Ruuhkavuosirallia ja omenarumbaa

Tällä viikolla olen ensimmäistä kertaa pohtinut asiaa jota minulta usein kysytään:
Millä ajalla sä ehdit oikein sitä blogiakin pitää?
Ei tunnu löytyvän rakosta edes avata konetta, eikä ole ollut motskuja kuvailla "ylimääräisiä".
Kurkkijoita täällä silti on käynyt, ja kommenttejakin tullut (ne käyn kyllä kännykällä heti katsomassa..) - Lämmin kiitos siitä!

Tämä viikko on lähdetty pienimmän kanssa aina aamutuimaan mummolaan, muiden mennessä kouluun ja töihin. Ja siellä on sitten ollut tätä omena-showta.
Olen istunut lohkomassa omenoita, ämpäri toisensa jälkeen, mehumaijallinen toisensa jälkeen.
Me tykätään laittaa talvella puuron päälle omenasosetta, ja se tulee parhaitan mehumaijalla höyryttäen ja lopuksi sauvasekoittimella surauttaen.
Kyllä vanhempani niitä omenoitaan mehuasemallekkin vie, mutta tuo sose on niin herkkua, kun vaan ehtisi tehdä koko talveksi...

Siihen päälle kaikki tämä lapsiperheen pyöritys: harrastuksiin menemiset ja tulemisat, kaverisynttäreille kuskaus ja lahjojen ostaminen ja korttien teettäminen, lääkärit ja hammaslääkärit ja vanhempainillat ja kaikki se.

Voin muuten kertoa että aika lähtemättömän vaikutuksen tekee varmasti vanhempainillassa kun hampaissa kaikesta hinkkailusta huolimatta roikkuu päivällä hammaslääkärin laittamaa keltaista töhnää, ja otsaa koristaa pyöräilykypärän tekemä raita mustaa putua, joka näyttää mullalta tms lialta.Itse menin heti kahteen vanhempainiltaan juuri näin "kaunistautuneena".
No, ei se aina voi mennä niin justiinsa. ;)

Viikonloppu oli oikein antoisa ja hauska. Onhan se suorastaan eksootista olla aina joskus liikenteessä ihan "omana itsenään", ei äitinä, vaimona, työntekijänä tai missään muussakaan ennalta määritellyssä roolissa. Edelliskerrasta olikin vierähtänyt muutama vuosi.
Omien ystävien kanssa ihan omat hömpötykset ja hekotukset, ja voi kuinka maailma yöntunteina paraneekaan.. (öh, tai sit ei...)
huh.

Koko viikon kotia on pitänyt vallassaan myös majaleikki-hässäkkä joka on valloittanut alakerran... Mahtavaa että leikit sujuu ja 3-6 lasta tuolla tuntuu aina olevan, mutta tämän viikonlopun yökyläilyiden jälkeen tarvii kyllä majat taas vaihteeksi purkaa että pääsee siivoamaankin. ;)

Shoppailemaankin "jouduin" tällä viikolla, kun mun lemppari kenkäkauppa Annelin Kenkä lopetetaan ja kaikki oli vähintään -50% alennuksessa. Kävin sitten hakemassa ensi talveksi gore-tex kengät lapsille, ja parit kengät ensi kesäksi itsellenikin. Ja vähän muutakin.
Kauhea läjä laatukenkiä saatiin alle 200 €:llä, joten ei auttanut kuin ostaa.;)

Illaksi on yökylävieraille tilattu omenapannaria ja nakkeja, ei muuta ku kokkaamaan!
Näiden ruusujen myötä toivotan ihanaa viikonloppua kaikille!
Taina

Allergiaperheen Omppuherkkuja

Helppo omenapiirakka
(munaton, maidoton, gluteeniton)

1 dl vettä
1/2 dl sulaa margariinia
1/2 dl sokeria
1/2 dl perunajauhoja
2 1/2 dl luontaisesti gluteenitonta jauhoseosta (esim FinMix)
1 1/2 tl leivinjauhetta

voitele vuoka. Levitä taikina.
Päälle 1 banaani ohuina siivuina, sen päälle reilu kerros pieniä omenasiivuja.

muruseos päälle: 1 dl riisihiutaleita, vajaa dl sulaa margariinia, 1/2 dl sokeria
                         vaniliinisokeria, kanelia

Uunissa 200 C n. 20 min.
Hyvää esim soija-vaniljakastikkeen tai tofu-jätskin kanssa. ja muutenkin.

