perjantai 19. lokakuuta 2012

Isoja juttuja, pieniä juttuja

























Päivät menee pikakelauksella. Kummoisia ei arjen pyörityksen lisäksi saa aikaiseksi, aina on jo yhtäkkiä ilta, ja sitten taas aamu, ja hups- ilta. Onneksi koululaisilla on syysloma (3 päivää meillä) ja lapset ovat päässeet nauttimaan mummoloiden rauhasta sekä kavereiden kanssa leikkimisestä tietenkin.
Ensimmäistä kertaa ikinä meillä oli kaikki 3 lasta yöhoidossa vanhemmillani ja hyvin meni, kuinkas muuten.
Ja mitäkö me tehtiin lapsivapaalla? Mies teki töitä, ja minä siivosin, kävin marketissa ja jumppasin. Ja sit me nukuttin kuin pienet possut. :) *aika villiä menoa*

Vaari oli vienyt lapset luistelemaankin, pikkuhiljaa saa siis kaivaa myös talviurheiluvälineitä esiin.

Tämän luistinkassin olen muuten tehnyt joskus jämä materiaaleista - verhonpätkistä, E:n punomista nauhoista, paripuolista napeista ja sukulaistädin tekemästä pitsiliinasta jota en pöydällä osannut pitää.

Meillä perhekerhossa on tosi kivoja askartelu ideoita. *kiitos aktiivisille ohjaajille*
Seuraava on helppo toteuttaa tällaisen käsityötumpelonkin. Tarvitaan heijastin kangasta, paksua huopaa, neula ja lankaa.
Heijastinta liimataan molemmin puolin huopaa ja palat kannattaa myös ommella kiinni. Koristella voi vapaasti esim. helmin ja pykäpistoreunoin.

Tein kaikille meidän lapsille "heidän näköisen" heijastimen - neidin lempivärit ovat vihreä ja pinkki, pienin on kova autofani ja keskimmäinen lievästi sanoen innostunut jalkapallosta. (toi jalkkiskuvio ei ihan onnistunut vapaalla kädellä mutta 6 vuotiaalle onneksi kelpasi..)
No, muutenkin mun ekaluokkalaisia opettava sisko on sanonut joskus kauniisti että mun käsityöt näyttää välillä samalta kuin hänen oppilaillaan, mutta en anna sen haitata! Kuvittelen, että sellainen vähän vinksahtanut on söpöä! ;D
Ajankohtainen ja helppo askartelu, kaikki tarvikkeet saa esim. Tiimarista. Kannattaa kokeilla!

 Muutaman pikku jutun olen ostanut. Nämä suloiset sydänvalot olohuoneeseen sekä kerrostarjottimen. Nämä sydänvalot heijastavat kauniit kuviot verhoon illalla, melkein tekisi mieli ostaa kaikkien neljän olkkarin verhon eteen samanlainen, mutta vielä ainakaan en ole raaskinut....
Kerrostarjotin (alempana) otettiin parempaan käyttöön, ehkä minäkin saan sen vielä joskus. ;)




Ajatukset ovat olleet vähän muualla kuin blogistaniassa.
Minut on vallannut urheiluhulluus ja usein tuleekin mahdollinen vapaaheti käytettyä jumppailuun (lähinnä crosserilla) koneella istumisen sijaan.

Lähipiiriimme on tällä viikolla saapunut sijoituksen kautta 2,5-vuotias pieni lapsukainen, ja paljon on ajatukset myös olleet näiden ihmisten luona, mukana eläen onnellista ja jännittävää aikaa.

Varastoja olen jälleen räjäyttänyt, ja talvivaatteiden esiin kaivelun lisäksi lajittelua olen tehnyt sopivien siistien vaatteiden esille kaiveluun myös tälle "uudelle" pienelle rakkaalle.

Lisäksi olen itse puntaroinut päätöstä  mahdollisesta leikkauksesta. Terveydellisesti minun olisi viisasta mennä operaatioon jonka seurauksena en enää ikinä voi saada lapsia.
Ja vaikka kuinka lapsiluku on täynnä, ja vaikka kuinka eräänäkin talviyönä lähetettyäni isot lapset pyjamissa naapuriin ja kurvaillessani jälleen huonosti hengittävän pienimmän kanssa ensiapuun miehen ollessa työmatkalla vannoin, että jos saan edes nämä 3 lasta pidettyä hengissä en enää pyydä yhtään uutta, silti.
Silti olen vasta 34 ja totaalisen vauvahullu. Ja se ajatus, etten voisikaan enää IKINÄ muuttaa mieltäni asian suhteen tuntuu niin kovin lopulliselta ja vähän ahdistavaltakin.

