tiistai 23. heinäkuuta 2013

Kotona!

2,5 viikon reissulta ollaan palattu.
Tosi hyvin meni matka ja mainiosti pärjäsin netittäkin vaihteeksi.
 
Nyt ollaan ekaa päivää kotona, 
saatiin heti ystäviä Belgiasta vierailulle ja 3 lasten kaveriakin pöllähti yökylään.

Tuossa olisi 1230 kuvaa läpikäytäväksi 
ja peräkontillinen + suksiboksillinen tavaraa pyykättäväksi ja järkättäväksi
sekä muuta perus reissultapaluu hommaa..
 

Mutta eiköhän niitä reissukuulumisia meidän Ruotsin ja Tanskan turneelta 
ehdi loppuviikosta kirjoittelemaan, 
ja blogikierrokselle kanssa.

Hengissä siis ollaan vaikka hiljaiseloa netin puolella vietellään! :)
 Mukavia heinäkuun päiviä toivotteleepi
Taina


sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Pöljät puutarhapuuhat ja sisäkeinu




Meidän makkarin ovella on koukut joissa on roikkunut jos mitä vekotinta vauvakeinusta renkaisiin.

Nyt kun pieninkin on niin iso että tykkää keinutella itsekseen,
ja isommat tietty kanssa,
ostin siihen Biltemasta tuollaisen
seitsemän euron perus lautakeinun.

Tiedän että tämmöiset muovikukkaviritykset  on
 vähän överiä,
jos ei ihan kitschiä niin ei kauheen tyylikästäkään.

Mutta jotenkin mun oli vaan pakko saada tähän ruusuköynös,
vähän sellainen satumaa-meininki ja passaa toisaalta tuohon vähän ylilyövään makkarin sisustukseenkin.

Saisihan näitäkin aidomman näköisiä jos haluaisi enemmän sijoittaa, mutta tämä lienee niin väliaikainen ratkaisu että menköön näin. 

Luulenpa että lautaan tulee vielä
"Olipa Kerran..." -teksti
kunhan löydän sopivan valkoisen maalitussin. :)









Pöljät puutarhahommat ovat tällä viikolla jatkuneet.
Tässä naapurustossa teetetään aivan ihastuttavaa pihaa. 
Heidän työmaaltaan jäi rullanurmea yli jota tarjosivat parilla kympillä.
Tottakai minä tartuin tilaisuuteen, tontin reunamilla kun on alueita vielä viimeistelemättä (lue villinä).
Vähän tosta väännän isommat kivet ja nokkosjuurakot vekka, kärrään multaa ja silivuplee, 
rullailen nurmikot paikallaan.
*Näin siis kuvittelin asian menevän.*


Terävämpi olisi saattanut vielä viimeviikonlopun urakasta muistaa että tämä tontti on mahdotonta epätasaista savi-kivi maata ja rikkaruohojen juuria vähintään riittävästi. 
Aikas paljon oli lopulta sitä kivien vääntämistä ja rikkaruohojuurakoiden kaivelua ja hiekkalaatikkoalueen lapioimista uuteen paikkaan ja kattotiilikasan siirtämistä tontin toiselle laidalle ja poikien kuormalavamajan osittaista purkamista ja maan tasoittamista ja muuta "pikku puuhaa" ja aikas tehokasta hyötyliikuntaa ennen sitä varsinaista mullan kärräämistä ja lopulta nurmikoiden rullaamista.
(eipä oo tarvinnu kahvakuulaa tällä viikolla heilutella..)


Miehen projekti on nuo takana siintävät portaat,
jotka näyttää todellista jyrkemmiltä kuvaajan "taiteellisesta" kuvakulmasta johtuen
(rinteeseen tulee sitten myöhemmin parit porrastukset muurikivillä ja istutuksia)
ei kestä mun hermo sellaista millilleen nyhräämistä,
paremmin passaa tämmönen vähän juntimpi kottikärrypuuha.
Onneksi iskä ja siskon mies kävi pelastamassa mut tilanteista... 
Kiitos vielä avusta! <3


