Olen aika ajoin lukenut aarrekartta menetelmästä.
Aarrekartta, unelmakartta tai tavoitekartta työskentelyä käsitteleviä ohjeita ja artikkeleita löytyy paljon mm. netistä.
Sitä käytetään ihan terapiamuotona mielen muutosvalmennukseen, mutta sillä voi myös itse konkretisoida unelmiaan ja tavoitteitaan joita kohti lähtee sekä tietoisesti että alitajuntaisesti suuntaamaan.
Aarrekartan tekemiseen voi lähteä miettimällä konkreettisia, nimettyjä tavoitteita ja haaveita,
tai vaikkapa jotain yhtä tiettyä tavoitetta (esim. matka) ja kokoamalla kartan joka tukee näitä.
Tain voit kerätä sinua puhuttelevia kuvia ja miettiä mitä nämä sinulle symbolisoivat.
Kuunnella alitajuntaasi ja sanoittaa myös niitä itselle lähes piilossa olevia unelmia.
Kartta voi kuvata lyhyen- tai pitkän ajan tavoitteita, se voi olla hyvin konkreettisiin asioihin pureutuva
(vaikkapa joku urheilusuoritus tai tutkinto)
tai kuvata mitä asioita haluat lisätä elämässäsi (esim. rakkaus, lepo).
Mitkä ovat minun alitajuisia toiveitani, mitkä suuria unelmia, mitä kohti elämässäni tahdon suunnata,
mitä lisätä, mitä tuntea?
Unelmat, tavoitteet ja suunnitelmat ovat tärkeitä, ja niiden kirkastaminen itselleen
auttaa elämään niin että kulkee niitä kohti, ei vain suorita arkea.
Toteutustapoja on voi olla monia.
Voit leikata konkreettisia tai symbolisia kuvia tai tekstinpätkiä,
tai jopa toteuttaa koko unelmakartan kuvakollaasina koneella.
Kyse ei ole siis vain askartelusta ja haaveilusta,
vaan mielen ankkuroimisesta kohti niitä asioita joita elämäänsä haluaa.
Jokainen meistä on omien unelmiensa toteutumisen arvoinen!
Oma aarrekartta tulisi asettaa paikkaan jossa sen mahdollisimman usein näet,
sekä myös päivittää sitä aika ajoin.
Tärkeää on toki osata nauttia matkasta unelmia kohti, ihan jokaisena päivänä!
Lähdin toteuttamaan omaa aarrekarttaani pikkuhiljaa kesän mittaan leikkaamalla aina lehdestä kuvan joka herätti minussa positiivisia tunteita.
Keräsin kuvia aiheista joita haluan lisää elämääni.
Nyt syksyllä eräänä iltana otin kuvat esiin, varasin oman rauhallisen hetken ja rupesin tutkimaan ja järjestelemään kuvia.
Pohjaksi löytyi tyttären vanha kuvistyö, jota ei kuulemma saanut säästää, mutta värit ovat sellaiset etten itse voinut paljon kauniimpia valita. Kokokin oli riittävän iso valitsemilleni kuville.
Huomasin, että työlle tai opiskelulle ei lopulta omaa kohtaansa muodostunut, vaikka ne tärkeitä ovatkin.
Ehkä siis näissä ei juuri nyt ole lisää tavoiteltavaa,
vaan elämän muut osa-alueet on pidettävä balanssissa työn imun kanssa.
Kartan tekeminen konkretisoi minulle asioita, ja yksi päätös sen innostamana jo syntyi.
Jäin lokakuun alusta osittaiselle hoitovapaalle tehden nelipäiväistä työviikkoa.
Näin saan paremmin aikaa niille asioille joita haluan lisää elämääni:
aikaa läheisten kanssa, aikaa laittaa valmistaa ja nauttia hyvää ruokaa, aikaa liikkua,
aikaa vapaa-ajan vietolle ja matkoillekin.
Ja näiden kautta jaksan olla parempi ja tehokkaampi töissä. Tällaiset viisi kohtaa karttaani muodostuivat.
1.
Matkat
Matkat on aina mukavia, avartavia ja antoisia. Itse pidän siitä, että seuraava reissu on aina tiedossa,
ja sen suunnittelu tuo mukavaa positiivista virettä elämään.
Myös unelmamatkoja on mukava ajatella – joskus vielä käyn siellä!
Omat haavematkakuvani eivät kuvaa täysiä aurinkorantoja tai kaupunkien keskustoja.
Niissä ollaan luonnossa, metsässä, vesillä, uusien elämysten äärellä.
Auringonlasku kaukaisen metsän taakse tai yö teltassa ovat minun unelmalomakohteitani.
Harmi, ettei kesälehdissä ollut lumimaisemia, niihin kaipaan myös aina.
2.
Ruoka
Eihän siitä mihinkään pääse. Elämä pyörii paljon ruuan ympärillä.
Välillä tuntuu että syöminen on tasapainoilua herkutteluhalujen ja paisuvan vyötärönympäryksen kanssa.
Tiedostan kuitenkin, että tunnen itseni energiseksi ja hyvinvoivaksi kun syön mahdollisimman hyvää,
puhdasta, aitoa ruokaa, ja sellaista tahdon arkiruokailun olevan.
Energiaa marjoista, kasviksista, puuroista, pähkinöistä ja hyvistä proteiinilähteistä jotka myös maistuvat super hyvältä!
