keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Kummitädin lorupussit

Askartelin meidän pienille kummi-pätkille lahjaksi lorupussit.
Pienet ihmiset ovat yleensä hellyttävän innoissaan näistä yksinkertaisista perusloruista, ja vielä kun saavat kortin itse pussista valita ja aikuinen lukee...
voi sitä hauskuuden määrää!
Piti meidänkin pätkän saada omansa, 
ei olisi muuten saatu näitä lahjoiksi meneviä annettua! 
Nämä toimii toki esimerkiksi erivärisille korteille printattuna ja liimattuna, mutta itse halusin tehdä vähän kuvaavaa väriä ja muotoa mukaan.
Tässä mallit ja lorut, jos askarteluintoa löytyy niin eiku hommiin! :)

Laminoin nämä jotta kestävät kovempaakin käyttöä, 
kontaktimuovilla päällystäminen toimii toki kanssa.




Kerro kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?
Alle lapsen nimi :)


Sormiloru
Tämä pieni possu meni ostamaan ruokaa,
tämä pieni possu sanoi “syökää ja juokaa”,
tämä pieni possu huusi “perunoita tuokaa”
tämä pieni possu nälissänsä huokaa,
tämä pieni possu itkee suruisasti
ui, ui, ui,
koko matkan kotiin asti.


Aurinko aurinko lättyjä paistaa,
Hauska on auringon lättyjä maistaa!
Kiipeän puuhun, pistelen suuhun,

loput voin heittää ukolle kuuhun.
Sitten käynkin nukkumaan,
pikkuinen massuni pullollaan.
Meidän lasten lorupussi
Liru laru lorupussi,
meidän lasten juttupussi,
porinapussi, tarinapussi,
täpötäynnä aina on.
Nääs, joku kun siitä lorun vie
heti äiti uuden heittää,
ja illan tullen nukkumatti,
pussin viltillä peittää,
etteivät lorut yöllä karkaa
tai varasta pahat varkaat.



Aa, aa ankka,
takapuoli vankka
keinuu käynnin tahdissa,
kun hän kulkee vahdissa
ympärillä pesän,
koko kevään, kesän.





Lumiukko iltasella
katselevi kuuta.
Nenä sen on porkkanasta
kädessä on luuta.
Juna
Juna mennä jyskää,
ritisee ja ryskää.
Hihkaiseepi mennessään -
pohjoiseen ja etelään!

Jussin auto kulkee dieselillä,
Antin auto kulkee kiisselillä.
Jussi autossa autossa on rautakatto
Antin autossa on kangasmatto.
Jussin autossa on ralliratti,
Antin ratti on herkkutatti.
Jussin auton virran antaa akku,
Antin virran antaa täytekakku.


Taikatie
Tuolin alta taikatie
satu saaren rantaan vie
luokse nallen pörröisen
sekä pupun unisen



Huono sato.
Asuntopula,
sanoi omenamato.



Päärynän kuoressa on reikä.
Jos siihen painaa korvansa kiinni,
ja kuuntelee tarkasti,
voi veden ja tuulen ääniltä
erottaa astioiden kilinää
- toukka tiskaa.




Kissan nimi on Misuliini,
minäpä otan kissan kiinni.
En sitä lyö,
en sitä syö,
silitän vaan,
kunnes on yö.







 

Makkara pannussa paistuu,
varmaan se hyvältä maistuu!
Antakaa lapsille ruokaa,

Ettei ne itke ja huokaa!
Ja korttien taakse alkukirjaimet, niin tulee kirjaimiakin nähtyä kuin vaivihkaa, ja isompana niistä voi harjoitella alkukirjaimen hahmottamista.

