Koronakevät

Koronakevään nallehaaste

Kuinka uskomattomalta tämä koronakevät olisi kuulostanut vielä puoli vuotta sitten!
Ja tässä sitä ollaan, kummallisesti ihminen lopulta sopeutuu, vaikka mihin. Koronakevääseenkin.
Tilanne on aiheuttanut inhimillistä hätää ja kärsimystä käsittämättömälle määrälle ihmisiä,
enkä aio tässä postauksessa lähteä politikoimaan, kauhistelemaan tai neuvomaan ketään sen enempää,
vaan haluan tehdä pieniä päiväkirjamerkintöjä siitä, miten tämä koronakevät on omassa
ja oman perheen elämässä näkynyt.

Töissä teen hommaa nettikaupan ja sähköisen markkinoinnin sekä ammatillisten blogien näkyvyyden kanssa,
joten tämä blogi on taas jäänyt heitteille kun vapaa-ajalle on halunnut ihan muuta...
nyt kuitenkin päätin jatkaa, ihan pienesti omaksi iloksi ja muistojen paikaksi,
ilman hakusanaoptimointia tai muita näkyvyystavoitteita.

Kotitoimisto- ja jumppahuone, huone, jota ennen myös vierashuoneeksi kutsuttiin.

Näihin neliöihin on tiivistynyt suuri osa hereilläoloajasta. Kotitöitä ja kotijumppaa.
Olemme nyt olleet miehen kanssa etätöissä kahdeksan viikkoa,
9.-, 7.- ja 2.-luokkailaiset lapset etäkoulussa kuusi viikkoa.
Etätöitä olemme tehnyt viikoittain tähänkin saakka joustavasti,
joten töiden kannalta ei meillä suuri mullistuksia ole.

Lasten koulu on sujunut yllättävän hyvin! Ei voi kuin hattua nostaa opettajille!
Lapset hoitavat hommat hyvin itsenäisesti, edes nuorimmalle emme ole opettajia nytkään,
vaan tunnit ja tehtävien palautukset hoituvat monipuolisesti eri sähköisiä välineitä hyödyntäen.
Ja onhan se vaan suloinen näky tuo pikkukoululaisten etäoppitunti,
rivi pieniä päitä kuulokkeineen kuuntelemassa, kun ope lukee satua aina koulupäivän päätteeksi.

Toki meillä lapset kouluun kaipaa (enpä olisi tätäkään nähnyt tulevaksi),
mutta nyt täällä talossa on välillä viisi eri etäpalaveria menossa ja päivällä syödään, ainakin välillä, yhdessä lounasta.
Tunnelma on yllättävän seesteinen.

take away- kouluruoka

Tervetullut helpotus etätyö-etäkoulu-aikatauluhärdelliin oli tällä viikolla alkanut take away -kouluruuan jakelu.
Ruuan valmistamiseen menee vaan tosi paljon aikaa, vaikka kuinka koittasi tehdä isoja satseja!
Ja kyllähän perhe myös ihan hyviä määriä syö, että ei se taloudellisestikaan mitätöntä ole.

Joissain kunnissa saa tarvikkeita ruuan laittoon, mutta mielestäni tämä on silti parempi,
että tulee tosiaan lämmin ruoka annoksina lisukkeineen kaikille lapsille,
erityisesti tietenkin niille, joiden kotona on hommat vinksallaan ja ongelmat lähteneet eskaloitumaan,
he ovat nyt huolestuttavassa asemassa.
Mutta kyllä minäkin tästä todella kiitollinen olen, vaikkei meillä mitään
taloudellista tai jaksamisen kriisiä tässä olekaan menossa.

Koronakeväänä on moni juttu peruuntunut ja koko perheen harrastukset tauolla,
mutta mulla ei ole ollut kyllä mitään vaikeutta saada kalenteria uudelleen täytettyä.
Enemmänkin tuntuu, että asioiden tärkeysjärjestykset on saaneet pienen päivityksen,
ja tämän jälkeenkin on ajankäytöstä taas turhaa karsiutunut pois ja aidosti tärkeää enemmän tilalla.

