lauantai 4. lokakuuta 2014

Ostoksia, sisustuselementtejä ja arjen hapatusta



On se hienoo, että vaikka itse ei ehdi kotona sisustella
pitää muu perhe siitä huolen.
Meille on ilmestynyt mm. 
todella tyylikäs autonosa laatikoineen työhuoneen sohvaa somistamaan.


Pojan huoneen tylsähköön kaapin oveen on omatoimisesti kiinnitetty kori,
sekä matalampi kori pikkuveljeä varten.


Muihin kaottisiin elementteihin en edes tässä mene..

Omat, edellisen postauksen reissulla hankitut kynttilät sentään
olen ehtinyt kotiin viritellä.


Noi Lene Bjerren kynttilät vaan on niin ihania
vaikken muuten mikään merkkien perässä juoksija olekkaan.


Indiskasta ostetut tuikkukupit näyttävät mielestäni oikein somalta
rappukäytävässä.


Itselle on pukannut kalenteriin erinäisiä yön tai useamman ylittäviä työreissuja:
Tällä viikolla Helsinki, ensi viikolla Kokkola ja muutamankin kerran lähiviikoille Mäntyharju.
Yksi menoista sentään on Oktoberfest jossa saatan riipasta korkkarit kattoon..

Tallinnassakin olisi siinä välissä tarkoitus perheen kanssa pyörähtää.

 
Mieluisaahan se on vaihtaa välillä hetkeksi maisemaa 
ja saada mukavaa haastetta ja koulutusta työrintamalla!

Ja mikäpäs se on ajaellessa, kun syksykin on kauneimmillaan.


Pakatessa pyrin minimoimaan kannettavan tavaran:
silmämeikinpoistoainetta (tuppaan nauraa niin monta kertaa päivässä niin että silmätkin tirskuu että pommin kestävät meikit on ainoa vaihtoehto) ja kasvovettä pakkaan vain tarvittavan määrän
valmiiksi aineeseen kastelluissa vanulapuissa,
ja kaikki mahdolliset näytepussukat hyödynnetään reissuilla.
Korujen solmuuntumisen estää hyvin mehupilleillä.



Onneksi miehellä ei ole pakollisia reissuja samaan aikaan,
mutta onhan siinä toiselle hommaa itsekseen pyörittää, harrastuskuskaukset sun muu arjen haipatus.
Heti lastenhoidollisten organiseerausten jälkeen
tulee tietenkin se naisellinen "kaapillinen ei mitään päälle pantavaa"-dilemma,
joten kävin ostamassa iselleni uuden rennon duuniasun.
Täsmästi suunnistin sinne mistä tiedän että löydän, Olgan Puotiin.


Monien kotiäitivuosien jälkeen 
(vaikka onhan siitä viimeisestä töihin paluustakin toki jo vuosi..) 
sitä on vaikea venyttää napanuoraa ja laskea lankoja käsistään. 
 Kun on tottunut siihen että tietää aina missä lapset ovat ja kenen kanssa, 
mitä on päällä ja mitä on syöty.
Lasten kasvaessa se on toki luonnollistakin että kuviot uusiutuu, 
ja tiedän kyllä että kotijoukot pärjää vaikka äiti reissaa, 
siitä ei onneksi murhetta tarvitse kantaa.


Tällä viikolla keskimmäinen poika oli ensimmäistä kertaa discossa
kavereiden kanssa futiskauden päättäjäisten huipentumaksi,
ja neiti näpsä oli ensimmäistä kertaa kaksin kaverinsa kanssa uimahallireissulla.
Onhan ne aika isoja jo,
ehkä se äiti voi jo napanuoraa venyttää.

Kauden päättäjäiskekkeröinnin kisakatsomoon äiti vielä sentään
oli tervetullut seuralainen,
ja hauska oli poikien riemua stadionilla seurata kun oma joukkue vei voiton.


