ompelus-tuunailut

Lähdetään liikeelle siitä faktasta että olen aika surkea ompelija.
Suurpiirteisyys ja laiskuus eivät oikein sovi käsityö-hommiin.
Mutta välillä silti pitää jotain koittaa tehdä. Mieluiten ilmaisista materiaaleista, niin ei sitten harmita jos ei mene ihan putkeen.

Tällä viikolla olen tuunaillut mm. farkkushortseja vanhoista farkuista.

 Ystäväni lahjoittamista super-pitkistä treenihousuista tein polvimittaiset urheilu-housut (mukavan vilpoista ainakin näin kesällä) ja pari kenkäpussukkaa matkalaukkuun ylijäämä-punteista.

Mun mielestä on kiva pakata kengät siististi erillisiin pusseihin reissun lähdettäessä, ja mieskin oli ihan positiivisesti yllättynyt kun kerrankin mun tekeleet ei ole jotain "hassua" tai "söpöä"  kuten 60-luvun kukka-lakanoista viritettyä, vaan ihan tällaista asiallisen harmaata linjaa. ;)

Tanssikaverit muistavat varmasti ikuisesti mun ehkä surkeimman ompelus-suorituksen. Kun oli oma ryhmä ja haluttiin vaihtelua vaatteisiin niin itsehän niitä tehtiin ja tuunailtiin että oli aina samanlaista. No, yhdessä asussa piti pilkistää vaateiden välistä pinkeillä paljeteilla koristellut rintsikat. (ja selvyydeksi, että tanssiryhmä oli sellainen siisti -messut, firmojen pikkujoulut- jne linjan tanssiryhmä, ei mikään Tuksu-tyyppinen "show-tanssi ryhmä", kaikki kunnia toki Tuksullekkin yritteliäiseyydestä.)

saksituksi joutuneet neuleet

Muut tekivät kauniit kirjailut joissa paljetit olivat riveissä kuin kalansuomut. Minä Tainamaiseen tyyliin päätin että pitäähän tämä jotenkin helpommin onnistua. Liimataan! Lopputulos oli se, että koko rintsikat oli pikaliimasta aivan kivikovat, mutta yksikään paljetti ei pysynyt liimaamalla niissä pirun liiveissä. Eikä siitä liimalla kovetetusta kankaasta mennyt mikään neulakaan enää läpi.
Että lopulta jouduin nöyrtymään, hakemaan uudet liivit kaupasta ja ompelemaan. En tosin suoria rivejä, vaan sinnetänne sikinsokin, kyllä se sen verta vaatteen välistä kimmelsi mitä tartti.

Kun ei oo nypertäjä niin ei oo, se on nopeesti näyttävää tai ei mitään.

Koivukujan Riikan blogista bongasin ihanan villapaita tuunaus-idean jo ajat sitten. Ajatus jäi silloin hautumaan, ja vihdoin sain sen toteutettua!

Eli ennen oli pari neuletta (toinen siskon vanha, toinen ystävän). Jostain syystä keskivartalon kohdalta kutistuneita? No, saivat uuden elämän. Säärystiminä,kaulurina, ja sohvatyynyinä.

Ja sitten oli yksi kulahtanut toppi, jossa oli tosi kauniit helmet. Varastoista löytyi vuosia sitten poistokorista hamstratut kehykset, kurttuinen lahjapaperin pala jossa toinen puoli vaaleansinistä, toinen vaaleanpunaista. Kiiltsuja mun lapsuuden jemmoista, jotka nykyään ovat E:n mutta äiskä saa lainailla askarteluihin. :)


Ja nyt on meidän neiti balleriinalla pari uutta taulua.