Itse ajattelin tästä sellaista jatko-lahjaa, että aina joskus voi tehdä muutaman kortin lisää, hajonneiden ja hukkuneiden tilalle jos ei muuta! ;)

Sellaista askartelupuuhaa täällä,
mukavaa viikkoa sulle, Taina :)


maanantai 28. tammikuuta 2013

Se kysytyin resepti allergialeivonnaiseen

Minä olen liian laiska leipomaan montaa sorttia eri ruokavalioille,
ja nyt siis puhutaan lähinnä meidän perheen omista rajoituksista:
munatonta, maidotonta, luontaisesti gluteenitonta jne.
En myöskään halua lapsille (enkä itsellenikään) kotona tilanteita joissa ei saa syödä tarjolla olevaa ruokaa - niitä tilanteita on tarjolla kyllä ihan riittämiin muutenkin.
Niinpä myös vieraat saavat tyytyä meillä syömään "kaikettomia" leivonnaisia.
Tämä peruspiirakka jaksaa yllättää vieraat, ettei olekkaan "tavallista".
Ohjettakin kysellääna alvariinsa, joten tässä se tulee vaikka olen sen tänne joskus ennenkin naputellut, olkaas hyvät, Soile ja muut! :)

                       Piirakka allergisille 
(maidoton, munaton, gluteeniton, soijaton) (vain riisi viljana)
Päälle esim marjoja, omenalohkoja, purkkipersikoita, mitä vaan maun mukaan

Halutessassi voi päälle valmistaa "toskan"
1,5 dl riisihiutaleita
1 dl rasvaa
1 dl sokeria

uunissa 200 asteessa voidellussa vuuassa n. 40 min.
Tänään aamupäivällä oli kylmä viimainen pyrytys, ei oikein houkuttanut ulkoiluun.
Niinpä me haettiin pikkuapulaisen kanssa Bauhaussista kimmeltävää maalia mun seuraavaan huonekalu projektiin.
Ikeassakin ehdittiin haahuilla, leikkiä leikkipaikalla ja syödä lounas, jolloin huomattiin että pitää jo kiiruhtaa pikkukoululaisia hakemaan.
Ostokset jäi toiseen kertaan, mutta tulipahan syötyä vaihteeksi jonkun muun laittamaa ruokaa. :)

Kivoja haasteitakin olen saanut, kiitos kovasti niistä, palaan asiaan tuonnempana. :)
Mukavaa viikkoa kaikille,
Taina

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Kummittelemassa

Saimme kunnian olla kummeina nimiäisissä, tai miniäisissä kuten meidän eskari sanoo.
Tilaisuus oli kaunis ja vauva juuri niin hurmaava kuin pienet prinsessat vain voivat olla.
Olemme olleet vain kastejuhlissa, ja tämä nimiäisjuttu oli meille aivan uusi kokemus. 
Perheellä oli tilaisuuteen liittyviä omia perinteitä, 
kuten tuo ensimmäisen kuvan seppeleen asettaminen pienokaisen päähän.
Nimi Ippi tulee Polynesiasta ja on rakkaan hellittelynimi, 
sopii hyvin perheen lasten rakkaus-nimi teemaan. 
Sopii neidille kuin nenä päähän. :)

Kummeus on aina suuri kunnia, ja vaikka kaikkien ystävien ja sukulaisten lapset ovat tärkeitä ja rakkaita on näillä kummimuksuilla kyllä vielä aivan erityisasema mielessä ja sydämessä. <3
Kummeus on myös loistava tapa liittää lähipiiriin omia rakkaita ystäviä, yhteydenpito ja näkemiset järjestyy yleensä arjen kiireistä huolimatta edes silloin tällöin.
Blogistaniassa pyörimisen myötä olen huomannut olevani todellinen Hämeen hidas.
Tuntuu että niin moni on aivan mahdottoman reippaita ja hyvissä ajoin valmistelemassa kaikkea.
Joulu alkaa syyskussa ja päättyy tapaninpäivänä, ja kevät alkaa jo tammikussa.
Meillä joulua vieteään loppiaiseen ja mun mielestä talvi on nyt parhaimmillaan, kevät ei todellakaan ole vielä mielessä vaan mietin miten ehditään tarpeeksi hiihtää, luistella, lasketella...

Ja sitten tulee niitä yllätyksiä että kaikki ei olekkaan valmiina kun joku sesonki koittaa, 
olis pitäny suunnitella hyvissä ajoin..
Meitä on niin moneen junaan, onneksi tilaa riittää kaikille, myös meille Hämeen hitaille! :)

Hirveesti olis kaikkee sisustamiseen liittyvää projektia suunnitteilla, en malttaisi enää odottaa että olen taas kunnolla terve ja pääsen niitä toteuttamaan......