Tällä viikolla vaari helpotti taas vähän äidillistä "kauden vaihtumis tuskaa"
ja kävi lasten kanssa hankkimassa ensi kauden luistimet ja hiihtovehkeet
pieneksi jääneiden tilalle.
Nyt on kaikille luistimet ja hiihtimet,
vain lasketteluvehkeet on päivittämättä mutta sen kyllä ehtii.


 Keskimmäisen kanssa vietin viikolla yhden kotipäivänkin flunsanpoikasen tavoitettua jätkän. 
Silloin ehdittiin leipoa leipää ja mustikkapiirakkaa, 
tosin kuvata muistin just siinä vaiheessa kun viimeisiä murenia vedeltiin. :)



Juniori 3v. on hyvä personal trainerin alku.
Into piukeena polkee ja juoksuttaa tuollaisia 5-6 km lenkkejä.
Ne onkin vähän sellaista toisenlaista intervallia:
jyrkät ylämäet (jos kaverin kanssa ollaan liikenteessä) yksi kantaa poikaa ja toinen fillaria
ja alamäet sitten spurtataan...


Välillä lompsitaan ja ihmettellään ympärillä näkyviä asioita.
Nautitaan raittiista ilmasta, luonnosta ja yhdessä olosta,
se mitä liikuntaa tulee on vähän sivutuote.


Viime viikonloppuna pääsimme viettämään kummitytön synttäreitä,
ja huomenna heti pihatalkoiden jälkeen mennään oman poitsun kummeille kylään.
Käteviä nämä kummi-kuviot
- tulee ystäviä nähtyä vaikka kaikki enemmän tai vähemmän ruuhkavuosia pusketaankin.


Ja puhelinkin sanoo nykyään plim, plim, plim joitakin kymmeniä tai satoja kertoja päivässä
ja viestejä lukiessa saa hihitellä ja höröttää..
ja mitäkö viestittelykamuja mulla?
No ne on nää hassut blogikollegat viime viikonlopun reissulta viestiketjuineen.
Kiitos naiset siellä ruudun takana!


Ja kiitos jos jaksoit lukea tämän jaarittelun loppuun saakka! 
Muistakaas kaikki lukijat myös osallistua edellisen postauksen arvontaan!

Näin siis tätä syksyä edetään.
Koitetaan muistaa nähdä ja nauttia kaikista pienistä onnenpipanoista
arjesta ja aikatauluista huolimatta.

Mukavia syyspäiviä toivotellen,
Taina

24 kommenttia:

  1. Hihih, alkoi väkisinkin naurattamaan nuo itsekseen ilmestyneet sisustusyksityiskohdat :D
    Kynttilä/tunnelmakuvat ovat UPEITA!
    Oijoi, syksy ja kynttilänvalo ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Juu, se on sellaista kun talo on Koti eikä vain äidin sisustelu paikka, kaikilla on omat näkemyksensä näistä sisustusjutuista.. ;)
      Kynttilät tosiaan kuuluu syksyyn! <3

      Poista
  2. Syksy ja kynttilät <3 Ihanan ajattelevainen isoveli vai oliko pikkuveli isoveljen jäljillä? :D Mahtavia kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Kyllä isoveli on pikkuveljelle laittanut oman korin. <3

      Poista
  3. Ihania syyspäiviä myös sinulle ja perheellesi ♥

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus kynttilöiden ja muiden sisustus "elementtien" osalta :))
    Oikein ihanaa syksyn jatkoa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisusteluun ei tosiaan ole jäänyt aikaa juuri kuin näiden pienten sisustuselementtien osalta, kaikilla omansa.. :D
      Kiitos samoin sinne! <3

      Poista
  5. Ookko ihan varma että niitä hiihtimiä tarttetaan tulevana talvena? :D
    terv.nimim. ostetaan vasta edellisenä iltana kun seuraavana päivänä on hiihtoo :P :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No me tykätään kyllä talvilajeista muutenkin kuin koululiikunnan verran, ja luotto on kova että tänä talvena päästään taas hiihtämään vaikka viime talvi oli sen suhteen vähän surkea - piti lähteä keväällä lappiin että päästiin lumille! :D
      Nyt peukut pystyssä että tulisi hyvät hiihtokelit tännekkin! ;)

      Poista
  6. *pling* ☺

    oot sitten ollut melkein tässä nurkilla, pari kentän valoa ja pala katsomoa näkyy ikkunaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no oh! Täytyy tulla joku kerta kun ei ole apinalaumaa mukana! ;D

      Poista
  7. Mukavaa syksyä myös teille!