Semmoista täällä on äiskä puuhaillut, sadepäivien ratoksi.
Huomiseksi luvattiin lapsille pitkä piknik-retki rannelle, toivottavasti lämmintä on enemmän kuin tämän päivän +15 C ja tihkusade.....
Mukavaa kesäistä heinäkuuta kaikille!
Terkuin Taina

Lupiineja, ja pettämätön huonekalu

Pettämätön huonekalu. Nimittäin lastensängyn puolikas. Liukumäki, automäki, kiipeilyteline, you name it. Jo monta päivää ilmaista huvia keskellä olohuonetta! No, esittelen jossain vaiheessa pojan huoneen uudistusta jonka johdosta tämä liukumäki nyt toistaiseksi pääsi olkkariin, eikä se ehkä tuohon moneksi kuukaudeksi jää... mutta jääköön siksi aikaa kun jaksaa kiinnostaa 1,5 vuotiasta. :)

Heti keittiön ja olohuoneen "jatkeena" meillä on iso parveke, jossa grillailemme ja syömme kesäisin.
Rinnetalon mukavia puolia, oma ruokarauha "kattojen yllä".

Sanovat että lupiinit eivät sovi Suomen luontoon. Olkon niin tai näin, meidän sisustukseen ne sopii mielestäni oikein hyvin!  Ihania värejä!

Olisi hieno sanoa että mun pullo-kokoelmani on jotain ympäri maailmaa matkalaukussa raahattuja muistoesineitä, mutta totuuden nimissä tunnustettakoon että kyllä niissä on raahattu ihan lähimarketista mehua ja tomaattikeittoa. Ihan söpöt ne on silti!

Tämä viikko on käynnistynyt ääri letkeästi. Aamupäivällä käytiin lasten kanssa torilla hakemassa mansikat, herneet ja uudet perunat, sekä kirjastosta vähän lisää kesä-luettavaa ja satu-cd:itä automatkoja varten. Nyt isot painaa tuolla pihalla kavereidensa kansssa, pienin on päiväunilla ja äiti nauttii päiväkahveet kaikessa rauhassa.
Tytöt tekee tansseja hula-vanteiden kanssa ja pitävät piirrustuskerhoja, pojat ajaa pyörillä ja rakentavat leegoilla. Ihanaa että omalla kadulla riittää kavereita ja että osaavat olla porukassa.
Viettäköön niitä lapsuuden huolettomia kesiä, jolloin aina paistoi aurinko. :)

Juhannuksena öljysimme jo kuistin ja parvekkeen lattiat, 2 vuoden asumisen jälkeen oli pakko. Onneksi alapihan terassi tulee sitä komposiittia, ei tarvitse huoltaa, sitten kun se joskus valmistuu...
Sisustusta sinne olen toki suunnitellut. Seinälle tulee ainakin nämä: Pajutilalta ostamani jättisuuri lämpömittari, sekä Hotel Maman arvonnassa voittamani Ramsingn kyltti johon valitsin numeroiksi talon valmistumisvuoden. (Oli se kiva voittaa tuollainen itsellekkin, kun sen arvonnan järjestin talvella omille lukijoilleni....) ;)
Syksyn poistomyynneistä sitten olisi tarkoitus hankkia tumman harmaat polyrottinkikalusteet. Ja kaikkea pientä muutakin on suunnitteilla... :)

Kotomon väki luuhaa pivät pihalla ja mummolassa, nautitaan kesästä ja ystävistä. Ollaan aika laiskojakin.
Ihania kesäpäiviä kaikille täällä piipahtaville!
Terkkuloin Taina

Juhannusta, bloggarin treffaamista ja muita kesätouhuja

Mitähä, kovasti jo juhannus-toivotuksia! Kiitos niistä, mäkin koitan tajuta että tänäänhän se tosiaan alkoi..
Kiitos ja samoin, ihanaa Juhannusta kaikille täällä poikkeaville ja erityis erityiset niille jotka viestin käynnistään jättävät! ;)

Sisäänkäynti ja etupiha meillä on vielä hyvinkin vaiheessa. Rappusenakin on vielä kuormalavoja. Tämän kesän yhtenä tuhannesta projektista olisi siis se portaiden rakentaminen. Kesäkukat porraspäässä sentään olen saanut pidettyä hengissä! Ja loistavaksi ostokseksi osoittautui tuo pyöräteline, pysyy edes osa kulkupeleistä pois kulkuväylältä. 2 x 3 pyörän teline, yhteensä 30 €, ei siis edes mikään mahdoton investointi.