Tässä vielä kuva ihanasta Ippi-vauvasta ja ylpeästä kummitädistä!
Mukavaa sunnuntaita kaikille!
Toivottelee Taina


perjantai 25. tammikuuta 2013

Askarteluja

Meillä käydään yhä keskustelua tuon juniorin huoneesta. Meidän makkarin pitäisi siirtyä työhuoneeseen, kuopus meidän huoneeseen ja työhuone alakerran takkahuoneeseen.
Ongelmana on se että mies tekee aika paljon iltaisin ja viikonloppuisin töitä kotoa jolloin muka tarvisi tilan josta voi sulkea oven...
(Jännä juttu, täällä kun tuppaa olla aina tuota lapsilaumaa, saattaahan se meteli hieman haitata ulkomaan puhelinpalavereja tai jonkun numeroiden tuijottelua...)
Mun mielestä taas tuota pojan kamaa (kulkuneuvoja, parkkitaloja, keittiö, kymmenittäin pikkuautoa jne) ajelehtii ympäri huushollia niin paljon että olisi ihana saada ne pois keittiöstä ja olkkarista, edes osa.
Olen kuitenkin alkanut suunnitella tuota pojan huonetta niin että kun lopulta huoneiden vaihto saadaa tehtyä on mulla sävelet selvillä. ;)
Tällä viikolla askartelin viirin jonka sitten virittelen lastenhuoneen seinään 
(jos silloin vielä tämän haluan kun muutos toteutuu...) 
Äidiltä otin pari tällaista  n. 40 vuotta vanhaa kirjaa, siskojen, minun ja hoitolasten hyväksi lukemaa. Sivut jo irtoili mutta kuvat oli niin sievät että pitihän ne jotenkin hyödyntää!
  Muuten tämä viikko on ollut vähän niin ja näin.... 
mun leikkauksesta toipuminen ei ole mennyt aivan odotetulla tavalla vaikka ok kunnossa jo olenkin.
Koska tällä viikolla sain alkaa taas nostaa lasta ja toimia suht normaalisti olen painanut asioilla ja kerhossa, neljän seinän sisällä kökkiminen todellakin riittää.
Jopa tästä flunssan jämästä ja korvatulehduksesta huolimatta.
(en muuten yhtään ihmettele että lapset huutaa yöllä korvatulehduksessa, itselläkin teki vähän mieli, mutta olisi se ehkä ollut hieman turhan raflaavaa käytöstä silti..) ;)

Mua sitten suututtaa sairastaa, en kirveelläkään tahtoisi myöntää ettei jaksa....
 Poitsun maitoaltistus lopetettiin parin päivän päästä. Selkeästi ei vielä sovi, mutta hieno uutinen on ettei anafylaksiaa saada enää siitäkään! 
Pikku vaivoja nämä tietysti on, mun muutama kuukausi saikkua ja lasten suht helpot allergiat verrattuna jonkun pitkäaikaissairaan tilanteeseen.
Kaikki on niin suhteellista.
 Likkakaverin synttärikorttiin tuunailin kehykset verhonipsulla mun 
joulukuisesta henkari-askartelemuksesta.

Kaikesta tästä valtituksesta huolimatta viikonlopun kivoihin juhliin valmistaudutaan, ja töissä kävin suhuttelemassa parit ilmapallot viemisiksi.
Eikä olisi tehnyt edes mieli jäädä duuniin vaikka ihan jees paikka ja kivat työkaverit onkin, 
paljon kivempi oli lähteä perhekerhoon muiden äippien kanssa juomaan kahvia ja katsomaan kun tallerot leikkii, sit pikkukoululaiset kyytiin ja kotiin.
Mun elämä on tässä ja nyt, hyvää juuri tällaisena. 
Olen onnellinen että mulla on mahdollisuus olla vielä hetki lasten kanssa kotona.
Omalle kohdalle en usko että tulen vanhana katumaan, 
että olisipa pitänyt olla enemmän töissä kun lapset oli pieniä! ;)
Yhtä oikeaa tapaa ei ole, tärkeintä on että itse ja oma perhe on tyytyväisiä ratkaisuihin, 
muiden mielipiteistä ei niin kannata välittää!

