä siitä liimalla kovetetusta kankaasta mennyt mikään neulakaan enää läpi.
Että lopulta jouduin nöyrtymään, hakemaan uudet liivit kaupasta ja ompelemaan. En tosin suoria rivejä, vaan sinnetänne sikinsokin, kyllä se sen verta vaatteen välistä kimmelsi mitä tartti.

Kun ei oo nypertäjä niin ei oo, se on nopeesti näyttävää tai ei mitään.

Koivukujan Riikan blogista bongasin ihanan villapaita tuunaus-idean jo ajat sitten. Ajatus jäi silloin hautumaan, ja vihdoin sain sen toteutettua!

Eli ennen oli pari neuletta (toinen siskon vanha, toinen ystävän). Jostain syystä keskivartalon kohdalta kutistuneita? No, saivat uuden elämän. Säärystiminä,kaulurina, ja sohvatyynyinä.

Ja sitten oli yksi kulahtanut toppi, jossa oli tosi kauniit helmet. Varastoista löytyi vuosia sitten poistokorista hamstratut kehykset, kurttuinen lahjapaperin pala jossa toinen puoli vaaleansinistä, toinen vaaleanpunaista. Kiiltsuja mun lapsuuden jemmoista, jotka nykyään ovat E:n mutta äiskä saa lainailla askarteluihin. :)


Ja nyt on meidän neiti balleriinalla pari uutta taulua.

Semmoista täällä on äiskä puuhaillut, sadepäivien ratoksi.
Huomiseksi luvattiin lapsille pitkä piknik-retki rannelle, toivottavasti lämmintä on enemmän kuin tämän päivän +15 C ja tihkusade.....
Mukavaa kesäistä heinäkuuta kaikille!
Terkuin Taina

Kevätpäiviä

Mistä tiedät kevään saapuneen?

Grillissä tirisevistä makkaroista.

Muksuja pullollaan olevista tramboliineistä. Kaikkia leikkejä siellä mennään, pallojuttuja, tanssi esityksiä ja paini matseja. Voltteja sentään hypitään yksi kerrallaan. Hyvä investointi, joskaan ei naapureiden unelma.

Alkavista projekteista - seinän vierustalla n. kilometri lautaa, joista tulee lähi kuukausina alapihan terassi. Tuonne välikköön parvekkeen alle ja siitä pihaanpäin.

Yhä tiheämmin hurraavasta jätski-koneesta. Sinne vaan luomu-banskut, metsän marjat ja inkkarisokeria ja soija-maitoa perään, uppoo muksuihin kuin väärä raha. No joo, äitiin kanssa.  Hyvää, terveellista, edullista, ja allergialaisillekkin sopivaa.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Neidille ei meinannut löytyä tarpeeksi ohutta kevätpipoa. Onneksi niitä saa aika kätevästi vanhoista paidoista. Jopa me ei niin taidokkaat käsityö-ihmiset. Paidan alareunassa on aina valmiiksi siistit käänteet, senkun vaan suruttaa neliön tai myssyn. Itsekkin tykkään näistä paita-pipoista lenkillä. Ja hihoista meillä tehdään pehmolelujen makuupusseja! :)

Mistä muuten tiedät olevasi äiti-ihmisiä? Kun esi-maistellut kuivatut hedelmät on ihan ok herkku päiväkahville.

Olen luopunut ajatuksesta siististä kodista. Puhdasta on kiva olla, ja ei kaoottista, mutta tällä hetkellä en edes haaveile siitä että koko ajan olisi siistiä. Isot rakentaa majoja, autoratoja, päiväkoteja, kaikkea, ja pienin kulkee ympäri kotia järjestelässä paikkoja mielensä mukaan.

Eräänäkin päivänä oli hakenut vessan kaapista tamppooni-laatikon ja siististi asettanut jokaiseen kenkään eteisessä tamppoonin. Ei oo auttanut vaikka Super Nannyä on katottu ihan lähietäisyydeltäkin.

Että tämmöistä tänne kuuluu.

On muuten ollut super kiva lukea teistä noissa kilpailu vastausissa! Kiitos kaikille kommenteista siellä ja muutenkin, vuorovaikutus on tän bloggailun suola ja sokeri. 

Mukavaa viikon jatkoa!
Terkuin Taina

Tulkoon valkeus - ja valkeus tuli

Kotiäitinä näitä omia nurkkia ehtii nähdä melko riittävästi. Meillä elämä keskittyy pitkälti tähän keittiö-ruokailu-olohuone tilaan. Ja vaikka kuinka rakastan noita meidän värejä ja materiaaleja verhoissa ja ruokatuolien päällysissä rupesi tekemään mieli uutta. Raikastusta, valoisuutta kevääseen.
Vaihtelua.

Niinpä pistin harmaat verhot talviteloille ja hain Ikeasta neljä perus-valkoista lenkkiverhoa. Tapojeni vastaisesti koitin tehdä lyhennysompelukset huolellisesti, ihan siltä varalta että kestäisivät JOS noi valkoiset unelmat vaikka vetäisi puoleensa räkänokkia ja tahmatassuja ja niitä saisi heitellä pyykkikoneeseen vaikka useamminkin.