Kuten olen ennenkin kertonut, moni mun hyvä ystävä on alun perin netin kautta trettaffu, osa jo kohta 10 v sitten. Monen kanssa on ensi kirjoiteltu, tavattu, tavattu perheinä, ystävystytty. Tänä keväänähän meillä oli jopa kunnia päästä "netti-ystäväni" perheen pikkuisen ihanuuden kummeiksi. <3
En siis arastele jos tulee mahdollisuus tavata kiinnostavia tyyppejä livenäkin. Ja tänään olinkin aivan ihanilla treffeillä! Tapasin Omankodinonnea-blogin Heidin perheineen Kangasalan Pajutilalla.

 Paikkahan on aivan ihana retkikohde hyvien kakkujen ja sisustus-kauppojen ystäville. Jotain pientä tuli ostettuakin, siihen toiste, mutta parasta antia tällä kertaa ehdottomasti oli Heidi ihanine perheineen. Se on jännä kuinka blogin välityksellä jostain saa mukavan ja lämpöisen kuvan, ja tuntuu heti kuin tuntisi valmiiksi, on helppo jutella ja olla. Ja kuinka suloiset lapset! Terkkuja vaan sinne! :)

























Juhannukseen meillä laskeudutaan erittäin rennosti, jopa vähän turhan, hyvä jos kaikkea tuli kaupasta haettua. :) Olemme kotosalla, ja nautimme siitä että koko perhe on taas koossa ja saadaan puuhastella pihajuttuja yhdessä. Lapset muuten tekivät jo monta päivää etukäteen iskälle tervetulo-toivotuksetkin, kaikki 3 omansa:

Tuonne telineeseen on päässyt taas uusi lautanen. Sain ihanalta "vara-äidiltäni" eli Soikku-tädiltä lahjaksi lautasen jonka hän oli saanut aikanaan lahjaksi mummoltani. Passaa meidän perheen väreihin ja on mutenkin aika herkkis ja sievä. Joku vanha harvinaisempi Arabian leimakin näkyy kääntöpuolella olevan. Mä nyt en ole niin niiden perään, tärkeämpää on että esineillä on tarina ja niistä tulee mukavia muistoja, "hyvä fiilis",kuten tästä.
Kiitos Soikulle! :)

Leppoisista loma-tunnelmaisista aamuista on nautiskeltu, lapsilla on ollut yökylä-kavereita ja puuro-aamut on kesälomalla. Pikkupojatkin nukkuu vähän pidempään kuin arkena, ja siitäkös tämä äiskä tykkää!





















Olen lainaillut äidiltä kasan lehtiä ja niitä ajattelin selailla tässä lomapäivinä jos pihan kuopsuttelu ei jaksa innostaa. (joka mun kohdalla on hyvinkin mahdollista..)
Kodin Kuvalehdellä on muuten nykyään aivan ihanat kannet, olettekos huomanneet?
Luin jostain hauskan vertauksen, että blogien katselu on monille kuin aikakauslehtien selaamista. Katsellaan kuvia, selaillaan, johonkin pysähdytään lukemaan joku kiinnostava juttu tarkemmin.

Itsekkin teen ehkä osittain niin, mutta paljon on myös sitä että käyn kurkkaamassa mitä millekkin "tutulle" kuuluu, ja edes toisinaan pyrin jättämään jonkun merkin käynnistäni koska tiedän kuinka kiva niitä kommentteja on saada, edes niitä "kivaa viikkoa sinne".
Ihania blogeja on netti tulvillaan, ja usein tuleekin jämähdettyä ihan liian pitkäksi aikaa koneelle "tämän kurkkaan vielä äkkiä..." niin ihania kuvia ja juttuja ihmiset jaksaa värkätä! Siksi jaksan olla aina ilahtunut että myös täällä moni piipahtaa ja kommenttejakin jättää! kiitos siis teille lukijat, yksin tämä olisi vähän tylsää puhaa vaikka omaksi iloksi kuinka kirjoittelee ja kuvaileekin.