Omena uunipuuro
 1/2 l pieniä omenalohkoja
2 dl puuroriisiä
2 dl vett
1 l soijamaitoa
suolaa, vaniliinisokera, kanelia

Uunissa 170 C 1,5 h.

Huomenna aamulla olisi tarkoitus lähteä ihan yksin autolla muutaman sadan kilometrin päähän ystäviä tapaamaan. Katsomaan yhtä vauvaa, ja muutenkin viettelemään vähän sellaista aikuisten laatuaikaa. ;)

Mies ja lapset pärjää kyllä, mutta saas nähdä kuinka äitin käy.... nyt jo tunnen kuinka napanuora alkaa kiristää. A on ekana vuotenaan sairastellut jonkun verran ja edeleen sydämessä on sivuääni, joten olen vielä huonompi antamaan häntä hoitoon muutamaa tuntia pidemmäksi ajaksi kuin vanhempia lapsia aikanaan.
Mutta ehkä tämä tekee hyvää kaikille, ja äitillä vähän korvienväli tuulettuu kotipölyistä ihanien ystävien seurassa!
Vielä pitäiäsi leipoa mukaan suklaatorttu tämän ohjeeni mukaisesti, pakata kassit ja käydä tietty kaupassa. Että ne ny sit pärjää täällä....
Mukavata viikonloppua kaikille,
Taina

Mummola-puuhia ja tunnustus

pieniä aarteita äidin pihamaalta

Tiistaisin meillä vietetään mummolapäivää. Lähden lasten kanssa vanhemmilleni koulun jälkeen ja saamme kaikki nauttia mummolan puuhista ja herkuista. Tarkoitus olisi taas talven mittaan käydä uimassa, hiihtämässä, retkeilemässä jne, kun on aikaa ja apukäsiä. Mutta mummilla ja vaarilla ja aina aikaa myös lukea, pelata ja leikkiä.
Osa isosiskojeni lapsuudenaikaisista peleistä ei taitaisi ihan nykystandardeja läpäistä. (pistipä silmään tiistaina, oli lapsille vähän selittämistä, että ennen sellaista sanaa käytettiin mutta nyt se on rumaa ja unohtakaa vaikka tämä juttu..)
Silloin "neekereitäkin vielä nauratti" eikä ketään ahistanut. Niin ne ajat muttuu. :)

pelikortit vanhemman puoleisilla teksteillä

Tänä tiistaina meni aika sadonkorjuupuuhissa. Keräilin pihalta marjoja talven varalle. Mun mielestä on ihana keittää kiisseleitä "sekamarjoista". Niinpä ollaan äidin kanssa ruvettu pakastamaan valmiita kiisseli-sekoituksia.

sekamarjoja talven kiisseleihin

Ja perjantaisin lapset ovat toisessa mummolassa iltapäivän. Tiedän, meillä on niiiiin lällyt olot lähi-isovanhempien ja tukiverkkojen myötä. Niistä jaksan olla onnellinen, helpottaa kummasti elämää, ja mikä rikkaus on lapsille olla läheinen isovanhempiensa kanssa!

 Tänään laitoin jo vähän syys-pihakukkia, (joita en viitsinyt sateessa kuvailla) ja niinpä viimeiset pelargoniat portinpielestä muuttivat sisälle kattilaan.