Nautihan sinäkin niistä elämän pienistä ihanista hetkistä, 
napsitaan rusinat pullasta hyvillä mielin! :)

Mukavaa viikonloppua kaikille toivottelee,
Taina

 

tiistai 22. tammikuuta 2013

lastenkutsuja ja lapsiarkea

Sunnuntaina meillä oli kaksi kattausta 9-vuotis kekkereitä. Juhlat luokkakavereille sekä juhlat naapureille ja muille kavereille. Onhan se mukava että noita kavereita on, ketään ei pienen luokan tytöistä syrjitä, 
ja tyttö sai kutsua kaikki keiden synttäreille on itse ollut kutsuttuna. 
Eipä näitten lastenkutsujenkaan aika ikuisesti kestä, nautitaan nyt täysiä tästäkin vaiheesta. :)
Onneksi neiti oli laatinut juhlasuunnitelmat jotka eivät paljon äitiä vaivanneet.
Tarjolla piti olla jäätelökakku, karkkia, pringlesejä ja popcornia. 
Suklaa-kaurakeksejä sentään leivoin että jotain itsetehtyäkin oli pöydässä. :)



Koristuksista meillä oli yhteinäinen näkemys: viirejä ja muffinssivuoka-valoja.
Kattauksessa en itse ehkä olisi yhtä rohkeasti lähtenyt yhdistelemään hello kittyä viidakkokuosiin, mutta koska neidillä on ollut aina tämä vihreän ja pinkin yhdistelmä mieluisin niin mikäs minä olen hänen kattauksiinsa puuttumaan. 
Ohjelmassa oli mm. Twisteriä, vettä kengässä ja muita söpöjä pikkutyttö-juttuja. :) 
Pikkuveljetkin viihtyivät menossa mukana.

 Eilen vietimme ystäväni kanssa "70-vuotis juhlia", tässä vähän molempien kolmeviitosten välissä.
Ystävä oli järjestänyt meille ihanan illan: käytiin hyvin syömässä ja katsomassa Joutsenlampi-baletti Venäjän Kansallisbaletin Teatterin vieraillessa Tampere-talossa. 
Vähän motivaatiota omiinn täti-baletti tunneilla treenaamisiin! ;)
Oli kyllä aivan ihana ilta, kiitos Jennille! 

Siitä saikin pontta tähän viikkoon - on maitoaltistusta, allergialääkärireissuja ja verikokeita, 2-vuotis synttäreille, yhdistetyille 2-, 5- ja 7-vuotis synttereille sekä nimiäisiin osallistumista, lisäksi oman 2-vuotiaan kummien kahvittamista, harrastuksia, mummolapäiviä ja muuta perushommaa. 
Jos vain tuo kierroksen aloittanut flunssa ei kaada kaikkia petiin....
Ei nyt millään viitsisi sairastella, josko koululainenkin pääsisi ylihuomenna taas kouluun.

Oikein mukavaa viikkoa kaikille piipahtajille!
Pysykäähän terveenä!
Taina

perjantai 18. tammikuuta 2013

Pitsiliina-askartelut ja muut höpötykset

Mieli on jo pitkään tehnyt mieli koittaa pitsiliina-askartelua. Olen saanut lahjaksi ihania liinoja mutta en oikein osaa niitä pöydillä käyttää. Tuntuu kurjalta että joku on nähnyt kauhean vaivan tehdäkseen käsitöitä kaappiin pölyttymään.

Niinpä päätin pönköttää niitä liimalla koreiksi, ja kyllähän se toimi!
Päällystin leivontakulhon kelmulla, sit liimalla, laitoin päälle liinan ja vielä lisää liimaa.
Reunat jätin repsottamaan pehmeinä.
Yön yli kuivui nurinniskoin.

Eka testikappale pääsi eteisen lipastolle omille pipoille ja hanskoille telineeksi.
Voisihan noista tehdä vaikka lampunvarjostimia, mutta taitaisi olla miehelle vähän liikaa... ;)



Tällä viikolla on tullut sellaisia "Onnea on..." fiiliksiä.
Kuten: Onnea on talo täynnä ystäviä tavallisena maanantai-aamuna.
Muutamienkin ystävien talvilomailureissut osui tällä viikolla Tampereelle.

