Vuosi alkaa olla pulkassa. Meneekö nämä nykyään jotenkin pikakelauksella?
Mielestäni on mukava kerrata edellisen vuoden tapahtumia, ilon ja kiitollisuuden aiheita uuteen vuoteen siirryttäessä. Tässä Kotomon vuosi 2012 kuvin:
Alkuvuodesta meillä juhlittiin mun sekä lasten synttäreitä
ja vieteltiin pakkaspäiviä ystävien kanssa kahvitellen.
Maaliskuussa nautiskeltiin ulkopuuhista keväthangilla, hiihdettiin, lasketeltiin ja luisteltiin.
Huhtikuussa bongattiin uusia lintulajeja.
Toukokuussa kylpylälomailtiin äitienpäivän kunniaksi ja juhlittiin ihanan kummipojan ristiäisiä.
Kesäloma aloitettiin riehakkaissa tunnelmissa pomppulinnabileillä naapureiden ja serkkujen kanssa.
Minulla ja lapsilla alkoi ihanan pitkä kesäloma!
Heinäkuu lomailtiin koko perhe, reissattiin, löhöttiin, rakenettii terassia.
Saimme nautiskella vanhempieni puutarhan sadosta sekä metsän marjoista
oman puutarhan valmistumista ja vahvistumista odotellessa. :)
Syyskuussa koulu, eskari, kerhot ja harrastukset, samoin mummola- (tiistai) ja isovanhempien (perjantai) päivät toivat toisenlaisen rytmin arkeen kesälomailun jälkeen.
Syyskuun puuhia oli mm. lennättää vaarin kanssa leijaa.
Lokakuussa, iltojen jo hämärtyessä yhä aiemmin, saimme valmiiksi etupihan portaat.
Marraskuun pimeyttä vastaan kävin valoin, kynttilöin, takkatulin, villasukin. (ja herkuin). :)
Joulukuu lapsiperheessä - no sehän on yhtä joluluilua alusta loppuun. Hyvä niin.
Ensi vuonna en lupaa
laihduttaa, rikastua, raivoraitistua, olla herkuttelematta tai nautiskelematta elämästä.
Sen sijaan lupaan parhaani mukaan olla armollinen itselleni ja muille,
nauttia hetkestä ja olla läsnä, huomata ne pienet arkiset onnen pipanat.
Välttää viimeiseen saakka sanaa kiire.
Olla kiitollinen niistä asiota joita on saanut ja olla haikailematta niitä joita ei nyt juuri saa.
Tästä alkaa viimeinen vuoteni kotiäitinä ikinä. Vähemmän taloudellista löysää,
senkin edestä kartutellaan sitä henkistä pääomaa,
koko perheelle vielä yksi vuosi helpompaa elämää ilman jatkuvaa kiireen hokemista,
lapsille leppoisaa huoletonta lapsuutta.
Syyskuussa kääntyy uusi sivu meidän elämässä kun palaan töihin, pienin menee päiväkotiin, pikkukoululainen ilttikseen ja "iso" koululainen hoitaa itse itsensä kouluun ja (tyhjään) kotiin.
Toisaalta sitten on jo mukavakin palata aikuisten maailmaan.
Aika aikaansa kutakin! :)
Muutama mukava matkakin on sitä ennen tiedossa.
2013 tulee olemaan hyvä vuosi. :)
Kiitos kaikille tänä vuonna mukana kulkeneille, ja ihanaa, onnekasta tulevaa vuotta kaikille toivottelee Taina