Ja alennusmyynneistä oli pakko saada nämä ihanat cupcake-tabletit. Ne vaan oli niin namit. :)

Mun on pakko tunnustaa. Aina kun näen että blogeissa lähtee kiertämään joku tunnustus-juttu alan vähän jänskättää että muistaakohan kukaan Kotomoa tunnustuksella.
Kun on niin monta ihanaa blogia!
Ja samalla jo alan jännittää, että jos saan sen joltain, niin kelle antaisin eteenpäin. Rupeanko katselemaan kuka vielä ei olisi saanut sitä, ja mitkä ehkä vähän tuoreemmat blogit ansaitsisivat enemmänkin lukijoita, ja kelle niistä kivoista blogeista tällä kertaa antaisi tunnustuksen jos saisi..
Kun on niin monta ihanaa blogia!
Ja sit se, että mä jotenkin inhoon (laiskuuttani varmaan) tota linkittämistä. 
No, minä sain nyt tunnustuksen Marrulta ja Maanvaivavalta ja oon aiheesta ihan pipareina koska noi on just niitä mun lemppari blogeja. Siiis nöyrä kiitos ja syvä kumarrus! :)

Niin että kyllä mäkin sitten linkittelen tähän perään muutaman kivan blogin joihin tunnustus lähtisi.

Liisalle uuden Little Dreams and Cloudlets blogin kunniaksi.
Marialle Pinkkii työhuoneeseen vielä ihanan arvontavoiton kunniaksi (ja muutenkin) :)
Koivukujan Riikan  kivoille jutuille
Ehtymättömien ideoiden Merjalle Kasperiinaan
Sisustusunelmien Johannalle kauniiseen kotiin
Johannalle siruja sieltä, siruja täältä. hengästyttävän kauniita kuvia
Heidille omankodinonnea-blogiin. kun se on niin ihana :)
Ruususuun äidille  huvikumpuun, ihania kuvia ja tunnelmia
akissfromthepast estetiikan nälkään.
http://willaolivia.blogspot.fi/ Mialle vielä.

siinähän niitä. olisi. :) 5 / tunnustus. :)

Toivottovasti teidänkin viikkonne etenee kuin leikiten!
Taina

voittoja, ostoksia ja tunnekuohuja. Sitä ja tätä. :)

Viime viikolla ilahdutti postiin saapunut paketti: voitin Pinkin työhuoneen arvonassa ihana herkkupaketin! Mukaan Maria oli liittänyt ihastuttavan kirjeen jossa kertoili Ranskan matkastaan ja miksi juuri nämä herkut olivat valikoituneet arpajaisvoitoiksi.
Kyllä kelpasi näitä hilloja lasten kanssa laittaa viikonloppu aamuna leivälle ja lukea rauhassa lehteä, kiireisten arkisten puuro-aamujen jälkeen!
Kiitos vielä, ja käykäähän ihmeessä kurkkimassa Marian kivaa blogia!


Ensi kuussa on mullakin blogin synttärit, suunnitteilla olisi joku mukava arvonta sen kunniaksi! :)

Omasta pihastakin on vähän saatu herkkuja, ruusupavut kasvoivat leikkimökin kupeessa oikein makoisiksi.

Lauantaina oltiin ihan osto-mielellä. Heti aamusta lähdettiin katselemaan polyrottinki sohvaryhmää alaterassille, kun lehdissä alkoi olla noita -70% puutarhakaluste poisto-ilmoituksia.

Maskussa oli pakko äänestää jaloillaan, kun 20 minuutin odottelun jälkeen ei myyjää ollut saanut edes tervehdittyä. Yksivuotiaan kanssa ei jaksa odotella palvelua tuntitolkukka, vaikka myyjillä olisi kuinka ymmärrettävästi kiire. 

Kruunukalusteessa palvelua saikin välittömästi, ja sopuhintainen setti löytyi nopeasti. Ensi viikolla olisi tarkoitus se hakea, (ja kootakkin..). 

siideri-pissis lookki, vaikka kuskina olinkin :)

Iltapäivällä vielä tempaisin ja ostin itselleni uudet farkut, ekaa kertaa 3 vuoteen.  Ne ovat hassut korkeavyötäröiset trendihapatukset, tällaiselle 501:sten kulta-aikaan kasvaneelle, mutta mukavasti tukevat raskauksien pehmentämää keskivartaloa! ;D Vähän uutta tyyliä piristämään syksyä.

Uusille byysille oli käyttöä heti illalla, kun rakkaat ystävät järjesti huiput -kesäjuhlat - syysjuhla - tupari - synttärit vuosille 25-33 - makkaranpaistajaise - pikkujoulu -juhlat, ja sitä ei voi edes kyllin hehkuttaa kuinka mahtava oli jutella kuulumisia sellaistenkin ihmisten kanssa joiden kanssa vietti hirmuisesti aikaa siinä 14 - 25 vuotiaana, mutta tässä "ruuhkavuosina" ei paljon ole yhteyksiä ehtinyt pidellä. 