Näiden äidiltäni saamien (kiitos<3) juhannusruusujen myötä toivotan kaikille oikein ihanaa ja rentouttavaa juhannuksen aikaa, ja käyn ihan pikaisella blogi kierroksella! ;)

Terkuin Taina

ps. laitetaan nyt loppuun tällainen "heh heh", jos vaikka joku olisi juhannuksena hiprakassa:

Sanoja, jotka on vaikea lausua hiprakassa:
- Suuryritysrypäs
- Kulttuuriministeriö
- Prikaatinkenraali
- Karnevaalikaravaani
- Keskuskauppakamari

Sanoja, jotka on hyvin vaikea lausua hiprakassa:
- Objektiviteettiperiaate
- Konstitutionalismi
- Porfyyrigraniittiroso
- Transsendentaalifilosofia
- Bronkopneumonia.

Sanoja, joita on liki mahdoton sanoa hiprakassa:
- Ei, ei, en minä osaa laulaa!
- Iltaa, konstaapeli, anteeksi aiheuttamani häiriö
- Ikävä kyllä et ole tyyppiäni
- Ei enää viinaa minulle
- Kiitos, en halua seksiä

 

Ameriikan vaatteita

äiskän uudet vaatteet

Tää niin ei oo mikään muoti blogi. Mutta tapojeni vastaisesti vaate-esittelyä. Mies oli nimittäin tosiaan panostanut tohon vaate-tuliais puoleen.

Me shoppaillaan usein merkkivaatteet, jos sellaisia yleensä ostellaan Stockholm Quality Outletista koska siskoni perheineen sattuu asumaan siinä ihan lähellä.

Mutta ameriikassa toki kaikki on suurempaa ja halvempaa, ja miehen työpaikan lähellä Atlantassa on iso merkkivaatteiden Outlet alue.

Siis kaikkia meillä kalliita vaatteita valmiiksi halvemmista hinnoista -50 % - -70% alennuksella, ja niistä usein vielä ota 3 maksa 2 tyyppistä alennusta.

Aika hyvin se meikäläisen maunkin näköjään tietää, pinkkiä ja vaaleanpunaista ja muuta söpöä. Aika slimmejä malleja noi tosin on tosta vatsan seudulta (vai onko ne suunnattu vaan ns. normaali vartaloiselle....?) (ja 3 lapsen venyttämiä vatsoja ei vissiin lasketa normaali-vartaloiseksi, ainakaan Polo Sportilla..)
Ohjeistukseksi annoin, että älä nyt ainakaan tuo liian pieniä kalsareita ja liian isoja rintsikoita, vaan jotain jossa näytän tosi laihalta ja kauniilta ja mieluiten vielä iso-tissiseltäkin.
Että ei kovinkaan helppo tehtävä! :D
Ihan hyvin oli onnistunut, pitäytyi lähinnä valkoisissa T-paidoissa. :)
Ja lasten vaatteet oli yllättävän hyvin valittu kanssa!

A:n uusia paitoja

Aikuisten paidoista oli maksanut siinä 2-10 €, lasten paidoista 0,5 - 5 €. Ja onhan nää merkkivehkeet laadukkaita, säilyy pesussa värit ja pikeepaidoissa pysyy kaulukset siisteinä. Suomen hinnoilla ei tulisi pieneen mieleenikään hakea Hilfigerin paitoja 1,5 vuotiaalle..
Ei tosiaan haittaa vaikka väri olisi vähän "last season", meille nää menee hyvin siisteinä perusvaatteina. (kuten sanoin, tää ei ole muoti-blogi, enempi sellainen maalaijärki-blogi) ;)

veljekset kuin ilvekset

Eskarilaisen uutuuksia

ihanuuksia neiti-koululaiselle

Ja vaikka nää on ihan oma hankinta, 15 euron kesälipokkaat, niin esittelen nyt kun tälle vaate-esittely linjalle lähdin. Aika söpöt, ja ei ole korkoakaan niin toimii vähän paremmin näin pikkulapsi arjessa kauppakassien ja rattaiden kaikkien muun touhun kanssa kuin ne mun yleensä himoitsemat (ja kaapissa pölyyntyvät) korkkarit.