Toisaalta, nyt parin kuukauden sosiaalisen eristäytymisen jälkeen huomaan myös,
että kohtapuoleen jonkunlainen korona-ajan ilmoittautumislomakkeiden täytön estotoiminto olisi paikallaan.
Olen nyt osallistunut mm. lukemattomaan määrään nettijumppia ja webinaareja,
ja lisäksi seuraavat projektit ovat startanneet:

• 3 viikon meditaationhaaste
• 12 viikon elämäntaparemotti / kuntokuuri (FitFarmin Superdieetti)
• 1,5 vuotta kestävä HR-ammattilaisen oppisopimuskoulutus (sis. liiketoiminnan erikoisammattitutkinto)

Näihin olen tyytyväinen, kyllä, mut nyt sais nää innostavat ideat ja ilmoittautumiskaavaakkeet jo hetkeksi riittää!

Ulkoiltua on tullut nyt paljon, ja jonkun verran myös niiden kavereiden kanssa,
keiden lasten kanssa omat lapset ulkoilee, niin pysyy nuo kontaktimäärät aisoissa lasten ehdoilla.
Metsään tekee mieli joka päivä kun siihen rutiiniin on taas päässyt.
Välillä seuraksi saa myös ystävien lemmikkejä, koiria ja ponejakin.

Teineille tämä on kyllä tylsää aikaa, juuri nyt heidän kuuluisi kulkea kavereiden kanssa,
mutta sosiaaliset ympyrät ovat kutistuneet lenkkipoluille, frisbeegolf radoille, ja tietysti someen.
Nuorimmainen, joka ei ole joukkuelajityyppiä, on sen sijaan onnellinen,
kun kaverit ei koulun jälkeen ole treeneissä vaan kaikki ehtii olla ulkona, rakentaa majoja ja pelata katusählyä.
Hyvin on kuitenkin lapsetkin onneksi uskoneet, että muutama kaveri kerrallaan ja ulkona tavataan.

Itsellä on töissä ollut ainakin toistaiseksi hyvin tekemistä, jopa entistä enemmän vastuuta ja puuhaa.
Kiitollinenhan siitä pitää olla!
Oma duuni on IT-alalla, jossa digiaikaa etäkokouksineen ja -töineen on eletty jo pitkään.
Tosin, olihan tuo ensimmäinen kokonainen kokous- ja koulutuspäivä illanistujaisineen jotain ihan uutta itsellekin.
Yleensä mun homma on hoitaa tilat, ravintolat ja ohjelmat,
nyt virvokkeet ja tarjottavat kaikki hankki kotiin kuka mistäkin firman piikkiin,
ja pikkutunneille saakka kestänyt online-sessio spontaaneine levyraateineen ja musavisoineen
oli monen mielestä yksi hauskimpia iltoja pandemian aikana.

Tätä se nyt on toimistohommissa.

Joku jättää pitkää keskittymistä vaativan työn suosiolla viikonlopulle ja käy työpäivän aikana lasten kanssa välkillä ulkona,
toinen vie päivällä vanhempiaan lääkäriin ja kolmannen pitää kesken kokouksen mennä pyyhkimään.
Aloilla, joilla tämä on mahdollista, on tämä nykyään onneksi jo aika normaalia.
Koska normaaliahan se on, mahdollisimman hyvin yhteen sovitettavista elon eri osa-alueiden palikoista koostuvaa Elämää.

Tietenkin olisin toivonut, että etätyön yleistyminen, ja perhe- ja työelämän yhdistäminen
olisivat tapahtunut vähemmän dramaattisissa merkeissä tässä isossa mittakaavassa,
mutta silti on pakko todeta, että tykkään todella paljon siitä suunnasta johon työelämä on tänä keväänä mennyt.