Pitäisi itsekkin panostaa ja järjestää oikein kunnon perinteiset kotibileet! Ehkä talvella voisivat olla juhlat paikallaan...

Kiitos vielä illasta kaikille asianosaisille! :)

äidin pieni onnen tuoja

Aamukahvilla ilo vaihtuikin suruun ja epäuskoon kun näin lukio-kaverin kuolinilmoituksen. Iloinen heppatyttönen. Poissa. Vaikka ei fb:tä kummempia yhteyksiä olla pidetty, niin jotenkin uutinen oli todella pysäyttävä.

Pistihän se myös miettimään tätä elämää.
Kuinka pitäisi iloita ja nauttia niistä kaikista ihanista asioista elämässä, perheestä, kodista, ystävistä, terveydestä.
ja jättää ne kaikki turhanpäiväiset murehtimiset.

Näyttää teoillaan ja ajankäytöllään elämän tärkeysjärjestys sanahelinän sijaan.
Osata haluta niitä kaikkia hyviä asioita joita on saanut, eikä haluta aina vaan kaikkea muuta.

Iloista ja onnelista sunnuntaita kaikille täällä piipahtaville!

Toivottelee Taina




Lepää rauhassa Minna.

Vaihteeksi valmistakin

Tajusin tuossa,elämän muuttuvan suorastaan aivan naurettavan helpoksi kouluruokailun myötä!

Jos mies ei tule kotiin lounaalle ja isot ipanat syö koulussa niin munhan ei tarvii laittaa enää kahta lämmintä ruokaa koko perheelle joka päivä!

Tosin, tätä kouluruokailun tuomaa helpotusta himmentää hieman nämä viikot jolloin mies on työmatkalla eikä siis vie eskaria aamulla: mun on suoriuduttava koululle kahdeksaksi, niin että koko tämä orkesteri on syönyt ja vaatteet oikeinpäin päällä ja oikeat tavarata mukana.

Tiedän toki että suurin osa ihmisistä tekee sitä joka päivä, joten eiköhän se tästä lähde suttaantumaan! ;)

Mutta jotain valmista sentään kodinlaittelu osastolla.
Olen saanut maalattua lisää noita tuoleja.
yhdenhän maalasin jo aiemmin Tytön huoneeseen, joten pinkkejäkin on nyt kaksi.

Toiset on lilaan taittuvia vaaleansinisiä.

Virallinen selitys väreille on, että halusin lapsille huoneisiinsa ns. kaverituolit. Kun istutaan porukalla tekemässä jotain kirjoituspöydän ääressä (askartelut, värittely, leegot, läksytkin) on kaikille kiva olla hyvä istuin.
Ihan valkoisiakin oli tarkoitus maalata muutama, mutta se vaan tuntui niin tylsältä etten sitten pystynytkään! ;)

Toki, ihan pikkuisen oli mielessä myös se että tulee aika paljon kivemman näköiset kattaukset kun tuolit on vähän tommosta huvikumpu-tyyliä sen entisen kirsikan sijaan. ;)
Meillä kun on omaa sakkiakin jo viisi ja monilla tutuilla lapsia enemmänkin, niin tuolejakin pitää olla riittävästi että kaikki mahtuu syömään.
Suunnitteillahan on myös isomman pöydän hankita, mutta siihen sitten kun on vähän säästetty....
Nyt olisi kirjaimellisestikkin kiireellisempiä rahareikiä tuossa etupihan puolella:

Tänä syksynä pitäisi noihin rahareikiin työntää vielä valuttaa portinpieliin tulevien kirsikkapuiden sekä pensasaitojen muodossa.
Että on se kiva kun mies on työmatkalla, voi sitten suunnitella taimi-kauppoja niilläkin tuloilla.. 

Viikonloppuna saimme olla paikalla kun supersuloinen serkkuvauveli sai ihanan nimen, ja juhlat olivat tosi kauniit kattausta myöten.  Kyllä meidän lasten kelpaa kun serkkukatras on ihan lähiseuduilla!