    VastaaPoista
  8. No nyt oli niin paljon asiaa, ettei tiedä, mihin kommentois ja mitä, mutta se mun on pakko sanoa, että toi pikkuveljen oma "kori" on kyllä niin liikkis, että ihan piti pikkasen silmäkulmaa kuivata <3.
    Ja as you know, I know, että toi napanuoran venyttäminen nyt vaan on niin kertakaikkisen vaikeaa, haikeaa ja samalla niin tärkeää ja helpottavaa. Ei oikein tiedä mitä ajattelis, mutta kun vaan koittaa olla ihan hirmu reipas, niin kaikilla on kaikki hyvin <3

    Mutta toi kuva on edelleen ihan kamala ton vasemman reunan osalta. Väitän, että en ole noin leveä miltä näytän. Enkä vanha :D. (Ja tähän ei nyt kannata vastata, että kuva on ihan kuvattavan näköinen ;))

    Ja sitten vielä. Meiltä löytyy pieneksijääneitä laskettulukypäriä, -monoja ja lumilautoja. Että jos niille on tarvetta, niin tiedät, mistä kannattaa kysyä ihan ekana..

    Ja mitäs sitten vielä.. Ööö. Ihanat kynttilät ja sisustukset kaikinpuolin. (Noloa tunnustaa, mutta vasta eilen purin ne kassit ja hokasin, että mullakin oli sellainen Lene Bjerren kynttilä. Kaunis kuin mikä ja vieläpä peuran kuvalla varustettu. Ei varppina raski polttaa)

    Että plimplim vaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. plimp vaan sullekkii <3
      Kyllä tuo isoveli on aika kova pikkuveljestä pitämään huolta ja yhdessä puuhailevat vaikka mitä *silloin kun eivät tappele*.. ja sisko kanssa. <3 Koitan aina terottaa niille että elämässä pitävät toisistaan huolta ja yhtä vielä aikuisenakin. Toivottavasti näin tulee olemaan!
      Ja se peura kynttilä on aivan ihana!
      Tuosta lasketteluväline asiasta täytyy pistää parit plimp-viestit tulemaan kun ehditään sovitella, 3 v:kin jo viime talvena painalsi alas meritähtenä ja totesi mennessään että "ei taa auttaa!"
      Ollaan kiinnostuneita niistä teidän välineistä! :)

      Poista
  9. Kahdelle ekalle kuvalle putosin. Mehupilli aiheutti ahaa-elämyksen ja kynttiläsomisteet ihastuneen huokauksen. Kentänlaitakuvat sai mieleen taas miehen kanssa käydyn keskustelun, kun pohdimme, että ei mene montaa vuotta kun saatetaan itsekin olla harrastuskuskeja.. hän oli vaan kuunnellut työkaveriensa juttuja lasten harrastamisesta.. Hauska hedelmäinen kakku vähän hihitytti ja tuo viimenen kuva täynnä kivan näkösiä tyyppejä.. oi jospa oisin saanut olla muukaanaa.. nöf nöf wiik!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mekään oltu suunniteltu harrastuskuskeiksi ryhtyvämme mutta niin siinä vaan kävi ja hyvä näin. :) Niin kauan kuin lapset itse harrastuksiin haluavat niin viedään, mikäpä sen tärkeämpää tekemistä tässä elämänvaiheessa olisi. :)
      K-kakku oli meidän kummitytön. <3
      Tuon mehupillijutun ja ne kerta-annos-pumpulilaput olen itsekkin joskus bongannut jostain netistä ja hyväksi todennut käytännössä. :)
      Eiköhän sitä jotain bloggaaja miittiä vois järkätä tampereen porukoillekkin, jos joku ottaa asiakseen niin mukana ollaan eiks jep! :)