Kaikee touhua on ollut ja on tulossa, niihin pikapuoliin.
Olkoon tämä nyt säännöt vahvistava poikkeus eli puhdas vaate-hankita postaus.
Rentoa juhannuksen valmistelu fiilistä kaikille!
Taina
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
EDIT lasten kuvia poistettu blogia muokatessa 

Kylässä Kartanolla

Loistava idea nämä viistot kulmat kauniine valaisimineen

Tiedättehän niitä ystäviä, joiden kanssa voi mennä vuosia, ja sitten kun näkee on kuin olisi nähnyt viime viikolla?
Mulla oli ilo nähdä juuri sellainen ystävä tänään. Ehkä se että muiden toilailuiden lisäksi on aikanaan ulkomailla oltu yhdessä vaihdossa vääränkielisessä yliopistossa, jaettu asuntolassa pytty ja hella, luo sellaisen yhteyden ettei haittaa vaikka pari ruuhkavuotta menee välillä näkemättäkin.

Ja millaisen "Kartanon" nämä tyypit ovat itselleen remontoineet! Siis melko huonokuntoisesta vuonna 1932 valmistuneesta hirsitalosta tehneet muutamassa vuodessa oikean unelman! Toimiva vanha puuhella keittiössä, monta ihanaa vanhaa kakluunia, vanhoja hirsirakenteita näkyvissä.. toisaalta vaaleat katot ja lattiat, tyylikkäitä tapetteja ja yksityiskohtia, moderneja ripauksia siellä täällä.. Aivan mahtava kokonaisuus!
Ja vaikka paljon on kesken, tällaiset nyt varmaan on niitä perinteisiä "ikuisuus projekteja", paljon on jo valmiina. Tässä postauksessa kuvat siis ystäväni ihanalta huvilalta, olkaa hyvät!

vessan ihanat koristukset

 Meillä mies on työmatkalla ja isommat lapset olleet kolme yötä appivanhempien kanssa veneilemässä. Kotona on käsittämättömän hiljaista! Outoa, kun yleensä on neljä haluamassa koko ajan jotain, ja nyt ei tarvii kuin elellä ton pienimmän rytmien mukaan.
Hyvin vähän muutenkin meillä lapset missään kylässä kulkevat, joten vähän on sellainen "orpo piru"-meininki.

valoreelinki <3

Onhan tämä kevät ollut melkolailla toimintaa täynnä, ja nyt kun ei ole "pakko" juuri mitään huomaan että vetäisen ihan vapaalle itsekkin. Voisi siivota, laittaa pihaa, tehdä keskeneräisiä hommia, urheilla (esim päiväuniakiaan). Ja minä en saa aikaan mitään, senkun hiippailen täällä täydellisellä lomafiiliksellä!
Mutta näitäkin päiviä tarvitaan.

Olohuoneen leppoisaa tunnelmaa

Omia ystäviäkin ehtii näkemään. A:n kanssa voi hyvin käydä esim keskustassa pizzalla, kunhan valitsee terassin josta ajaa paljon autoja ja busseja ohi. Tai mennä piknikille puistoon kunhan on lääniä jossa tyyppi saa tallustaa ja heilua. Hän on melko letkeää lomaseuraa, ei osaa vielä paljon vaatiakkaan.  Kunhan äiti on näköetäisyydellä, ja ruuat ja unet tulee suht. silloin kun pitääkin.

Voi siis nähdä ystäviä, voi katsoa illalla telkkarista mitä haluaa, voi laittaa mitä ruokia haluaa (ei oo pakko olla 2 x vrk lihaa ja perunoita tyyppistä settiä), voi nukkua pikkupoika kainalossa päiväunia, voi käydä leppoisalla pyörälenkillä.