Viikonlopun kunniavieras oli tietysti kummipoika (ja koko ihana perhe samalla) ;), joka taitaa olla kieputtanut tämän kummitustädin pikkusormensa ympärille jo ihan lähtökuopilla! Mutta kukaan ei sitä varmaan ihmettele, vai mitä sanotte tästä hurmurista:

Mustikoita ja vadelmia on käyty pihanperältä ja lähimetsistä noukkimassa, mahtavasti on satoa aivan kotinurkilla. Kotiin kannettava saalis tuppaa tosin jäämään melko laihaksi, kun pikkuapulainen istuu kupin vieressä ja työntää marjoja kaksin käsin suuhunsa. Sen, mitä äiti saa  kerättyä nopeammin kuin 1,5 v ehtii syömään päätyy kotiin, piiraiksi ja kiisseleiksi.
Mutta eipä tuo meidän "metsäretkeily" niin kovin tiukkapipoisen tavoitteellista olekkaan.

Tämä viikko vierähtääkin syksyn aikatauluja synkkailessa lukkaireiden, harrastusten, mummolapäivien ja muiden suhteen. Ja niitä aamuheräämisiä opetellessa.
Mukavaa viikkoa kaikille täällä pyörähtäville!
Taina

Betonihommia lasten kanssa

 Mummola-päivän aikana toteutettiin pitkään haaveilemani projekti lasten tekemistä pihalaatoista.

Suunnittelen niitä sijoitettavaksi ensi kesänä kotipihallemme (toivottavasti..) valmistuvan leikkialuleen tai kasvimaan reunukselle.

Urakka oli melko aikaa vievä kaikkine kehikoiden rakentamisineen, betonimassan sekoittamisineen ja somisteiden valitsemisineen.
Mutta kun otti mukavana kesäpäivän puuhasteluna ilman aikataulupakkoa niin hyvin meni.

Lapset valitsivat noista sekalaisista mosaiikeista ja laatoista, joita ennenkin olen käyttänyt askarteluissa, mieleisiään ja sommittelivat koristukset itse.

Onneksi oli isä ja äiti apuna, ei tuo homma nimittäin ihan yksin 3 lapsen kanssa olisi onnistunut, ainakaan minulta.

Mutta hauskaa ja ikimuistoisaa se oli ja lopputulos mielestäni oikein soma. :)

mosaiikkien valinta oli tarkkaa hommaa

Kehikkojen rakentamista vaarin kanssa

 Valitsin muuten oman asukokonaisuuteni enemmänkin betoni- kuin kuvailu hommia varten...

Juniori oli heti leikissä mukana

Pienet kädet vaativat monet kädet avukseen..

 Nyt vaan odotellaan laattojen kuivumista! Kastelu ja pressulla peittely jäi sitten isin ja äidin hoidettavaksi, kiitos taas avusta vanhemmilleni jotka viitsivät kaikkia näitä mun visioitani aina auttaa toteuttamaan (ja mies "saa" rauhassa käydä töissä)! :)

Me alamme valmistautua pienen serkkutytön ristiäisiin sekä kivoihin yövieraisiin - saadaan viikonloppuna tupa täyteen rakkaita ystäviä!
Kivoja puuhia kaikille viikonloppuun!
Toivotteleepi Taina
ps. vähän normaalia jännempi postaustilanne: A:n mentyä päiväunille ensin jumppailin, sitten laitoin hiusvärin päähän, sitten postaus, ja nyt vielä toivon että saan pestyä tämän värinkin päästä ennenkuin itkarista pärähtää.... maksimoitu 2 h omaa aikaa! :)
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
EDIT: Kuvia joissa lasten kasvoja ja nimiä poistettu jälkikäteen, kun blogia muokattu. 

Saiskos olla yksi kaurakeksi?

Olen minä suunnitellut, että voisi vaikka vähän laihduttaa... mutta saahan sitä sentään yhden kaurakeksin ottaa päiväkahvilla, eikös? ;)
Eilen kun aloin leipoa oli lopulta keittiössä taaperon lisäksi 5 pientä innokasta (kovaäänistä) alakouluikäistä apulaista... no, heitä ei voi syyttää, mutta jotain kävin. Sellaista, jota Strömsössä ei kävisi.