Vaikka nyt tulevaisuus näyttää loputtoman pitkältä poikkeusajalta,
luotetaan siihen, että maailma ei lopu tähänkään.
Toivon voimia ja jaksamista kovasti niille, joiden elämään tämä on vaikuttanut radikaalimmin tai dramaattisemmin.
Osaltani koitan tukea yrittäjiä mm. hakemalla take away -ruokaa, osallistumalla maksullisiin nettitreeneihin
ja suosimalla kotimaista kaikessa missä voi.
Nettiin ja telkkariin tullut lisääntynyt kulttuuritarjonta ilahduttaa toki myös!
Monia keikkojakin voi nyt katsoa kotisohvalla.

Me jatketaan täällä parevekeremontin kanssa, 10 vuodessa olivat kaiteet ja lattia uusimiskunnossa.
Lisäksi tälle sunnuntaille on ohjelmassa viikon markettireissu itselle ja vanhemmilleni sekä töitä, ja kotitreeni.
Huomenna on ensimmäinen virallinen koulupäivä 19 vuoteen, jännää ja innostavaa!

Rentoa ja elämänmakuista, täyteläistä, kriisitöntä koronakevättä just sulle!

Terkkuloin, Taina

Joulu 2017

Tämä joulu vietettiin oman perheen kesken hyvin rennosti.
Toki töiden ohella jouluvalmisteluita riitti varsinkin viimeisellä viikolla puolille öin saakka,
mutta kaikki oli valmiina rentoon joulun viettoon ajallaan.

Joulun ajan työpäivät teen töitä pääasiassa etänä kotoa,
keskustan ruuhkiin ei kyllä houkuttanut myöhästelevillä busseilla lähteä rynnimään.
Onneksi on etätyön mahdollisuus, hyvin hoituu työt kotoakin käsin!

Joulun valmisteluihin meidän perheessä kuuluu piparkakkutalon suunnittelu ja valmistus.
Näillä ei kauneuskisoihin osallistuttaisi,
mutta hauskaa on aina ollut!
Viime vuonna lapset halusivat piparikylän, johon jokainen teki oman pienen talon.
Tämän talven kohokohtana tulee olemaan kauan odotettu Karibian risteily,
joten siinä hengessä lapset suunnittelivat ja toteuttivat valtameriristeilijän.
No, me aikuiset autettiin toki kokoamisessa.

Aattoa olemme pyrkineet viettämään aina omalla perheellä,
oman perheen perinteitä luoden ja vaalien,
ja keskittyen sukuloimaan sitten muina joulun päivinä.

Yhtenä joulun perinteenä on ollut kuusen koristelu aattoaamuna,
mutta tänä vuonna päätimme, että se tapa voidaan uudistaa,
ja kuusi koristeltiin jo muutama päivä ennen aattoa.

Perinteisestä överimäärästä koristeita ei sentään luovuttu!
Lasten askartelemat koristeet on toki aina niitä rakkaimpia,
ja niitä löytyykin joka puolelta kotia.

Teini koristeli huoneensa huomattavasti hillitymmin
mutta jouluvaloja halusi sentään laittaa.
Täytyy kyllä tähän väliin vähän hieman hehkuttaa,
tytöllä nyt seiskaluokan jouluna lukuaineiden keskiarvo oli 9,9.
Aika paljon paremmin kyllä vetää kuin äitinsä aikanaan.

Joulun ajan asuna mulla oli tietenkin ruma jouluneule.
Pari viikkoa ennen aattoa sellaisen keksin haluta, ja etsintä meinasi osoittautua haasteelliseksi.
Esimerkiksi Hennesin myyjä pahoitteli niiden olevan jo lähes loppu,
koska "Jostain syystä kaikki tuntuvat haluavan tänä vuonna ruman jouluneuleen!".
No, onneksi oman "ihanan" kitsch paitani löysin,
tässä Helsinki Distilling Companylla firman pikkujouluissa kuvattuna. 