Ehkä lämmintunnelmaisin näkemäni ruokailutila ikinä

Onhan tässä ongelmia, kuten se miten saisi aurinkorasvaa selkäänsä (kiitos Maanvaiva vinkistä fb:ssä, vielä en levittänyt rasvaa lattialle ja kierinyt siinä) ;) tai ettei kukaan leikkaa nurmikkoa.
Mutta selviän kyllä, just just! ;)
Ihan kiva miniloma, ja olenkin "antanut itselleni luvan" lötköttelyyn. Nyt ei ole pakko yhtään mitään.

ruokahuoneen kakluuni

Ei voi kun olla onnellinen että meidän perheen tietokone-insinööri ei ole Nokialla töissä. Moni ystävä ja tuttuava sen sijaan on. Voimia ja tsemppiä kovasti kaikille perheille joita tuo ikävä Nokia-uutinen koskee.

Olohuoneen kakluuni

Tämän parvekkeen takia Milla oli lopullisen myyty tälle ihanalle vanhalle huvilalle. Vielä odottaa remppaansa, mutta tästä tulee niin ihana!

Ei kai sille mitään voi, vanhassa on omat hommansa, samoin näissä uusissa niin kuin meillä. Talot ja pihat taitaa lopulta elää ihan omaa tarinaansa.

Ihanat katit makkarissa

Kissat suorastaan täydentävät sisustusta. Vaikka todellisuudessa nämä ovat aivan mahtavia persoonia, talolla tai ilman!

Kodinhoitohuoneen yksityiskohtia

Saunassakin oli ollut vanhat karut lauteet, padat ja muut, ja nyt on tilalla ihana moderni tyylikäs juttu kaiuttimeen kaikkineen.

 Ja saunassa oli muuten just samat Anni-lauteet kuin meillä! Hirveen hyvä maku joillain! ;-)

 Tällaista vanhan talon henkeä ei kyllä rahalla saa.
Kiitos ihanasta päivästä Millalle, Garylle ja kateille! ;-)
Ihanaa kesä viikkoa kaikille, kohtahan se on kuulkaa juhannus!
Terkuin Taina

haaste, ja kesäkuvat

Sain a Kiss From the Past blogista haasteen.

Kiitos!

Kysymykset on just niin innostavia ja kiinnostavia kuin ko. blogi, "estetiikan ilotulitusta", suosittelen tutustumaan ja ihastumaan! :)

Oheen laitan pläjäyksen randomeja kesäkuvia.

Ja näin sitä mennään:

1. missä paikassa haluaisit asua?

Ihan juuri tässä, talossa jonka rakensimme kodiksemme. Toivottavasti joskus lastenlastemme mummola.

2. Millainen olisi unelma elämäsi, mitä siihen liittyisi?

Uskon että ihminen on onnellinen kun osaa haluta niitä asioita joita hänellä on. Pyrin olemaan kiitollinen ja onnellinen niistä kaikista asioista joita minulla on nyt - koti, perhe, ystävät, terveys. Nehän niitä oikeasti tärkeitä asioita on. 

Unelmaelämä olisi juuri tämä, mutta ainahan sitä voisi olla vähän nuorempi, laihempi ja rikkaampi! ;)

Hän, joka ei kestä hiekkaa varpaissaan

3.Millä alalla työskentelet ja mikä olisi unelmiesi ura?

Tällä hetkellä olen kutsumusammatissani eli kotiäitinä. Sitten palaan takaisin monipuoliseen sihteeri-duuniin erittäin miesvaltaiselle alalle joka on ihan kivaa hommaa sekin. Vuosien myötä toivon tietysti vähän lisää haasteita, vastuuta, liksaa. Niiden aika on sitten kun lapset on vähän isompia.

4. Kenet haluaisit tavata?

Jos ei oteta mitään rajoitteita niin omat isovanhemmat. Mummit, joita kovasti ikävöin, ja muut sukulaiset joita en ole ehtinyt tavata. Kuulla ne elämän opit, tutustua paremmin "omiin juuriini". 

Realistisemmin, olisihan se hauska tavata sellaisia tyyppejä kuin Madonna, tai tietty Prad Pitt. ;) 

Tai edes Tuomas Kyrö tai Samuli Putro tai Anna Erikssonin.