Tuli 5 vähän reilumpaa keksiä. :D
Saksilla sit leikkasin ne lämpimänä paloiksi, ja onneksi sentään maistuvat ihan älyttömän hyvälle! :)
Makiata keskiviikkoa toivottelee,
Taina

arkeen laskeutumista

Tyttöseltä äitienpäivä lahjaksi saatu koruteline

 Aamulla klo 8.15. Nukuin tyytyväisenä A-pikkuinen kainalossa. Mikä ihana puuhkuttava hyväntuoksuinen unimytty.
Mies oli lähtenyt jo töihin, vaikka olin luvannut nousta aamuisin keittämään puuron niin että hänkin ehtii sitä saada.
Tyttäreni tuli kädet puuskassa sängyn viereen esitelmöimään kuinka äidinkin on nyt alettava harjoitella näitä nousemisia kun ens viikolla pitää sit laittaa aamupala aikaisin.
Kesällähän saattoivat hoitaa aamupalat ja muut aamutoimet itse jos oli kiire kavereille ja me isoimmat ja pienin laiskoteltii (esim klo 8.30 saakka) mutta nyt on sovittu että koko perhe siirtyy aikaisiin heräämisiin, aamupuuroihin ja ajoissa nukkumaanmenoon.
joo-joo.

"korulehti" on äidin yöpöydällä

Ensiviikolla pitää kaikkien olla klo 8 töissä, eskarissa ja koulussa. Onneksi ei sentään mun! ;)
A:n ja mun kerhot alkaa aikaisintaan klo 9, siihen ehkä pystytään. Ja iltapäivät saan olla kaikkien lasten kanssa kotona. <3
Hyvä tästä tulee. Kun vaan totun näihin aamuihin.....

Vihdoin kun terassi on valmistunut on ollut aikaa myös äidin "ei niin kiireellisille" projekteille. Appiukolta jo keväällä lainattu hiomakone on lopulta päässyt käyttöön. Vanhat keittiöntuolit ja iänikuiset puutarhakalusteet ovat saaneet kyytiä.

Ehkä vielä joskus pääsen tekemään postauksen siitä kuinka ne on ehditty myös maalata tai öljytä.

Nyt keskityn siihen, että hullunkiilto silmissä hiippailen ympäriinsä etsimässä jotain hiottavaa. Olen nimittäin huomannut kuinka kätevää on laittaa kuulosuojaimet päähän ja sanoa että "äiti ei nyt pariin tuntiin kuule mitään kun on nämä kuulosuojaimet, että jos tarviitte jotain niin sanokaa isille!"

 (suosittelen kaikille perheenäideille toisinaan) ;)

 

 Tähän arkeensiirtymispostauksen henkeen sopinee kuvat näistä samoista iänikuisista nurkista. Tätä samaa. Vähän niinkuin arki - tuttua ja turvallista, vähän tylsää mutta itselle kumminkin mukavaa.

FB:ssä jo ehdin tuossa hetki sitten kehua kokkailutaitojeni kehittymistä. Ilmeisesti pahanruuan ruuanlaittotaitoni ovat kohentuneet. Tai sitten 6 v. poikani  on oppinut naisten imartelun jalon taidon:
"Äiti, tää ruoka ei oo ollenkaan niin pahaa, kuin silloin kun meillä viimeksi oli pahaa ruokaa. Tää ei oo melkein yhtään pahaa, pahaksi ruuaksi!"
Saavutus kai sekin. (kanaa ja riisiä vaan ei toimi lihaa ja perunoita miehelle)
Kuinkakohan käy tuon kotiruualle oppineen eskarin koulun ruokalassa einesten äärellä....
No, opettelua sekin. :)

Tuskatonta arkeenkaskeutumista toivottelee,
Taina

PS. etsin ohjaajakaveria Kurikankulman liikkuntasaliin tiistaisin klo 17-18 MLL:n taaperoiden aikuinen/lapsi "touhutuntia" (lähinnä temppurata-tyyppinen) vetämään. Anyone?