Yksi joulun tärkeimmistä asioista on tietenkin hyvät ruuat!
Meidän jouluruuat on sekoitus perinteisiä jouluruokia ja oman perheen toiveita.
Jokainen saa sanoa ruokia joita joulupöytään haluaa,
ja niitä mistä kukaan ei piittaa en vaivaudu enää valmistamaan tai edes valmiina hankkimaan.

Oma kala-allergiani rajaa kalat pois joulupöydästä,
eikä possukinkusta kukaan välitä.
Niinpä mies hakee kauppahallista lasten kanssa savukalkkunaa, - poroa ja -lammasta.
Perinteisiä joululaatikoita ei kukaan muu erityisesti rakasta kuin minä,
joten tyydyin tuunaamaan kaupan laatikot kermalla, mauisteilla ja voilla.
Sen sijaan jossain päin Suomea perinteenä oleva makea makaronilaatikko
on löytänyt tiensä meidän joulupöytään.

Kattaus oli lasten toiveesta perinteisesti joulun värinen,
punaista, kultaista, eikä kaatuilevia kynttilöitä.

Yksi yhteinen toive miehellä ja lapsilla on: suklaa ei saa loppua kesken.
Ja sitähän on, sanalla sanoen paljon!
Aattoiltana herkuteltiin silti myös juustoilla ja hedelmäsalaatilla piparivaniljavaahdon kanssa.

Uusi hauska tuttavuus oli Stockan herkusta haettu Black Lemon Gouda,
täysin musta, lakritsilla ja sitruunalla maustettu herkkujuusto.
Kestosuosikkina pysyi silti tuo raidallinen cheddar.

Joulun puuhat pidettiin niin stressittöminä ja rentoina kuin mahdollista.
Aikaa jäi lautapeleille, kävely- ja hiitoretkille ja perheen yhteiselle ajanvietolle.
Pakko muuten tunnustaa, että hävisin 6-vuotiaalle Monopolissa!

Tapaninpäivä vietettiin perinteisesti miehen siskojen perheiden kanssa,
yhdeksän lasta takasi riittävän säpinän päivään ja herkuttelut jatkui..

Sain meidän 11-vuotiaalta pojalta joululahjaksi tuollaisen tähtivalon.

Hyvin on poitsu oppinut mistä äiti tykkää!

6 v. oli askarrellut mummolassa kaikille hienot lahjat,

hellyttävää on tuo pienten riemu ja jännitys joulusta!

Itsenäisyyspäivästä ikkunassa ollut lippukoriste sai lähdöt,

kuusi ja muut koristeet pidetään kyllä lähemmäs loppiaista.

Joulusta kaikkiaan jäi oikein hyvä mieli.

Oli rentoa, leppoisaa, lumista, ja vähintään riittävästi herkkuja!

Toivottavasti myös sinun joulusi on ollut ihana,

juuri sellainen kuin toivoitkin sen olevan!

Onnelista oloa loppuvuodelle!

Taina

Juhlahumua

Tänään vietetään Suomen sadatta itsenäisyyspäivää!
Nyt jos koskaan on syytä kiitollisuuteen, juhlallisuuteen ja ylpeyteen.
Alla kuitenkin ensin muutamien muiden juhlien koosteita kuluneilta viikoilta.

Treffeillä Hilton Strandin loungessa oman rakkaan kanssa

Tuntuu että lähiviikot ovat yhtä juhlahumua, ja hyvä niin.
Marraskuu olisi muuten aika pimeä ja masentava kuukausi.
Blogiinkaan saakka ei ole ehtinyt näistä kirjoitella
arki on yhtä hurlumheitä ja viikonloppuisin kivoja menoja.

Isänpäivän aamiainen

Halloweenista seuraavana viikonloppuna vietettiin tietenkin isänpäivää.
Nuorimmaisella oli ollut tosi jännät paikat pitää eskarissa askarreltu lahja salaisuutena,
ja ihania lahjoja ja kortteja oli lapset taas valmistaneetkin.
Aamulla herättiin perinteisesti aikaisin kolistelemaan keittiöön,
lapset leipoi suklaa- ja mustikkamuffineja, minä leivoin rusinaleivän.