Noihin keittiön tuoleihin (Ikeasta nekin, kun se on lähellä, ja halpa) ostettiin varmuudeksi myös valkoiset päälliset vaikka heti teetin niihin (Designers Guildin) kankaista päälliset jotka ovat tähän saakka olleetkin käytössä. Nyt kaivoin käyttöön vaihteeksi nämä valkoiset.
(okei noi alareunat pitää jaksaa vielä pingotella vähän paremmin, huomaan..)
Pöytäliinahan on kerniliina jonka heitän pari kertaa kuussa pyykkikoneeseen ja muuten pyyhkäisen rätillä kuten pöydän. Violetit liinat on Tiimarin joulu-poisto laarista -70% alella, mutta passaa tuo violetti meille muulloinkin kuin jouluna. :)

Mieskin huomasi että näyttääpä meillä valoisalta. Itse tykkään tästä, vaihteeksi. Katsotaan kuinka kauan! ;)

Eilen Sappeessa oli aivan mahtava kevät keli! Aurinko paistoi ja rinteet oli silti hyvässä kunnossa lapsillekkin, ei vielä liian mössöä. Ihana kevät-talvi päivä, ja A oli ollut hyväntuulisena mummolassa (kiitos isille ja äidille laskettelu-päivästä!).
Tänään onkin sitten ollut kunnon räntä-räpäskä keli. Ketä se sitten haittaa:

Positiivista ajattelua 6 v:n malliin: "Tänään on loistava pyöräilykeli!" Äidin yrittäessä jotain järjettömästä lumipyrystä perusteli: "Paljon parempi kuin esimerkiksi ukkonen. Tai 100 astetta pakkasta." 
Kaikesta sitä aikuisena keksiikin nipottaa. No, en antanut kelien sitten haitata itseänikään vaan roudasin petivaatteet ulos ja siivosin Aatun kanssa huushollin.

pieni ulkoilua rakastava nassikka, istui lapioimassa kun äiti tomutti petivaatteet

Pikku "crossi"-pyörän on jo saanut kaivaa esille. Tästä on jo viimekesänä sudittu takarengas kankaille..

Nyt tarvisin kuulkaas apua. Meillä on tuo rappukäytävä johon tarvitsisi verhon. Sälekaihtimet joutuu pitämään lähes aina jonkun verran raollaan koska muuten tuosta tieltä näkyy meille sisälle hyvinkin suoraan. Vaikkei liikennettä paljon ole, en halua silti että ollaan "näyteikunalla". Joku kevyesti "shiftaava" tyylikäs juttu joka voisi olla suurimman osan ajasta ikkunan edessä ja olisi myös tuolta alhaalta käytettävissä. Sälekaihtimiin on tuo valokuvien päälle laskeutuva kepakko ja naru. Toimisi näköesteenä mutta päästäisi valoa, ei niin tylsä kuin tuo sälekaihdin. Huonekorkeus tässä ylhäällä on 3 m, joten toi seinä on aika korkea pötkylä. Ehdotuksia?

Ja sitten niin ihanaan haasteeseen jonka sain Sannalta , kiitos vielä! :)
Haaste on kuvailtu näin:
"Rakkautta on... -sarjassa on ajatuksena koota kaikkia pieniä rakkaudesta kertovia tekoja arkielämässä. Melkoisen imelää, mutta minusta on ajoittain ihanaa pysähtyä ajattelemaan, millä hyvinkin pienillä eleillä osoitamme rakkauttamme lähimmäisiämme kohtaan. Rakkaudenosoitukset voivat olla puolisoa, äitiä, isää, sisaruksia, lemmikkiä tai vaikka itseään kohtaan. Tärkeintä on vain tuntea saavansa ja antavansa rakkautta. Teot eivät kaipaa selittelyä, vain se on tärkeää, että sinä itse tunnet sydämessäsi jotain niiden pienten tai vähän suurempien eleiden, hetkien, tekojen, ajatusten kautta." 

 Näitä on ollut hauska miettiä arjen tohelluksen keskellä, suosittelen jokaiselle! Siksi en nimeäkkään tätä kellekkään erikseen vaan toivon että mahdollisimman moni tarttuisi haasteeseen, oli blogia tai ei. Itse en jaksanut muotoilla näistä tuollaisia Kim Casali tyyppisiä kahden sanan viisauksia, mutta ajatus tärkein.
Tässä muutama mun "rakkautta on" mietteeni lähipäiviltä:

Rakkautta on... lapsen hymy neljällä hampaalla.
Rakkautta on... sunnuntai-aamun unet ja valmis aamupala.
Rakkautta on... äiti joka soittaa kysyäkseen tarvitsenko apua.
Rakkautta on... sisko joka ymmärtää puolesta sanasta.
Rakkautta on... mies joka ymmärtää ilman sanojakin.
Rakkautta on... ystävä joka kirjoittaa "moi" vain jotta tiedän hänen ajatelleen minua.
Rakkautta on... lapsi joka antaa vielä uuden kierroksen iltapusuja. 
Rakkautta on... miehen halaus kesken ruuanlaiton.
Rakkautta on... yllättävän paljon!

Mukava viikko tiedossa: 
perhekerhoilua A:n kanssa,
lapsilla kavereita tulossa kylään omien koulujensa ja kerhojensa jälkeen, ja viikonloppuna ehkä sitten koko perheelle,
 liikkarissa pidän huomenna yhteiskerran vanhemmille ja lapsille jolloin rakennamme temppuradan koulun saliin, 
ja pientä kummilasta odotellaan syntyväksi nyt ihan päivänä minä hyvänsä!

Toivotan oikein mukavaa viikkoa jokaiselle!
Terkuin Taina