Äitenpäivän viettoa ja maalailuhommia

 

Äitienpäivä meni leppoisasti,

upeassa säässä kiireettömyydestä nauttien.

Aamulla heräsin 6:30 siihen että 5 v. kömpi kainaloon, 

pisti nenän nenää vasten ja huokasi "ihana äiti, äiti, äiti.." - ja nukahti. 

Sitten odottelin että muu perhe heräsi,

kuuntelin vatkaimet ja kolinat ja kinat puoliunessa odotellen,  

kunnes hellyttävät herättäjät tulivat lahjoineen ja kortteineen 

herättämään yllätys aamupalalle.

Päikkäreiden jälkeen (minä ja juniori otettiin kunnon pätkät)  

olimme minun vanhempien luona

mummin kanssa pihapelejä pelaillen

ja vaarin grillaamista herkuista nauttien.

Lapsille päivä on sitä että hemmotellaan äitiä,

koitetaan olla kiltisti ja tappelematta.

(Vaikka aika monta kinaa ja kiukuttelua ehdin äitienpäivänäkin selvittää..)

Minulle äitienpäivä on ensisijaisesti kiitollisuuden päivä.

Kiitollisuutta lapsista, omasta äidistä,

kaikesta hyvästä jota minulle on suotu.

Mahdollisuudesta äitiyteen.

Äitienpäivänä, kuten monena muunakin päivänä,

ollaan lasten kanssa pelailtu frisbeegolffia

kodin lähellä olevalla radalla.

Samalla, kuin ohimennen, 

tulee liikuttua luonnossa,

viettettyä aikaa yhdessä mukavan tekemisen merkeissä.

Minähän olen ihan surkea,

enkä oiken edes jaksa yrittää opetella tekniikoita ja laskea pisteitä.

Eikä se tunnu merkitykseltäkään.

Pääasia ovat nämä hetket.

 

Lämpimät kelit ovat innostaneet pihahommiin.

Kukkapenkkien nypertelijää minusta ei edelleenkään saa,

mutta painepesuria ja hiomakonetta on tullut lähipäivinä käyteltyä.

Parveke ja terassit on pesty,

ja etuterassi jota viime postauksessa parjasin

on otettu työn alle ja tulee vaihtamaan sävyään lähi päivinä viikkoina. 

 Minulta karkasi käsistä sellainen turkoosin sävyinen mopo,

maalausmopo tarkemmin,

ja aika moni pihan romu sai uuden sävyn.

Meillä on parvekkeella ja alapihan terassilla ruokailuryhmät

(niistä kuvia näissä postauksissa: alaterassi ja parveke)

mutta lisäksi mukana pyörii muutama vanha kaluste.

Vanhan pihakeinun saimme vanhemmiltani,

mutta mielestäni se kaipasi iloisemman värin.

Samoin uutta väriä kaipasi vanha puutarhakalusto

jonka ei ikinä edes pitänyt tähän taloon mukana muuttaa..

Mutta raksa-aikana nuo vanhat tuolit toimivat hyvinä maalaustelineinä

ja aina niitä lisä-tuoleja tarvitsee,

samoin vanha laatikonräsä on hyvä hiekkalelujen säilytyspaikka.

Joten ei muuta ku väriä pintaan ja ruuveilla kasaan!

Ja taas on kesä tai pari lisää elinikää noillakin kalusteilla.

Kivasti rimmaa nyt puutarhakalusteet mun lempi arki-lasiin!

Ja voin kertoa että väriä pintaan sai myös tämä mamma,
tänään olin töissä ja pidin koulutusta hieman turkoosilaikukkaana 

kun ei kaikkia tahroja käsivarsista jaksanut hinkata..

Omatoimisesti olivat koululaiset tänään iltapäivällä kaivelleet uima-altaan varastosta,
täyttäneet sen kaverin iskän kompressorilla
kantaneet meidän takapihalle
(kun saivat sen ensin täytenä ulos sieltä kaverin iskän autotallista)
ja täyttäneet puutarhaletkun kylmällä vedellä.
Kunnon kesämeiningit jo päällä!

Pihakin alkaa kukkia sieltä ja täältä,
kaikesta epä-puutarhuroinnista huolimatta.

Mutta lisää näistä terassien uudistuksista lähi viikkoina kuukausina.
Sitten kun joutaa valmiiksi saakka.

Hissukseen, ei ressailla.

Toivottavasti vietit mukavan äitienpäivän
ja olet päässyt nauttimaan upeista toukokuun keleistä!

Aurinkoista oloa,
terkuin Taina