Tuntuu itsekkäältä miettiä sattuisinko vielä sittenkin joskus haluamaan lapsia kun lähipiirissä on ihmisiä jotka eivät niitä saa vaikka kuinka toivoisivat. Minä olen saanut jo kolme tervettä ihanaa rakasta. Mutta jokainenhan näitä asioita pohtii oman napansa ympärillä.
Operaatio olisi tarpeen, mutta onkohan minusta siihen kuitenkaan?



Ehkä viikonlopun kunniaksi saisin lainata likkojen leikeistä tuota uutta kerrostarjotintani ja leipoisin jotain kivaa. Saas nähä tuleeko inspistä!
Oikein mukavaa viikonloppua kaikille,
Toivottelee Taina

22 kommenttia:

  1. Mukavia askarteluja ja tykästyin niihin ekakuvan rasioihin ja valot näyttävät todella kauniilta!
    Sulla on iso päätös edessä... mutta varmasti osaat tehdä sen oikein ratkaisun <3
    Oikein ihanaa viikonloppua sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! :)
      pohtia pitää kaikkien kannalta - itsensä ja perheen... eiköhän se ratkaisu sieltä kypsy. :)

      Poista
  2. Ehkä jos ajatukset ovat vielä noin, niin leikkaukseen ei kannata mennä ellei aivan pakollinen... Vaan jos pakollinen, niin onhan sekin tärkeää, että jo olevien lasten äiti on kunnossa. Iso päätös, Tsemppiä!
    Hämyvalot on ihania - yks parhaista jutuista tässä pimeässä ajassa! Mukavaa viikonloppu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa asiaa voisi vetkuttaa muutaman vuoden, mutta en ole ihan varma olisiko se sen väärtti...
      suo siellä, vetelä täällä. ;)
      hämyvalot on pop!

      Poista
  3. Olen kohta 40 ja kipuilen sen asian kanssa, että meille ei tule enää lapsia, monestakaan syystä ja alan olla asian kanssa sinut. Vauvahullu olen myös. Ainahan voi hoitaa toisten lapsia ja nauttia heistä. Oma terveys on kuitenkin loppupeleissä jo olemassa olevien lastenkin etu. Voimia päätökseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, on ystävien ja sukulaisten lapset, kummilapset... ehkä vauvahullu vaan on aina vauvahullu. :)
      kiitos

      Poista
  4. Oletko kuullut sanontaa, että jokaiselta äidiltä jää se viimeinen lapsi saamatta? Se tarkoittaa mielestäni sitä, että meiilä kaikilla on varmaan sisäänrakennettuna se vauvankaipuu. Ja vaikka järki sanoo, että lapsiluku on täynnä, sydän kuiskuttaa, eikö vielä yksi pallero olisi ihana... Tunnistan hyvin itsessäni tuon. Iso päätös tosiaan on sinulla edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli loistava sanonta, koskettaa varmasti meitä äiti-ihmisiä!
      Tämä tuo myöskin hyvää näkökantaa tähän pohdintaan - tuskin sen neljännenkään jälkeen sitten tuntuisi ettei enää kaipaa vauvoja! ;D

      Poista
  5. Onpa hieno sanonta, tuo yllä "jokaiselta äidiltä jää se viimeinen lapsi saamatta"! En ole ennen kuullut, mutta onpa paikkansa pitävä. Samoja olen itsekin ajatellut; toissakesänä kävin jo lääkärissä hakemassa lähetettä piuhojen poikkaisuun, mutta huomasinkin saavani kierukan. Enkä ole katunut, koska peruuttamatonta tämä ei vielä ole. Terveydelliset syyt ovat toki hyvin painavat, niitä ei kannata aliarvioida. Entä, jos sinulle sitten sattuisi jotakin, mikä vaikuttaisi jo olemassa oleviin lapsiisi, ellet tuota operaatiota tekisi? Täytyykö sinun ottaa se huomioon?
    Tsemppiä kiperään pohdintaan! <3
    Nuo valot ovat ihanat :) Meillä on samanlaiset pyöreät, täytyykin käydä taas kaivamassa esiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. valoja vaan kehiin, ne piristää :)
      Kyllähän se täytyy tosiaan ottaa huomioon että minulla on velvollisuus perhettänikin kohtaan pitää itsestäni huolta. Olen sitäkin miettinyt, että onhan se myös vähän itsekästä haluta aina uusi ja uusi vauva, kun voisi käyttää ajan tähän nyt olevaan ihanaan perheeseen. :)
      kiitos sinulle :)