Isänpäivän illallinen

Päivällä käytiin miehen vanhemmilla kakkukahvilla,
ja illemmalla minun vanhemmilla illallisella.
Kaikki tärkeät isät siis saatiin huomioitua ja päivä oli oikein mukava ja leppoisa!

Isänpäivän jälkkäri

Seuraavana viikonloppuna meillä olikin miehen kanssa treffiviikonloppu.
Kerran vuodessa pyritään lähtemään ihan kaksin johonkin,
jonain vuonna olen ollut miehen työmatkalla mukana esim. Amsterdamissa.

Tänä vuonna vanhempani olivat jälleen viikonlopun lasten kanssa,
ja me päädyimme hyödyntämään hotellipisteet Helsingissä.

Suomen kansallisteatteri

Syötiin hyvin, naurettiin yhdessä, viettettiin aikuisten aikaa ihan kahdestaan.
Kävimme Kansallisteatterissa katsomassa Miika Nousiaisen Juurihoidon
joka oli todella hauska,
ja onhan tuo teatteri myös aivan upea rakennus käydä fiilistelemässä.
Toisena iltana oli ohjelmassa stand uppia Studio Pasilan Club Act!ionissa,
ja naurettiin kyllä koko rahan edestä!
Vahva suositus molemmille!

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha

Sijoitin syksyllä työnantajan tarjoamia virikerahoja museokorttiin,
ja pitihän sitä tietenkin hyödyntää.
Kävimme siis kasvitieteellisessä talvipuutarhaa ihastelemassa,
mutta Ateneumiin oli sellainen jono että se jäi seuraavaan Helsingin reissuun.

Treffit Helsingissä

Suosittelen kaikille pariskunnille treffejä pois kotiympyröistä silloin tällöin!
Uusia yhteisiä muistoja on mukava luoda,
ja samalla muistutella mieleen miksi toisiinsa aikanaan rakastuttiin.
Rakastua ehkä aina uudelleen siihen ihan omaan puolisoon.

Se leppoisin työkaveri kylässä

Melkein juhlaksi on rinnastettavissa, ainakin jos lapsilta kysytään,
mun "työkaverin" eli työkaverini koiran vierailu meillä.
Saatiin tuo ihana pötkylä muutamaksi päiväksi meille hoitoon
ja vietin leppoisan etätyöpäivän hänen kanssaan.

Kyröjoki

Kauden ensimmäiset pikkujoulut vietettiin rakkaan kummipojan luona vieraillessamme.

Lapsia oli yhteensä seitsemän, mutta kaikki ovat jo sen verran isoja
että isommat lapset veivät pienemmät puistoon, miehet laittoivat illallisen
ja me ystävän kanssa ehdittiin lenkille Kyröjoen rantaan maisemia ihastelemaan.
Ihana viikonloppu vierähti nopeasti ja touhua ja höpötystä piisasi!

Purpur Tampere

Rakas ystäväni menee ensi viikolla naimisiin.
Hulabaloo-polttarit eivät houkutelleet,
vaan vietimme illan polttareiden merkeissä illallisella
Ville Haapasalon Purpur ravintolassa Tampereella
Georgialaiseen makumaailmaan tutustuen,
ja teitenkin hauskoja muistoja kertaillen, höpötellen ja rentoutuen yhdessä
arjen kiireiden keskellä.

Seuraavaksi vietettiinkin miehen 40 vuotis synttäreitä.
Sankarin tyylin mukaisesti kakkukahville kutsuttiin vain läheisimmät sukulaiset
ja ilta vietettiin perheen kesken lautapelejä pelaillen.