Huomattavasti vähemmän kaatuu saikkulaisella seinät päälle kun saa parina iltana "parantaa maailmaa"yön tunneille yökylävieraiden kanssa.


Kun kylässä on lapsi- ja allergiaperheitä tulee usein tarjottua tacoja. Siitä on helppo ronklata jokaisen ruokavalioon sopivat eväät, maustaa liha niin miedosti että pienetkin voi syödä, ja aikuiset voi lisätä tulisuutta omiin annoksiinsa kastikkein. 

Mutta me niin tarvitaan uusi ruokapöytä! Tälläkin viikolla on ystäväperhettä syömässä, likan 9 v synttäreitä ym. jossa tuo pöydän ääreen käyminen on yhtä sulloutumista nykyään (kun tää omakaan karavaani ei enää oo ihan pieni). ;)

Olen haaveillut isosta neliskulmaisesta, oikein massiivisesta valkoisesta pöydästä.
Vain rahoitus puuttu! ;)
Onnea on koti täynnä lasten leikkiä ja naurua. 
 Neiti vietti 9-vuotis synttärinsä serkkutyttöjen kanssa näytelmiä esittäen. Tässä "Omituinen naapuri" (joka kuvassa juuri nukkuu kodissaan). Hauska ikä tämä, tavallaan niin isoja, silti vielä ihan lapsosia.


Haluan kuvitella itseni suht sprottiseksi ja nuorekkaaksi mutsiksi. Tällä viikolla tuohon mielikuvaan meinasi tulla taas pieni klommo kun pitkästä aikaa pääsin yksin kaupoille. Sovittelin talviurheilukenkiä kun komea nuori myyjä lähestyi repliikillä 
"noi on tosi hyvät myös jos seisoskelee lasten kanssa pihalla". 
Että niin vahva se mun keski-ikäinen mamma-tantta-look kuitenkin on... 

Tarvii olla tosi tarkkana nykyään kun luettelee lasten ikiä, että ne on 2 JA 6 JA 9 ettei sano 2, 6, ja 9, kuten kaverini, jolta kysyttiin että asuukos se 26-vuotias vielä kotona...  

Mutta hauskinta silti taitaa olla meillä hulluilla jotka saadaan parhaat naurut itselleen nauramisesta, kuten tuo ystävä ja minä. ;) 



Tuon kenkäepisodin jälkeen oli pakko lohduttautua ihan vain pikaisesti pyörähtämällä lemppariputiikissa Olgan Puodissa... ja kuinka ollakkaan, taas oli jäänyt S-kokoisia Creamin kolttusia poistotankoon, lähtivät mukaan yhteensä muutamalla kympillä, pakkohan niille oli koti tarjota!
Ensi viikolla päästään kummittelemaan nimiäisiin, tarvihan sinne jotain päällepantavaa olla.... selittelin.
 Kävin myös Vauvan av-palstalla kommentoimassa blogiani koskevaa keskustelua. 
Olisi ehkä voinut jättää tekemättäkin, ketju oli ihan asiallinen ja aloitus oikein mukavakin, mutta kun omalla naamalla bloggaa niin kiinnostihan se käydä kurkkaamassa mistä yhtäkkiä satoja klikkausta ilman yhtään kommenttia oli tullut.  
Ja kun on hölppö niin pakko se on myös kommentoida! :)
No, eiköhän se pöly laskeutui nopsaan kun täältä ei tosiaan löydy muuta kuin tällainen tylsä kotiäidin amatööri-blogi. ;)
Onneksi blogeja löytyy joka lähtöön ja jokainen varmasti löytää mieleisensä!

Aikas rapsakka pakkanen pihalla, -26 astetta, tällaisena päivänä on ihan tyytyväinen että kotona on crosseri - eipä paljon houkuttelisi lähteä lenkille, tai edes autolla jumppaan.
Saikun loppu lähenee, hissukseen kärsii jo aloitella liikuntaa, kyllä tätä on odotettukkin!
 