      Poista
  6. Me voimme purkaa vauva-asiaa joskus tässä lähiaikoina paljonkin. Sanoisin, että puolensa ja puolensa. Meillä miehen kanta asiaan ratkaisi. Kun miestä en vaihtaisi, niin meidän nelikko on nyt tässä ja näillä mennään. On aika helpottavaakin, kun enää ei tarvii jossitella. Ja oli tää neljäs raskaus jo aika rankka ihan fyysisesti, mut ennen kaikkea henkisesti. Mut tuumailkaa yhdessä ja pankaa asioita ylös. miksi ja miksi ei? Vauvamme toinen kummitäti totesi minusta oivasti viisikkonsa kanssa (ja on myös meitä ikivauvakuumeisia), että pakko on ajatella myös isompia lapsia. Ne tarvii myös äitiä ja jos on aina pieniä, niin sitä ei vain pysty jakamaan isoille riittävästi aikaa. Tunnistan tän jo nyt itsekin. Vielä kolmen kans oli eri. Näin pienellä ikäerolla ainakin on ollut aika työlästä. Mut vaikka miten järkeilisi, niin onhan vauvat ihan megaihania. <3 Terkkuja vieressä uinuvalta 2-hampaiselta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kiitos muru. Ajatuksissasi on paljon sitä mitä tunnistan itsekkin. Olen aika varma että fysiikka ei kestäisi neljättä raskautta. mutta SILTI ;)

      Poista
  7. Ihania peltisiä rasioita ylimmässä kuvassa, todella kauniita. Linturasiaa olen nähnyt parilla ystävällä, se on todella ihastuttavan siro ja kaunissävyinen.

    Tsemppiä päätökseen, varmasti osaat sanoa juuri sinulle parhaan ratkaisun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos, rasiat ovat äidin ja mummin kaapeista kaiveltu :)
      ja kiitos tsemppauksista kanssa :)

      Poista
  8. Ymmärrän aivan täysin, kamalan vaikeita ratkasuita tehtäväksi.. Onnea myös tuttavaperheellesi uuden pienen kanssa, aikaa se vie, mutta lopulta palkitsee.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on iso ja koko perheelle haastava prosessi tuo sijaisperhe asia. Mutta uskon että se antaa kaikille enemmän kuin ottaa :)

      Poista
  9. Ihania rasioita :) Vai urheiluhulluus :D Tuo sitä hulluutta hieman minullekin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on Johanna ihan vanha vaiva ;) Harmi ettet asu lähempänä, lähikavereita nimittäin houkuttelen lenkkikaveriksi ihan kyllästymiseen saakka ;D

      Poista
  10. Onpa kauniita tavaroita/asetelmia! Toivon sinulle voimia päätöksen tekoon.♥

    VastaaPoista
  11. Siis tuo jokaisella jää viimeinen lapsi saamata, on niin tosi!!
    Mähän olen kroonisesti sairas, poden jatkuvaa vauvakuumetta;) Kun sain neljännen lapsen, kysyi lääkäri, että tehdäänkö sterilisaatio... EIII! mä varmaan huusin sen vastauksen sille. Sanoin, että vaikka tämä olisi (jota epäilen) viimeinen lapsi, niin niin pysyvää päätöstä en pysty tekemään. Onneksi en tehnyt, sillä syntyihän meille vielä pikkumies:) Nytkun Alex on 2,5 v, niin vauvakuume on ihan hirveä. Nyt on vaan pakko pitää järki päässä, ja toivoa, ettei sairaus äidy ihan pahaksi;)

    Kyselin sulta jossain vaiheessa tuosta crosserista, mutta en löydä kommenttia, etsin varmaan vääristä jutuista. Kysein silloin, että mikä crosseri sulla on? Haaveissa olisi sellainen itselläkin:)
    Voi harmi, kun asut noin kaukana, saisit musta lenkkipiinan. Kaikki mun kaverit käy salilla, ja se ei ole oikein mun juttu. Olen enmmänkin ulkonaliikkuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on niin tätä, jos jonkun muun kuumeen saisi joskus.... :P
      Meillä on Tunturi C35, joskus siitä vastailinkin muuta aattelin tehä ihan oman postauksen täs lähi päivinä aiheesta :)

      Poista

Kiitos paljon käynnistä ja kommentistasi!