5. Minkä taidon haluaisit osata?

Käsityöt. Olen liian suurpiirteinen edes opetellakseni, ainakin toistakseksi.

Olla läsnä hetkessä, käyttää ajan rennon tehokkaasti ja ottaa hyvällä omallatunnolla toisinaan rennosti, siinähän niitä taitoja olisi!

Pienin joutuu nukkumaan päiväunensa saunaosastolla, kun sekä sisällä että ulkona isommat leikkii ja kulkee pitämässä sitä "elämän ääntä" - täällä on kodin hiljaisin ja viilein paikka keskipäivällä

 6. mikä kirja on tehnyt sinuun vaikutuksen?

Kuten jokainen tekstejäni lukenut varmasti on huomannutkin mulla on melkoinen lukihäiriö, siis oikea todettu sellainen. Oikeinkirjoitus on haastavaa (mahdotonta) ja lukeminen hidasta. Siksi luen kirjoja paljon vähemmän kuin haluaisin. Muutamia teoksia tulee silti mieleen:

Sinuhe: mahtava lukukokemus ysiluokkalaiselle, jäänyt yhdeksi suosikeista

Kaari Utrion tuotanto: rakastan historiaa, joka Kaarin kirjoissa tulee hienosti esille kiinnostavien (romanttisten) kertomusten lisäksi.

Muutaman viimeaikaisen luku-nautinnon olen esitellyt tässäkin blogissakin. (joista loistavana vetona mainittakoon että suosittelin Kari-Pekka Kyrön kirjoittamaa Mielensäpahoittajaa... vai olikos se Tuomas..?) ;D

Seuraavana lukuvuorossa on "Tietoisen läsnäolon opas vanhemmille" (Andersen, Heidi & Stawreberg , Anna-Maria, Alkuteos: Mindfulness för föräldrar)

Kaikkea sellaista "elämäntaitoihin" liittyvää tulee nykyään lueskeltua.

7.Mikä laulu on sinulle tärkeä?

Musiikki on minulle kaikkiaan niin tärkeää että vaikea on lähteä nimeämään yksittäistä kappaletta. Monet tilanteet tuo mieleen biisejä, monet biisit tuo mieleen asioita. Musiikki kulkee kaikessa mukana.

Joihinkin tanssiesiintymisaikoihin liittyvien keikkabiisien ensi tahditkin saavat yhä adrenaliiniryöpyn aikaan, toisaalta moneen kauniiseen herkkään biisiin liittyy rakkaita muistoja elämän varrelta, kuten Akselin ja Elinan Häävalssi, Macy Grayn I Try, Stellan Aamun kuiskaus, Zen Cafen Älä tee, tai Eipä tienyt tyttö..

Ja entäs bile-biisit sitten, mahtavat hetket ystävien kanssa?!  Eppujen Akun tehdas, Paradision Bailando - ah, tähän ei kannata edes lähteä!

8. miten tahtoisit muuttaa maailmaa?

(hei, nyt saa leikkiä missiä!) ;D 

Että kaikki osaisivat kunnioittaa maapalloa, elämää, itseään ja toisiaan. Ettei ihminen elämisellään tuhoaisi tätä kaikkea niin hirmuista vauhtia. 

Että ihmiset keskittyisivät ulkokultaisuuden ja suoritusten sijaan nauttimaan elämän pienistä onnen hippusista.

Tää on nyt ihan epäreilua, mutta mä en aio esittää uusia kysymyksiä, enkä nimetä uusia haasteen vastaanottajia. 

SORI.

Nämä kysymykset on niiin hyvät, että napatkoon jokainen halullinen mukaansa "Nappaisin matkaani a Kiss from the Pastin kysymykset Kotomon Tainan blogista". :)

Samaan syssyyn heitän pahoitelut kaikille blogi-kamuille kommentoimattomuudestani. Keittiön läppäriltä kurkin usein uudet juttunne, mutta aika ei muka riitä kommentointiin kaiken arki-tohinan keskellä. Älkää olko millänsäkkään! ;)
 
Ihania kesäpäiviä kaikille,
Toivottelee Taina