 Kiitos ja mukavan viikonlopun toivotukset siis sinulle joka täällä poikkesit ja jaksoit ehkä lukeakkin! :)
Terkuin Taina

perjantai 11. tammikuuta 2013

Laminointi huumaa ja avaus lasten kotitöistä

Lainasin äidiltä laminointikoneen, ja olen ollut koko päivän aivan lapsellisen riemuissani tuosta vekottimesta! Tekis mieli vaan niinku laminoida vähän kaikkee.... :)

No, päädyin laminoimaan isoille lapsille "kotityökortit", kun kerta osaavat lukeakkin.
Joka päivä valitsevat yhden kotityön jonka tekeminen kuuluu kuukausirahan saantiin 
(joka on yhtä monta euroa kuin on ikävuosia, eli ihan just 7 ja 9 €).
Omien pyykkien huolehtiminen pyykkiin / kaappiin, tiskien vieminen koneeseen ym kuuluvat toki isommille lapsille automaattisesti, mutta lisäksi on joka päivällle joku helppo kotityö 
jonka saavat itse valita. 
Toki aikuinen on mukana auttamassa, varsinkin eskarilaista.

Mielestämme ei ole kohtuuton vaatimus, koska ovat kuitenkin kotona joka päivä jo klo 12-13 aikaan. Aikaa jää hyvin vielä levolle ja leikille, mutta oppivat pienestä saakka osallistumaan 
yhteisen kodin yhteisiin hommiin ja saavat vaikuttaa itse miten.































Jos haluaa tienata omaa rahaa maksetaan noista hommista 50 centtiä / kpl 
mikäli valitsee tehdä useamman homman samana päivänä.
Toki pitää vähän tuomaroida ettei tiettyjä kortteja voi valita montaa päivää peräkkäin 
(helpommat hommat mitä molemmat haluaisivat, oman huoneen siivoaminen jne).

Lasten kotitöiden tekemisestä on niin paljon mielipiteitä.... toiset eivät tee yhtään, toiset paljon, toisille maksetaan kaikesta, toisille ei mistään.. 
Samoin kuin kuukausi tai viikkorahojen maksamisista ja lelujen ostelemisista.

Tällainen systeemi ehkä hieman helpottaa sitä neuvottelua kuka on "joutunut tekemään" mitäkin sekä antaa mahdollisuuden tienata rahaa esim. haaveilemaansa leluun tai tavaraan.

Miten teillä lapset osallistuvat kotitöihin, onko tiettyjä velvollisuuksia, vastuualueita tai muita systeemeitä, vai onko mielestäsi lapsuus tällaisista velvoitteista vapaata aikaa?
(saattaapi olla että sohaisen tässä muurahaispesää, mutta silti kiinnostaisi kuulla teidän perheiden systeemeistä tai muuten mielipiteistänne aiheeseen..) :)

































Oikeastaan lainasin laminointikoneen kummivauveleille työnalla olevien lorukortti-lahjojen käsittelyyn, 
siihen palaan tuonnempana. :)

Kiitos kovasti vastauksistanne tuohon edelliseen postaukseen, hauska kuulla teidän ajatuksia aiheista, ja nuo tsemppaukset oikeasti piristivät kummasti!
Enää pari viikkoa saikkua, jaksaa jaksaa.....
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Terkuin Taina

torstai 10. tammikuuta 2013

Tuoksuista ja tunnelmista

 
Järkkäilin tänään hajuvedet kuppikakku-tarjottimelle pukeutumishuoneeseeni.
(Just ton tasioseen puuhaan musta nyt on, kunhan pääsee taas kohta pötköttään, huoh.)
Rakas ystävä on sen sorttisessa duunissa että saan usein ihania tuoksuja lahjaksi, 
jotain on tullut toki (ostatettua) ostettua itsekkin.

Mulle tuoksut on tärkeitä ja valitsen hajuveden tilanteen ja fiiliksen mukaan.
Aika kepeitä ja kukkaisia ovat kuitenkin nuo lempparit kautta linjan, 
juhlaan valitsen jotain jonka kuvittelen olevan astetta elegantimpaa.