40 v. synttäriaamiainen

Aamu alkoi tietenkin päivänsankarin herättämisellä kauniisti katetulle aamiaiselle.
Miehen ainoa toive päivälle oli että kakku ei lopu kesken,
ja koska kakut ovat miehen ehdoton herkku ja oma aikataulu tiukka
päätin ulkoistaa kakkuhomman.
Ihana ystis Micu Onnellinen Kirsikka blogista on perustanut tänä syksynä
Juhlakirskikka nimisen juhlasuunnittelufirman
päätin siis tilata kakut sieltä.

Juhlakirsikan kakut

Ja valinta oli kerrassaan täydellinen!
Kakut olivat kauniita ja herkullisia,
kermakakun tilasin gluteenittomana niin että pystyin itsekin sitä surutta syömään.

Lämmin ja vilpitön suositus täältä sympaattisen Micun Juhlakirsikan palveluille!

Vähän melkein miehen synttärin myötä ikäkriiseilin,
tuleehan oma 40 myös täyteen muutaman kuukauden kuluttua.
Mutta toisaalta, mitäpä noista numeroista kriisiytymään!

Tänään kuitenkin keskitytään itsenäisyyspäivän viettoon.

Mies on työmatkalla, ja me lasten kanssa otetaan päivä rennosti,
linnanjuhlien katselu kuuluu toki iltaan, samoin herkut,
mutta myös vakavammin aiheesta keskusteltiin jo aamupalapöydässä.

Nyt ovat kaikki lapset kavereidensa kanssa upeasta lumisesta päivästä nauttimassa,
minä vielä hetken jumittelen kahvikupin kanssa ja ihastelen tuota lippua
jonka lasten kanssa olkkarin ikkunaan askartelimme.

Ja tästä sitten kohti pikkujoulukautta!

Tunnelmallista itsenäisyyspäivää
ja iloista joulun odotusta sinulle!

Terveisin Taina

Olohuoneen vaalea kesälook ja sohvan syväpuhdistus

                                                                                                                                                                        yhteistyöpostaus

Vaikka pidän värikkäästä kodista,
tulee kesän alussa aina hinku saada lisää vaaleutta kotiin.
Keväällä tummat verhot, tyynyt ja torkkupeitot vaihtuvat vaaleisiin.
Tänä keväänä murheenkryyninäni oli tuo meidän valkoinen sohva.
Aikanaan, vuonna 2010 kun muutimme tähän kotiin halusimme valkoisen sohvan.
Kuulimme kyllä kauhisteluita ja varoitteluita ettei lapsiperheeseen sellaista kannattaisi hankkia,
mutta me päätimme jälleen, että "sitku"-elämä ei ole meidän juttu!
Emme siis jääneet odottamaan sitä että lapset ovat muuttaneet kotoa,
vaan ostimme juuri sen valkoisen sohvan jonka halusimme.

No joo.
Vaikka kyseessä on kuinka laadukas Pohjanmaan Kalusteen sohva,
jossa julkisten tilojen "tahriintumaton" kangas ja irrotettavat ja pestävät selkänojatyynyt
niin kyllä tämän Kiljusen herrasväen elämän jäljet siinä alkaa näkyä.
Toki tuota säännöllisesti imuroidaan, ja välillä sohvanpesuaineella hinkutellaan
ja vuokrapesurilla pestään, mutta näky alkoi kevätauringossa olla aika lohduton.
Kevään kääntyessä kesäksi sohvan tahrat alkoivat ärsyttää entistä enemmän.

Leikki-ikäisten kavereille voi vielä pyytää eri sisä- ja ulkohousut,
mutta koululaiset jos porukalla tuossa koulun jälkeen löhöävät niin sitten löhöävät,
ihan niillä samoilla housuilla joilla on välkät pelattu fudista ja koulumatkalla rymytty metsässä.
Se on elämää se.

Olin jo sitä mieltä että nyt ei auta kuin marssia sohvakaupoille,
mutta päätin vielä kysäistä frendiltä, ihanalta Saanalta Koti Puhtaaksi firmasta mielipidettä.
Ja Saanahan sanoi että koitetaas!
Saanan ollessa äitiyslomalla sohvan syväpuhdistuksen kävi tekemässä Saanan sisko Soili.

