Syyskuussa on vietetty täyteläistä ruuhkavuosi-eloa.
Arki on saatu mukaviin uomiin,
homma rullaa, tekemistä riittää.
Harrastukset tuntuu olevan nyt hyvin balanssissa.
Itse tanssin huikean ihanilla jazz-tunnneilla
(muut lajit - lenkkeily, kuntosali, joogailu, jne - eivät ole sen
kummemmin paikkaan tai aikaan sidottuja)
(muut lajit - lenkkeily, kuntosali, joogailu, jne - eivät ole sen
kummemmin paikkaan tai aikaan sidottuja)
ja koululaisilla on kivat harrastukset jossa kulkevat kavereiden kanssa.
Neiti käy sirkusjumpassa ja poitsu partiossa.
Miehellähän on partio tausta,
ja pojan (sekä muiden ohjaajien) toiveesta lupautui mukaan toimintaan apuohjaana.
partioleirille lähdössä |
Tänä viikonloppuna olivat ensimmäisellä leirillä,
laavussa yöpyen.
Poika oli hellyttävän innoissaan,
mies iloisena mukana
- oli päässyt mm. ohjaamaan sudenpentujen naulaus-rastia.
Mikäs siinä kun reilu 60 sudaria käy vuoron perään vasaroimassa sormille naulaa pitäessä,
se on elävää elämää jos mikä! :D
Muutamia hommia on sentään saatu huushollin eteenkin tehtyä.
Paikallisessa FB-ryhmässä oli ilmotus että pihakiviä saa noutaa.
Ei muuta kuin naapurista kärry lainaan ja kiviä hakemaan.
Kivien lahjoittaja sai talon reunustan tyhjättyä remonttia varten,
ja noutajat jotka kaivelivat ja kantoivat kivet kyytiin saivat ilmaisia kiviä omiin tarpeisiinsa.
Win-win.
(Vapaaehtoista) lapsityövoimaa käyttäen saatiin meillä yksi pätkä pihaa taas siistittyä.
Tuohon kohtaan pihaa on varattu paikka autotallille
eikä inspiraatiota ole laittaa kovasti aikaa tai rahaa tähän välivaiheeseen
mutta lottovoittoa odotellessa on toki kiva että siinä on jotain muuta kuin rikkaruohoja.
Esimerkiksi kivetys.
Syyskuun projektina meillä oli parvekkeen ja terassien kaiteet.
Hionta, naulojen kannat ruostesuojalla,
pohjustusaine ja maalia pari kerrosta.
(ei sisällä tuotesijoittelua) ;)
(ei sisällä tuotesijoittelua) ;)
Edellinen maali oli maalattu ilmeisesti liian tuoreeltaan
tai raksaväsymyksissä turhan huolimattomasti,
toivotaan että tämä kierros kestää vähän pidempään kuin 5 vuotta.
Touhu vei useita viikonloppuja ja iltoja,
parvekkeen toinen puoli kun piti tehdä vielä tikkailta käsin,
parvekkeen toinen puoli kun piti tehdä vielä tikkailta käsin,
ja lapsityövoimaakin lahjottiin mukaan urakkaan.
Lopputulos on kuitenkin hyvä,
ja ennenkaikkea tärkeää oli saada kaiteet ja ovenpielet siihen kuntoon että kestävät
tulevan syksyn ja talven koitokset.
Syyskukatkin sain terassille hankittua,
sipuleita on vielä istuttamatta mutta ruukut tuli päivitettyä.
Töissä olen päässyt vetämään innostavaa projektia.
Tunnen itseni todella onnelliseksi ja etuoikeutetuksi niistä kotiäitivuosista
jolloin sain olla koko katraan kanssa kotona.
Mutta niin nautin myös nyt
kun lapset ovat jo hieman vanhempia
ja pystyn keskittymään toisella tavalla taas omaan uraan ja elämään,
muuhunkin kuin lasten perusturvallisiin ensimmäisiin elinvuosiin.
Myönnän auliisti näin jälkikäteen että omat näkemykseni
pitkän imetyksen (1-2v) eduista,
koti-luomu-ruuan paremmuudesta
kodin siisteydestä ja puhtaudesta
ja vaistovanhemuus-kantoliina-tunteiden sanoittamis tyyppisistä asioista
Nyttemmin (vanhuus?) olen todennut että kasvaa ne lapset vähemmälläkin kasvattamisella
(ainakin näin isompana)
(ainakin näin isompana)
mutta olen toki onnellinen että tästä ura-hässäköinnistä huolimatta
välit lasten kanssa ovat erittäin läheiset ja avoimet.
Ehkä se ensimmäisinä elinvuosina luotu ehdottoman luottamukselllinen suhde
kantaa nyt esiteini aikona satoaan
kun lapset kertovat luottamuksella salaisuuksiaan
ja pärjäävät koulussa ja kaverisuhteissa.
Joku voisi syyttää jo liiallisesta rentoudesta
- itse uskon löytäneeni oman polkuni
melko lähellä kultaista keskitietä.
Nautin nyt työelämän haasteista kotiäiti-vuosien haasteiden jälkeen.