Aamutoimiin kuuluu kotipäivinäkin tukan kampaus, kevyt meikki, joku korukin ehkä, ja hyvä tuoksu.
Tulee itelle mukavanpi olo kun ei pyjamissa veny viikkotolkulla, näin saikullakaan.
 Tietyistä hajuvesistä tulee vahvat muistot jostain elämäntilanteesta, 
tai jotain tilanteita miettiessä tulee mieleen myös ne tuoksut: 
opiskelija-asunto ulkomailla, nuoruuden rakkaus, abi vuosi, laivamatka ystävien kanssa...
Muistan selkeästi minkä hajuveden kausi on ollut milloinkin menossa.
Ja niitä vahvasti tunnesidonnaisia tuoksuja ei voi enää käyttää, ne kuuluvat siihen aikaan. 

Millainen tuoksujen käyttäjä sinä olet? 
Käytätkö pulloa kerrallaan ja vaihdat sitten tuoksua, pitäydytkö samassa lempparissa vuodesta toiseen 
vai tarvitsetko eri tuoksun eri tilanteisiin ja tunnelmiin?
Tämän on tarkoitus olla mun hyvänmielen blogi, jonne kirjoittelen mukavista puuhista, hauskoista sattumuksista, iloisia muistoja.
Mutta nyt on pakko vähän valittaa. Narista ja kitistä. Sori ;)
Olen ollut nyt kuukauden sairauslomalla, joka lähtökohtaisesti kotiäidille on aika haasteellista.
En ole ajanut autoa, käynyt kaupassa, 
tehnyt mitään kunnon kotihommia, urheillut.

Lääkäri totesi että paraneminen on edennyt hyvin,
mutta silti pitää vielä pari viikkoa jaksaa olla nostamatta, hyppäämättä, ponnistamatta...
Sit pikkuhiljaa normaaliin elämään,
mutta näin isosta leikkauksesta toipuminen vie kropalta semmoiset 3-6 kk.
Voihan plörö.

Joku voisi miettiä että mahtava juttu, senkun makaa sohvalla ja antaa muiden tehdä hommat ja hoitaa lapset. Mutta kyllä tässä alkaa nyt olla vitsit vähissä. 
Koti kaipaa kipeästi järjestelyä, kroppa liikettä ja korvienväli toimintaa.
Koti näyttää ihan super tylsälle kun joulukoristeet on riisuttu, mutta eipä tässä nyt pääse mistään laatikoista tonkimaan piristäviä romuja esille, saatikka kauppaan.
Kaikki liikenevä raha menee matkakassaan, joten haaveilemani nettiostokset joita juuri nyt ehtisi klikkailla, uudet verhot ja muut, jäävät juuri siksi - haaveeksi.

Mies on työmatkalla ulkomailla joten joudun työllistämään näillä lasten harrastuksiin, neuovolaan, kaverisynttäreille, suksien kanssa kouluun ym kuskauksiin, lasten iltapesuihin, pyykin levittämisiin, ihan kaikkeen isovanhempia.Välillä kodinhoitajaa.
Kunnan kodinhoitaja on aivan mahtava tyyppi,
mutta kyllä silti kirpasee meikäläistä pyytää apua ihan pieninpäänkin arjen juttuun.
Olla näin saakelin avuton!

Mitenköhän tästäkin selvittäisiin ilman osallistuvia lähi-isovanhempia ja tukiverkkoa?
Olen toki kovasti kiitollinen kaikille, mutta alkaa tää jo vähän masentaa.




































Loistavaan väliin saadaan nyt paritkin kivat yövieraat.
Palvelun taso tulee olemaan surkea mutta ystävät ymmärtää ja lapset ei sotkuista piittaa! :)

Ja tiedänhän minä että kyse on kuitenkin vain viikoista, vaikka matelevista sellaisista.
Kyllä se siis tästä!

Toivotan kaikille mukavaa viikonloppua!
Taina

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Loppiainen

 

Iskä kasasi kuusen, äiti pakkasi koristeet, valopäät söi piparkakkutalon.
Hei vaan joulu, ensi vuoteen!

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille 
toivotteleepi Taina