Se nurmikoiden rullaaminen sinänsä oli aikas helppo nakki! ;) 
Tosin ihan hyvä nurtsi meillä on tuossa siemenistäkin kasvatettu, onneksi valittiin stadion laatua, 
sen verran kovalla kulutuksella se päivät on! :)
Yllä oleva kuva perustellaan tietenkin koululaisten tunnistamattomuudella,
ei suinkaan huonolla kuvaajalla. ;)
Maaliin on muuten lentämässä edella pallo, perässä kenkä.
Trampan allahan meillä on hiekkatekonurmea, aivan ässä ratkaisu,
ei tarvitse murehtia syksyistä ja keväistä mutaa lasten eestaas ramppauskohdissa
eikä ruohonleikkuuta trampan alta.


Molempien naapureiden kanssa olisi tarkoitus syksyllä istutella raja pensaat.
Kätevänä emäntänä peittelin tuon raja-mullan,
eipähän tarvii rikkaruohoja enää syksyllä kitkeä!

Kyllä tästä piha vielä tulee! ;)

Oikein leppoisia heinäkuun päiviä kaikille piipahtajille
toivottelee Taina

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Because I'm worth it


Äkkiä on tämä viikko vierähtänyt.
Pihahommat  ja ystävät ovat pitäneet pois koneelta.
Joku saa vauvan, joku menettää vauva, joku rakastuu, joku eroaa 
- silloin pitää olla läsnä, ei kirjoittelemassa "kukkapurkkien maalailuista".
Palaan kyllä noihin pihahommiin vielä tuonnempana. :)


Vaikka tuo yllä oleva -to do- lista painaa päälle päätin pitää tänään pienen 
"Because I'm worth it" hetken,
värjätä hiukset ja kulmat, kuoria, rapsutella ja lakkailla kynnet.
Pitäähän se muorikin välillä huoltaa! ;)
Vaikka jonkun mielestä äidin pitäisi olla imuroimassa autoa tai ostamassa rumbuja...
kaikki ajallaan! 


Mutta olettekos nähneet ikinä näin päheetä magupussia?
Olisihan mulla sellainen uudenaikainenkin, mutta nyt on kyllä vähän tingittävä mahdollisesta käytännölisyydestä tyylikkyyden takia!

Mies ei näistä retrojutuista pittaa, mutta mitäpäs väliä hänen tunnelmillaan mun makootani kohtaan on kun lasten kanssa samassa teltassa köllitään.. ;)

 Meidän 2,5 v painaa apupyöräfillarilla katua ees taas.
Tarviinnee katsoa entistä tarkemmin perään, tällä kadulla kun on tällä viikolla kuuleman mukaan nähty sekä kyy että kettu. Taidetaan me aika maalla asua!




 Toivottelen teille oikein mukavaa rentoa viikonloppua! <3
Terkuin Taina

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Päivän tyä.

 Hyväksi työksi tätä nyt en sentään kävisi kutsumaan,
mutta päivän työ kumminkin.
Meillä on tontin reunalla pengerrettyä maata kunnan metsäryteikköön päin.
Ihan hunningolla tuo on meillä kun itselle näkyvää pihaa vasta koitetaan laittaa kuntoon,
lähinnä siellä kasvaa villivadelmaa ja ilmaiseksi saatuja kasveja.
Rennolla otteella koitan karsia pistäviä ja rumia rikkaruohoja pois,
nätit saavat vapaasti rehottaa.
Tänään saimme 16 taimea marja-aroniaa.
Niille sopiva paikka oli täällä rinteessä.
Hauskaa homaa helteessä olikin kaivaa nuo kuopat kiviseen maantäyttömaahan,
kärrätä yläpihalta 4 kottikärryllistä multaa ja lapioida se kuoppiin.
Samalla siirtelin vähän maanpeittokasveja tännekkin päin rinnettä
ja askartelin tuolta maasta vääntämistäni kivistä polun.
Eiköhän ne kivet siihen pikkuhiljaa kivasti rikkaruohoilla junttaannu.


Toisinaan on niitä päiviä jolloin pieni kivienvääntely sopii hyvin tunnelmaan.
Kun on 155 cm raakaa voimaa. (heh). Tai ainakin asennetta. Tai ketutusta.
Kuinka vaan.
Tänään natsas. Nyt on pöpeliköt mäessä.