Ja toki niitä herkkupäiviä pitää kuulua riittävästi elämään, ja herkkupäiviin minulla
kuuluu valkoinen vilja, sokeri, punainen liha ja viini, hyvässä seurassa nautittuna!
3.
Liikunta
Olen aina liikkunut, ja toivottavasti pystyn aina liikkumaan.
Välillä tulee kausia että että oma aika liikunnalle jää kaiken muun arjen pyörityksen jalkoihin,
mutta tiedän että olen mukavampi äiti, vaimo, kollega ja ystävä kun ehdin harrastaa liikuntaa useamman kerran viikossa.
Myös nuo kivut joista olen täällä kirjoittanutkin, kuin varkain veivät intoa ja motivaatiota liikkumiseen.
Nyt viimeisimmän leikkauksen jälkeen olen päättänyt varata aikaa itsestäni huolehtimiseen myös liikunnan avulla. Mitä monipuolisemmin, sen parempi!
Rakkaat lajit tanssi, laskettelu, jumppa ja venyttely (jooga, pilates ym) tulevat kulkemaan mukana tänäkin talvena,
mutta myös hyötyliikunta kuten työmatkapyöräily tai -kävely ja kävelyllä käynti ystävien tai puolison kanssa
kuuluvat toivottavasti viikoittaiseen liikkumiseen jatkossakin.
Minulla on myös periaate, että joka vuosi tulee kokeilla jotain uutta lajia.
Tänä vuonna niitä ovat olleet suppailu, kehonpaino perhe- ryhmäliikuntatunnin ohjaaminen nuorimman muksun kanssa
(uskomaton energialataus tulee ryhmäliikunnan ohjaamisesta, rakas harrastus sekin)
sekä naisten itsepuolustuskurssi (laatuaikaa tyttären kanssa).
Kummasti saa virtaa kun huomaa, mitä kaikkea omalla kropallaan voikaan tehdä!
Ja tämä on se kroppa jossa elämä eletään, siitä on pidettävä huoli.
Ihan itse, kukaan muu sitä ei voi tehdä.
4.
Perhe ja ystävät
Kiitollisuus on sana joka ensimmäisenä näistä tulee mieleen.
Olen onnekas ja siunattu, kun lähelläni on niin paljon rakkaita ihmisiä.
Äitiys on minulle suurin lahja elämässä, ja lasten kanssa vietettyä aikaa ja läheisiä välejä haluan vaalia.
Miehen kanssa tulee talvella 20 vuotta yhteiseloa täyteen. Selvää on, että parisuhteen vaaliminen kannattaa,
vaikka se hetkittäin haasteellista olisi.
Kun rinnalla on puoliso jonka tukeen ja rakkauteen voi aina luottaa, on elämä kevyttä, rakkauden täyteistä.
Ja toki omat vanhemmat, sisarukset, ystävät, sukulaiset, lasten ystävät ja kollegat,
kaikki nämä elämää rikastuttavat tärkeät ihmiset
ansaitsevat aikaa, läsnäoloa, ja kiitosta siinä että kulkevat elämässä mukana.
5.
Kartan keskiosa, minä itse
Monissa ohjeissa neuvotaan sijoittamaan oma kuva keskelle unelmakarttaa.
Itse päädyin keräämään keskelle erilaisia voimalauseita joiden tahtoisin itseäni kuvaavan.
Kunpa osaisin joka päivä olla positiivinen, kiitollinen,
toisille positiivista energiaa antava mutta omat rajat pitävä, aikuinen nainen.
Toki aarrekarttani olisi voinut olla paljon täydellisempi
- kauniimmat kuvat, kattavampi sisältö, syvällisempiä merkityksiä...
mutta päätin olla tavoittelematta täydellisyyttä ja liimata askartelun juuri tällaisena
vaatehuoneen kaapin oveen josta sen aamuin illoin näen.
Tuokoon se siinä hyviä ja voimaannuttavia fiiliksiä,
ja ainahan voi tehdä uuden kun tuntuu että karttaa olisi aika päivittää.
Omat konkretisoituneet ajatukset homman jälkeen ovat tämän suuntaisia:
•
Opettele olemaan läsnä hetkessä, niin ihmisille kuin tehtävillekin.
•
Täytä kalenteria riittävästi terveellä tavalla itsekkäästi.
Jätä aikaa liikunnalle ja levolle, osaa sanoa "ei kiitos" asioille mitä et oikeasti halua,
sovi tapaamisia ihmisten kanssa joita haluat nähdä.
•
Opettele tekemään asiat ja asettamaan tavoitteet niin ettei ole riittämätön ja tyytymätön
olo itseensä. Aseta tavoitteeksi asioita joihin voit itse vaikuttaa.
•
Osaa kuunnella itseäsi, älä päästä itseäsi uupumaan liikaa.
•
Nauti elämästä - ole kiitollinen Jaa hyvää ympärillesi
ps. Kiitos kyselijöille, ei tämä blogi ole vielä kuopattu. Rakkaan blogi-ystävän Bikken kuolema,
omaan terveyteen liittyvät haasteet ja arjen hektisyys ovat vain vieneet ajatukset kauemmas koko blogistaniasta.
Josko sitä taas opettelisi ottamaan niitä omia hetkiä arjen keskellä
ja palaisi tämän rakkaan harrastuksen pariin. :)
Kauniita, aurinkoisia, enerigisiä syyspäiviä toivotellen,
Taina