      Poista
  10. Saako olla utelias ja kysyä millaista työtä teet, kun joudut/saat matkustaa noin tiuhaan? Melkoisen kiireiseltä elämäsi tässä vaiheessa näyttää, mutta olet varmaan kuitenkin onnellinen perheestäsi ja työstäsi. Ne eivät ole itsestäänselviä jokaiselle. Lasten koriviritelmät ovat liikuttavia :) Mukavaa syksyä koko perheelle. t. Anni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Anni! 90% ajasta teen ihan perus myyntisihteerin hommia toimistossa klo 8-16 ma-to (perjantait pyrin olemaan hoitovapaalla). Nyt on vaan sattunut koulutuksia / palavereita rykelmäksi, siksi tätä reissujen määrää itsekkin ihmettelen ihan blogissa saakka. :) Mutta reissutyö tämä ei ole vaan pääosin ihan konttorirottailua ja illat lasten kanssa. :) Toki reissut toisinaan piristävät mukavasti ja tuovat uutta virettä ja vaihtelua siihen perus duuniinkin. Kyllä olen onnellinen ja kiitollinen mahdollisuudesta yhdistää perhe ja työelämä, vaikka yhteensä 7 vuotta olen kotiäitinäkin ehtinyt olla ja siitäkin kovasti nautin. Nyt kun lapset ovat vähän isompia ehtii omaan työelämäänkin eri tavalla panostaa ja on toki suuri etu ja ilo että on työ josta pitää.
      Mukavaa syksyn jatkoa sinnekkin! :)

      Poista
  11. Mulla meni loppujuttu ihan huti, kun näin että olet ollut/tulet Kokkolaan... Oletko ollut jo täälläpäin? Olisin voinut tulla treffaamaan sinua pikaisesti, jos aikataulu vain sopii.
    Jotain tuttuja vimppakuvassa näkyikin :)
    Mä hain muuten kans Alexille hoitopaikkaa, kun päivästä loppuu tunnit :( Haikea on mieli :'(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin Kokkolassa mutta aamusta iltaan oli työjuttua, hyvä että ehti muksuille välillä viestiä laittaa, ja työkavereita oli kyydissä niin ettei voinut edes mutkia matkalla tehdä. Toisen kerran sitten taas <3
      Voi, niin ne tunnit loppuu ja muksut kasvaa. Haikeaahan se on mutta elämää.
      Oikein mukavaa viikonlopun jatkoa! <3

      Poista
  12. Hei moi pitkästä aikaa, olin poissa, ja nyt takasin tultuani tulin pyörähtämään, ja luin täältä vaikkasta mitä ihanaa, Damista, Tampere-shoppailuista (joista hetken koin mustasukkaisuutta, kunnes tajusin, että voi mikä onni ja ilo, että mua ei oltu kutsuttu - tiukka budjettini olisi saletisti lähtenyt tyystin lapasesta :D Nyt sentään pääsin "ikkuna shoppaileen" blogisi kautta, parhautta!), ihanista ystäväviikonlopuista ja sitten vielä perheenne muista innovatiivisista sisustajista :D Pikkuveljen kori on henkilökohtainen suosikkini, vaikka toki ihailinkin isoveljen teippaustaitojakin :) Mutta näemmä siis tämä kiireinen syksy on imaissut sinutkin matkaansa. Kiva että silti kerkeät kirjoittamaan kuulumisia tänne, ja laittamaan paljon kuvia, myös sieltä kentän laidalta.

    Ihanaa syksyä Taina! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos käynnistä ja kommentista <3 Kyllä, tämä syksy on tosiaan imaissut johonkin aikaa pikakelaavaan kierteeseen, eipä juuri tännekkään ehdi vaikka haluaisi. :P
      Täytyisi kehittää joku treffi-systeemi bloggaajille, täällä pyörii niin huikeita tyyppejä! <3
      Oikein ihanaa viikonlopun jatkoa ja syksyä sinne! <3

      Poista

Kiitos paljon käynnistä ja kommentistasi!