Ruusut pitää vielä käydä ihastelemassa muualla..

Mukavaa aurinkoista heinäkuuta
toivotteleepi Taina



lauantai 29. kesäkuuta 2013

Kesäisiä kuulumisia


Sisko toi tuliaisiksi melkoisen söpön perhostuikuttimen.
Ihan niinku se isosisko vähän tuntisi tätä meikäläisen sisustusmakua... ;)


Mummolan pihassa on serkukset pelmunneet ja minä ihastellut äidin kukkia.




Ikeassa pyörähdin juniorin kanssa hakemassa telttailutarvikkeita,
koska ei kai kukaan nyt voi telttailla ilman sellaisia tarvikkeita kuin aurinkokennolla toimivat teltan katonrajaan ripustettavat pallovalot tai ylisöpö auringonvarjo?
Pakkohan sitä telttaakin on vähän edes sisustaa, sen verran vaan että on viihtyisää!
Ja koska me matkataan Öölannin ja Tanskan ihanille hiekkarannoille 
ja tottakai siellä on juuri silloin mahtavat rantakelit, 
niin että aurinkovarjoa vaan tarvii.
Meillä tulee olemaan niin vaikeaa saada kaikki kamat mahtumaan autoon......


Muksut koenukkuu telttaa kavereidensa kanssa aktiivisesti.
Kaksi 150 cm leveää ilmapatjaa tuonne mahtuu,
eristävät mukavasti maan viileyttäkin.

Ollaan sitten koko kesä tossa pihassa jos ei autoon mahduta! ;)


Sisko myöskin totesi meillä että
"etkö voisi laittaa niinku tämmösiä kuvia joskus sinne blogiin"
osoitellen ympäriinsä huushollia jossa romuja ei ole potkittu kohti nurkkia kuvien ottamista varten.
Yleensä olen sitä mieltä että kaaosta kaikki näkee riittävästi kotonakin,
blogeissa on kiva katsoa niitä "herkkupaloja",
tässä kuitenkin, yleisön pyynnöstä.
Tyttären huone tänään, jossain tuolla majan alla:


Me jatketaan lomameiningeissä,
ensi viikolla ehkä vähän veneillään ja tehdään pihahommia,
juhlitaan pienen serkkutytön 1-vuotis päiviä..
Varmaan myöskin rantaillaan, talviturkkia silti tuskin heitän tänä(kään) vuonna! :)

Ihanaa rentoa heinäkuuta piipahtajille,
 Terkuin Taina

torstai 27. kesäkuuta 2013

Koemakuu


Tällaisen toi postipoika.
Kesäreissuille olisi tarkoitus suunnata, eiköhän tässä pari yötä pärjätä.
 Suunnitelmista kirjoittelin joskus täällä, tarkoista ajankohdista ja kuvioista sit tutusti jälkikäteen. ;)
Vinkkejäkin otetaan edelleen mielellään vastaan,
liittyen telttailuun lasten kanssa Ruotsissa ja Tanskassa.

Alunperin piti lähteä reippaasti 30 vuotta vanhalla perintöteltalla,
mutta sitten ruvettiin pohtimaan että aika tympeää on olla lasten kanssa
jos monta päivää sattuisikin satamaan ja teltta alkaisi vuotaa.


Niinpä ostettiin tällainen kunnon perheteltta, makuupaikka viidelle (2 +3 irroitettavalla väliseinällä)
ja etuteltta pöytäryhmälle.
On ikkunaa, laadukasta runkoputkea ja lippaa sateen varalle (sivu)oven päällä.
Vettä ei pitäisi päästää läpi missään olosuhteissa.
Eiköhän tällä siis pärjätä.

Vaikka tykkään suosia kotimaisia firmoja, tilattiin tämä nyt ulkomailta. 
Hinta Suomessa olisi ollut 700 €, 
Enklannista tilattuna kotiovelle kannettuna tasan puolet vähemmän.

Onhan sekin kohtalaisesti,
mutta jos vertaa vaikkapa montako yötä viisihenkinen perhe samalla rahalla nukkuu hotellissa
on tästä kuitenkin pidempi ilo.