Homma alkoi erittäin tehokkaalla imuroinnilla Pro Aqua laitteella.

Seuraavaksi sohvalle tehtiin sähköharjaus jota puhekielellä voisi sanoa sähköiseksi tamppaukseksi.
Tuo Pro Aqualla tamppaus on todella tehokas,
sormensa saa helposti murrettua jos laittaa imurin ja käsiteltävän pinnan väliin näppinsä!

Minä nimenomaan halusin että sohvasta irtoaa kaikki pöly, lika ja hiekka
joka ei normaali imurilla lähde,
joten en voinut kuin ilolla seurata kun Soili täristi moskaa imuriin meidän sohvan sisuksista.

Tämän jälkeen tehtiin vielä märkäpesu painehuuhtelulaitteella erittäin voimakasta tekstiilinpesuainetta käyttäen.

Laite samalla pesee ja kuivaa, ja on tehokkaampi kuin ne vuokraamamme laitteet,
koska perus höyrypesuri ei ime likaa pois yhtä tehokkaasti, vaikka imevä malli olisikin.

Nyt halusin nimenomaan sekä pinnan uudestaan valkoiseksi että pinnan alla muhivan lian pois
ja sohvan kunnolla puhtaaksi ja raikkaaksi!

Ja onneksi tuli tämä tehtyä, kyllä tuo sohva vaan aika hyväksi lähti!
Ei siis sittenkään ihan vielä lähtöpasseja tälle sohvalle.

Toinen olohuoneessa oleva kaunis, haluttu, mutta likaa hautova asia on matto.
Meidän ihana VM Carpet, jota kyllä imuroidaan, pakkasessa nurin niskoin tamppaillaan ja muutenkin hoidettan,
mutta joka nyt vaan on tuollainen karvalankamatto eli ei mikään painepesurilla pestävä versio.
Sille tehtiin myös tuo sähköharjaus eli niin maan vimmattu sähköinen tamppauus molemmin puolin.

Ja voi vitsi että matosta tuli ihanan raikas ja pörröinen, kuin uuden veroinen!

Ja kyllä. Mua ihan aidon oikeasti hävetti millaista moskaa meidän matosta ja sohvasta lähti.

huuhteluvesi toisensa jälkeen.

Joulukuusen neulasia, hiekaa, pölyä.. yök.

Mutta nyt on taas hetken puhdasta, maton lankojen juuresta ja sohvatyynyjen uumenista saakka. 

Soili toki lohdutteli, että pesuveden lopputulos on kaikissa huusholleissa vähintään sama.

Mikähän olisi ollut lopputulos jos lasten lisäksi meillä olisi vielä lemmikkejä..?

Itse olen tosi iloinen ja tyytyväinen olkkarin freesiin kesälookkiin!
Kivempi pötkähtää sohvalle joka on raikas, ja vaalea lookki on nyt oikeasti vaalea.
(Niin vaalea kuin meidän Huvikumpu-tyyliin notkahtavassa kodissa nyt voi olla..)

Fanitan ja inspiroidun näiden sisarusten meiningistä, ammattiylpeydestä,
yrittäjähenkisyydestä ja asenteesta todella paljon,
ja voin läpimästi suositella heidän palveluitaan ja ammattitaitoaan Pirkanmaalla asuville!

Oletko jo käynyt osallistumassa vuoden siivouksien arvontaan sivulla kotipuhtaaksi.fi?
Kotisivuilta kannattaa käydä myös kurkkaamassa mm. siivousvinkki videoita.

Onko sinulla kokemusta siivousfirman tekemistä syväpuhdistuksista tai tehopesuista esim. sohvalle tai matolle?

Aurinkoista heinäkuun jatkoa!

Terkuin Taina



Tässä yhteistyöpostauksessa olen saanut alennusta palvelusta bloginäkyvyyttä vastaan,
palvelusta jonka olisin ostanut joka tapauksessa. Mielipiteet ovat omia.