Siksi onkin aivan super tympeää että joudun ensi viikolla leikkaukseen
josta seuraa viiden viikon sairausloma.
Ajattelin kuitenkin haastaa itseni,
ja täys lepo - nostokielto kuukauden ajan
päätin olla myös tipattomalla-sokerittomalla-vegaanruoka painotteisella "puhdistus-kurilla".
Ravistella hieman tottumuksia, tehdä oman pienen ihmiskokeeni.
Kun työelämä, tanssi ja muu urheilu, siivous ja totutut herkuttelutavat jäävät pois kuukaudeksi,
Ravistella hieman tottumuksia, tehdä oman pienen ihmiskokeeni.
Kun työelämä, tanssi ja muu urheilu, siivous ja totutut herkuttelutavat jäävät pois kuukaudeksi,
millainen fiilis onkaan?
Pakollisesti sairauslomasta kehkeytyköön
puhdistuskuuri tyyppinen kropan ja pääkopan tasapainotus-kuukausi.
Saas nähdä kuika käy!
Kahvista en silti luovu - juuri siinä kohtaa kulki raja tällä kertaa ;)
Syksy on tuonut taas mukanaan viikonloppu illat
jolloin käperrytään sohvan mutkaan koko perhe
katsomaan hauskoja kotivideoita / Vain Elämää / Possea
ja paistetaan vohvelieta tai leivotaan makeita herkkuja tai pizzaa.
Lapset, varsinkin neiti 5.-luokkalainen,
ovat kovasti innostuneita leipomisesta.
Herkkuja siis piisaa pitkin viikkoa!
Välillä tulee kuvaviestiä töihin että tällasta tehtiin kavereiden kanssa
mutta maku ei oikein miellytä - isi saa syödä illalla..
Välillä taas tosi hyviä leipomuksia tulee siihen tahtiin että joutuu topputtelemaan
- syökää edelliset ensin pois!
Yksi toimiva, terveellinen ja lastenkin helposti tehtävissä oleva resepti on tämä:
Mustikkapannarit
1 banaani
2 kananmunaa
1 dl kaurahiutaleita
sekoiteaan, paistetaan pannulla
ripotellaan mustikoita päälle
Aika jakautuu aika tehokkaasti nykyään työaikaan jolloin olen 120 % työajatuksissa,
koti-aikaan joilloin pyrin olemaan läsnä perheelle ja pitämään huushollin perustoiminnot rullaamassa
sekä muuhun hereillä olo aikaan jonka koitan jakaa mahdollisimman mukavasti
urheilun, ystävien, riittävän levon ja parisuhde ajan kanssa.
Sisustamiselle, askartelulle ja tuunailu projekteille
on jäänyt harmillisen vähän aikaa.
Sitä koitan järjestää itselleni enemmän tänä talvena.
Toivottavasti aikaa löytyisi enemmän myös näille blogi-hommille.
Sisustamiselle, askartelulle ja tuunailu projekteille
on jäänyt harmillisen vähän aikaa.
Sitä koitan järjestää itselleni enemmän tänä talvena.
Toivottavasti aikaa löytyisi enemmän myös näille blogi-hommille.
Tämä kuva on viime viikonlopulta
jolloin vietimme huippu-laatuaikaa ystäväperheen kanssa.
Seitsemän lasta, ukkojen omat jutut, meidän naisten lenkkeilyt ja kokkailu-höpöttely sessiot,
kummimurun metrijuhat...
Näistä hetkistä saa voimaa ja hyvää mieltä pitkäksi aikaa.
serkkulan kanat |
Toinen kummimuru täytti jo 12 vuotta ja eilen vietettiin synttäreitä.
Meidän neidin kanssa ovat parhaat ystävykset
ja onhan se hienoa että serkusta löytyy se "sisko jota ikinä ei saanut".
Mutta kyllä minä silti ihmettelen..
vastahan siitä on muutama vuosi kun nämä muruset olivat pieniä palleroita..
ja nyt ovat jo kauniita, älykkäitä nuoria neitoja.
Yksi ihana blogi-ladyjen tapaaminenkin taitaa mennä saikun takia sivu suun.
Tässä linkki yhden meidän porukan huipun rautarouvan Bikken tärkeään keräykseen.
Ja toinen linkki vielä,
frendi on tehnyt videon Anssi Kelan Martin-haasteeseen.
Katsomalla Teemulle kitara. :)
Edessä olevaan leikkaukseen ei liity mitään
vakavaa ja on "kertaluonteinen" operaatio,
on se silti iso juttu ja pistää pysähtymään ja pohtimaan.
Koska asialle ei kuitenkaan mitään voi
täytyy ottaa tämä mahdollisuutena pysähtyä ja tutkailla itseään.
Siihen saakka vedetään kuitenkin täysillä
- edessä on kiinnostavia palavereja ja alkuviikko menee vielä työreissussa.
Matkalta palaan tiistai-iltana,
leikkauspöydällä pitäisi pötköttää keskiviikko aamuna.
Täysiä vedetään siihen saakka että vauhti tyssää hetkeksi!
Iloista lokakuuta
toivottelee Taina