Ja saahan sen sitten myytyä pois jos ei enää huvitakkaan,
omansa näyttäisi saavan hyvinkin pois netissä myyden.

Mies vielä paahtaa töissä joten telttakin pönöttää tuossa kotipihassa,
me muut ollaan ihan lomalla.
Mikäs tässä lomaillessa kun sisko ja serkkupojat Oulusta on olleet viihdyttämässä.
Rannalla lutraamista, herkuttelua ja hyvää seuraa, oikein rentoa lomaisaa oloa ja meininkiä piisaa!

Kaikenlaista hankittavaakin olisi tuohon telttailuun liittyen,
mm. jostain pitäisi keksiä etutelttaan jalan alle miellyttävä, pieneen tilaan menevä matto.
Vinkkejä?
Sitä sitten tietenkään raaskittu sieltä enklannista samalla tilata, nyt vähän kadutta..


Treenata olen koittanut joka toinen päivä vaikka kyllähän se vähän pöljältä tällä kelillä tuntuu,
lämpötilä kieppuu lähellä  30C astetta, melko nihkeetä on ilman kahvakuulan heiluttelua ja crossailuakin...
Toisaalta edes jonkunmoisen treenin ja raikaan suihkun jälkeen jaksaa taas hellettäkin pidellä 
ja voi herkutella hyvillä mielin!

Superkuutakin koitin kuvailla
ja mies opettaa minua kuvaamaan, no eihän siitä mitään oikein tahdo tulla.
Tämmöinen kuitenkin saatiin otettua.






























Nyt toivottelen teille ihanaa kesäoloa!
Ottakaas rennosti! :)

Terkuin Taina

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Pullo jota ei tarvitse piilottaa


Kesään kuuluu ulkoilmaelämä ja ilman muuta grillailu.
Useinhan se sisustaminen (ainakin mulla) vähän rönsyilee parvekkeen ja terassinkin puolelle,
ja myös grilli ja pullo saavat mielellään sopia sisustukseen. 
Grillin värin meillä ratkaisi alennusmyynnit, 
mutta grillipullonhan ei toka tarvitse olla ruma!

 
Onko teille tuttu Woikosken Passion nestekaasupullo?
Meillä sellainen on ollut jo useamman kesän käytössä 
ja tämä on tuote jota voin kyllä muillekkin suositella.



Homma toimii kuten nestekaasuissa aina,
eli kuoret ostetaan omaksi,
ja käydään sitten vaihtamassa Woikosken pisteellä täysiin.
Ihan joka huoltsikalta näitä ei saa,
mutta joka puolelta maata kumminkin.
Itse olen tykännyt vaihdella värejä,
johdonmukaisempi sisustaja varmasti haluaisi juuri sen ainoan oikean värin joka kerta.


Näissä kuvissa on punainen pullo joka meillä oli viime kesänä ja alkukesän,
turkoosi johon sen vaihdoin loppukesäksi 
sekä vanhempieni luona oleva keltainen pullo.

Värejä on saatavana kaikkiaan viittä:
keltaista, punaista, vihreää, harmaata ja turkoosia.
Pullo on muutenkin nykyaikainen ja helppo käyttää.
Reunassa on iso ikkuna josta nesteen vähenemistä voi seurata ettei ylläri-tyhjentymisiä tule,
ja materiaalina on kevyt ja siisti komposiitti.


Täältä voit tarkastaa oman lähimmän Passion myyntipisteen.
Mikäli havittelee tiettyä väriä kannattaa pirauttaa etukäteen 
ja varmistaa että tuotetta on juuri sillä hetkellä ko. pisteellä saatavana.

Woikoski muuten valittiin vuoden 2013 perheyritykseksi  
- itse ainakin tykkään suosia kotimaisia tuotteita ja yrityksiä.


Nyt ei muuta kuin nautitaan kesästä ja grilliherkuista!

Aurinkoisin terveisin,
Taina

Toteutettu yhteistyössä Oy Woikoski Ab:n kanssa

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannus

Aika ruokailupainoitteista kuvaa näyttää juhannuksesta kertyneen.
Ja eipä käy kieltämän, paljon tuli herkuteltua, niinkuin juhlana kuuluukin!
Tehtiin me sentään muutakin, rakentamista, kitkemistä, pyöräretkeilyä, pelailua, saunomista..



