One of Those days. niin, ja ARVONTA!

innokas renkaan vaihtaja

Sovitaanko että kerran puolessa vuodessa saan tehdä oikein marina-ruikutus-postauksen?
Tänään on ollut oikein sellainen äitiyden pohjanoteeraus päivä.
Aamu alkoi sillä että kaikki olivat enemmän tai vähemmän pahalla päällä.
6-v vetkutteli kerhoon lähtöä, mies myöhästyi töistä.
Myöhästyin 1-v:n kanssa kerhosta.
Kerhossa 1-v päätti potea keskivaikeaa eroahdistusta, könötti tutti suussa äidin sylissä, ei syönyt, juonut, osallistunut leikkimiseen tai musiikki hetkeen. No, tulipahan käytyä.
Rämmin räntäsateessa kotiin, tunasin, lounas oli myöhässä. Mies myöhästyi taas töistä.
6-v päätti ilmotti muuttavansa kotoa koska äiti on niin tyhmä. Otin eteisessä syliin ja sanoin pitäväni niin kauan kunnes rauhoittuu. Se oli pitkä aika.
Kaikki kinasi, kaikki huusi, kaikki itki. Lopulta äitikin itki.
Onneksi äidin kanssa oli sovittu että tulee lapsia hoitamaan että pääsen jumppaan, helmikuussa viimeksi olin ja nyt taas menossa. (äidit <3 )
Päätin reipastua. Ei tässä oikeasti ole mitään hätää.
Hain muka samalla postista pakettia. Ei ollut sitä korttia mukana.
Psyykkasin itseäni automatkan. Nyt en valita muille. Nää "ongelmat" on ihan naurettavia.
Räntäsateen kunniaksi vein auton parkkihalliin. Autoa lukitessani onnistuin tiputtamaan avaimen. Kuulin että se kimposi johonkin kauemmas. konttasin ja pyllistelin. Ei missään. Lopulta siihen pysähtyi jotain miehiäkin. Kai minä olin aika säälittävä näky. Sain kännykänvaloa ja pyllistely seuraa. Avain oli kolmannen auton alla. Lisää konttailua ja pyllistelyä.
Jumppaaminen oli kuitenkin kivaa. Zumbasin ja BodyPumppasin kuin viimeistä päivää.

Kun tulin kotiin oli kaikki rauhoittuneet. Laitettiin lapset nukkumaan.
Kävin suukottamassa nukkuvia lapsia. Ne on niin suloisia nukkuessaan.
Viinilasin jälkeen jo vähän naurattaa.
Ehkä näitä pohjanoteerauspäiviä tarvitaan, jotta ihan ne tavallisimmat arkipäivät jaksaisi tuntua siltä parhaudelta jota ne 99 prosenttisesti ovat.

ARVONTA

Lupasin taannoin että kun 100 lukijaa on täynnä pidän arvonnan. Nyt on aika lunastaa lupaus!
Arvonkin oheisen jutskan, magneetilla kiinnittyvät blig-blig-koukut ja pienet enkelin siivet.

Ostin nämä viikolla Ideaparkista kun kävin hakemassa tramboliinin takuuvaihto-osaa. Mies evästi etten ostaisi mitään sellaista jota ei tarvita juuri nyt, vaan laitettaisiin rahat nyt terassi projektiin. Lisäsi vielä että esim. sellaista jota tarvitaan joskus vuoden päästä.
Kuinka hyvin tuo minut tunteekaan. Sydäntä riipaisi jättää kaikki ihanat -70% pääsiäiskamat kauppaan, ne olisi olleet niin ihania sitten vuoden päästä.
Mutta tämä arvonta voittohan oli ihan välttämätön ostos, kun olin sen kerta luvannut, eikös? ;)

Koska pidän tämän arvonnan ilahduttavan lukija määrän takia siihen voivat osallistua lukijat, joko bloggerissa tai facebookissa.
Koska kehun aina että tää blogi on sellainen henkireikä, että täällä netissä on niitä toisia aikuisia, niin toivoisinkin kommentiksi kuulla kuka olet. Olisi ihana tuntea ihan jokainen joka täällä käy. Tai jos on ihan ilmeistä kuka olet, kerro vaikka mistä tunnetaan tai joku muu hassu juttu matkan varrelta.
------------------------------------------------------------

ps. tässä postauksessa oli enemmän kuvia, ja tekstiä. mutta jotenkin onnistuin ryssimään tän homman. ehkä tästä jotain jää näkyviin. fb:hen ruuttaasin sen, ja huomasin myöhemmin että eihän koko bloggerissa ole tätä tekstiä.

SIIS: ole lukija. osallistu arvontaan. kerro kuka olet.
Arvonta suoritetaan 2.5.

Rentouttavaa viikonloppua, toivottelee Taina, joka ei koske mihinkään, eikä puhu kenellekkään, ennen huomista.