Tänä aamuna mietin mitä kivaa sitä laittaisi raparpereista,
kun oli vieraita tulossa pidemmän matkan takaa ja raparperia iso nippu.
Poika ehdotti että jos äiti tekisi Munkki-Monacon.
Se on kuulemma Monacon muotoinen kattilassa paistettava jättimunkki johon ei tule raparperia.



Aikani selailin reseptikirjoja, mutta sitten tuli kiirus ja varmanpäälle pelaaminen
Päätin jättää kokeilut toiseen kertaan ja tein tuttuja perus juttuja
- marjapiirakkaa, riisisuklaita ja pizzaa -
ja iltapalalle sitten omalle sakille raparperista kiisseliä ja paistosta.




 On muuten toimiva maidoton-munaton-vehnätön-yleis-soosi tuo soija vaniljavanukas.
Menee kastikkeena kuten tässä raparperikiisselissä, kakun täytteenä, 
jopa jonkunlaiset pursotukset onnistuu.


Ensi viikolla ei taida viitsiä edes pahimmassa pullan tuskassa uunin äärellä touhuta
kun on luvattu super helteitä.
Onneksi jääkaappiin jäi sen verran varastoon että alkuviikko pärjätään... ;)


Juniorin mielestä vieraiden käymisessä huippua on
keittiöön kannettava tuoli määrä josta saa mahtavan junan!


Muutenkin mainio epeli tuo, niinkuin omat mukulat nyt tuppaa olla. 
Aina sattuu ja tapahtuu.
Eilenkin saippuoi iltasuihkussa vahingossa silmänsä. 
Tänään vahingosta viisastuneena saippuoi omat jalat, ja isin silmät.


Hauskaa juhannusohjelmaakin oli 
kun seurailin taistelua mies vastaan terassin seinälautojen väliin ja kattoon pesiytyneet ampiaiset.
 Taisi mies voittaa, aseenaan mm. teippi ja imuri.

Muumipeikon juhannusruno

Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain. 
En tahdo pohdiskella, mä tahdon olla vain. 
Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään.

Mä tunnen kaikki tuoksut ja luonnon loiston nään. 
Voi leikitellä mielikseen, voi ottaa jättää paikoilleen 
tai olla niin kuin luonnostaan ja maata vaan.
Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään. 
-Tove Jansson

Nyt eiku superkuuta ihmettelemään!
Mukavaa ja rentoa alkavaa viikkoa toivottelee
Taina 

torstai 20. kesäkuuta 2013

Mukavaa juhannusta joka sorkalle!




 
 
Me vietetään juhannusta kotosalla.
Saas kattoo saadaanko tänä(kin) vuonna sadetta pakoilevia veneilijöitä seuraksi! ;)

Jos DHL on nopsa saatetaan koenukkua uutta telttaakin,
tilattiin Englannista kesäreissuja varten.

Mikäli kelejä ja huvitusta riittää pitäisi tästä lautakasasta pykätä portaat tuohon takana siintävälle talon kulmalle.

No, jos ei juhannuksena 
niin jossain vaiheessa kesää kummiskin.


Ei lopu omakotirakentajalta hommat kesken kolmen vuoden asumisenkaan jälkeen,
varsinkaan rinnetontilla.











Mansikat ja jätski vaan kuuluu yhteen
ja suomen suveen.

Juhannusvieraille varatut  menikin jo vähän vahingossa eilen,
haettiin tänään uudet satsit.















 Sisällä meillä on aika hempeät sävyt joten ulkokattauksissa on kiva vähän räiskytellä retroilla.
Ja pihalla mies niitä juuri sietää vaikkei kovin hanakasta fanitakkaan..

Kahvikupit mummin vanhaa Arabiaa,
noppa maljakko 70-luvun Riihimäen Lasia,
Kaffet Finelin Pehtoorissa,
60-luvun emaliastiat äidiltä kesälainassa.
Pöytäliina oli lapsuudessa kesämökin pöydällä.



Toivottelen kaikille
oikein aurinkoista ja rentoa juhannusta!
Terkuin Taina