Hyvän tekemistä ja hyvän vapun toivottelua!

Minähän olen töissä sellaisessa kotimaisessa kaasualan yrityksessä kuin Woikoski.

Meillä oli tällä viikolla hauskat hulinat,

normi työviikkoon tuli vaihtelua vappupallojen myynnillä 

ja kampanjapäivillä jolloin asiakkaille mm. tarjottiin munkkikahvit.

Kaikki mallipallot eivät tietenkään ehtineet mennä kaupaksi

perjantai iltapäivään mennessä,

ja ruvettiin työkavereiden kanssa miettiimään että suotta niitä 

viikonlopuksi jättää myymälään itsekseen killumaan
kun niistä voisi olla monelle lapselle iloa.

Kun paikallinen terveyskeskus sanoi että voisivat pallot ottaa

ja myyntijohtalta lupaa pirauttaessa tuli ohjeeksi täyttää niin monta palloa 

kuin saadaan kuljetettua

oli pieni vappuinen hyvänteko-suunnitelma valmis.

Ehdin jo hakea nuorimman päiväkodista oman työpäivän päätteeksi,

ja niinpä alkuillasta lähdettiin työkaverin ja juniorin kanssa

autot täynnä palloja poikkeamaan terveyskeskuksella.

Tänä vuonna meidän terveyskeskuksen päivystykseen vappuna joutuvat pikkupotilaat 

saavat siis hyvän hoidon ja tarran lisäksi

myös vappupallon mukaansa.

Oma 5-v. oli tietysti ensin sitä mieltä

että viedään kaikki kotiin.

Mutta kun juteltiin aiheesta 

ja muisteltiin miltä tuntuu olla niin kipeänä että pitää lähteä lääkäriin

hänkin oli lopulta sitä mieltä että yksi oma pallo riittää

ja on mukava voida ilahduttaa lapsia jotka ovat sairastuneet tai tikattavana.

(Terveyskeskuskeikat ovat tämän vesselin kanssa kyllä tuttuja...)

Ja helppohan se on ilahduttamiskeikkoja tehdä

mukavan työnantajan kannustamana,

ei maksa kuin vaivan. 

Jonkun verran on pihahommia saatu tehtyä.

Orvotkit on istuteltu porraspäihin,

pensaita ja penkkoja lannoitettu ja kuopsuteltu
ja trampoliini kasattu.

Paljon on vielä tehtävääkin,

mutta hissukseen ja rennolla otteella meinataan 

pihahommat tänäkin vuonna hoitaa.

Alkukesän työlistalla on kyllä tuon terassin rapsuttelu ja uudelleen käsittely,
kurjaan kuntoon on ehtinyt kuudessa vuodessa!

Neidin kanssa keksittiin vappuruokaostoksilla
ostaa vähän eri ruokia kuin yleensä.
Niinpä meillä tänä vappuna on maisteltu hedelmiä ja juustoja joita ei ihan joka viikko osteta.
Ei siis vain omenoita ja Oltermannia,
vaan mm. karambolaa, kumkvattia ja ananas-manteli tuorejuustoa.
Uusia tai harvinaisempia makujahan ei opi kuin maistelemalla!

Toki ihan perusjuttujakin on herkuteltu:
nakkeja ja perunasalaattia, itse tehtyä lihapiirakkaa,
tacoja ja simaa
ja huomenna paistellaan sitten munkit
heti vapputorilla käynnin jälkeen.

Monta kivaa puuhaa on mahtunut viikkoon muutenkin.
Viime viikonloppu vierähti Långvik Congress Wellness hotellissa Kirkkonummella
työnantajan tarjoamalla kevät- ja body and mind- lajileirillä.
Oli herkkua, hauskuutta, liikkumista, kehonhuoltoa, kylpylää ja hyvää seuraa
illalla vähän musavisaa ja tanssimistakin.
Mahtava paikka ja kokemus!

 
Vihdoin vietettiin myös poitsun 10 v. kaverisynttärit
ja paikkana oli Megazone.
Meillä on sopimus että jokainen lapsi saa valita kerran,
10-vuotis synttäreillä,
jonkun kalliimman juhlan.
Tätä oli odotettu ja onneksi juhlat onnistuivat kaikin puolin mukavasti. 
Vaan on noissa pikkupojissa uskomaton määrä virtaa!

Nyt odotellaan hetki että lapset nukahtaa

ja taidetaan sitten kaivella vielä ne herkkujuustot esiin..

Istutaan hetki iltaa ihan aikuiset keskenään

tuleehan tänä vappuna 17 v yhteiseloa täyteen.

Mukavaa vappua sullekin!

Terkuin Taina

Askarteluja

Meillä käydään yhä keskustelua tuon juniorin huoneesta. Meidän makkarin pitäisi siirtyä työhuoneeseen, kuopus meidän huoneeseen ja työhuone alakerran takkahuoneeseen.

Ongelmana on se että mies tekee aika paljon iltaisin ja viikonloppuisin töitä kotoa jolloin muka tarvisi tilan josta voi sulkea oven...

(Jännä juttu, täällä kun tuppaa olla aina tuota lapsilaumaa, saattaahan se meteli hieman haitata ulkomaan puhelinpalavereja tai jonkun numeroiden tuijottelua...)

Mun mielestä taas tuota pojan kamaa (kulkuneuvoja, parkkitaloja, keittiö, kymmenittäin pikkuautoa jne) ajelehtii ympäri huushollia niin paljon että olisi ihana saada ne pois keittiöstä ja olkkarista, edes osa.

Olen kuitenkin alkanut suunnitella tuota pojan huonetta niin että kun lopulta huoneiden vaihto saadaa tehtyä on mulla sävelet selvillä. ;)

Tällä viikolla askartelin viirin jonka sitten virittelen lastenhuoneen seinään 

(jos silloin vielä tämän haluan kun muutos toteutuu...) 

Äidiltä otin pari tällaista  n. 40 vuotta vanhaa kirjaa, siskojen, minun ja hoitolasten hyväksi lukemaa. Sivut jo irtoili mutta kuvat oli niin sievät että pitihän ne jotenkin hyödyntää!

  Muuten tämä viikko on ollut vähän niin ja näin.... 

mun leikkauksesta toipuminen ei ole mennyt aivan odotetulla tavalla vaikka ok kunnossa jo olenkin.

Koska tällä viikolla sain alkaa taas nostaa lasta ja toimia suht normaalisti olen painanut asioilla ja kerhossa, neljän seinän sisällä kökkiminen todellakin riittää.

Jopa tästä flunssan jämästä ja korvatulehduksesta huolimatta.

(en muuten yhtään ihmettele että lapset huutaa yöllä korvatulehduksessa, itselläkin teki vähän mieli, mutta olisi se ehkä ollut hieman turhan raflaavaa käytöstä silti..) ;)

Mua sitten suututtaa sairastaa, en kirveelläkään tahtoisi myöntää ettei jaksa....

 Poitsun maitoaltistus lopetettiin parin päivän päästä. Selkeästi ei vielä sovi, mutta hieno uutinen on ettei anafylaksiaa saada enää siitäkään! 

Pikku vaivoja nämä tietysti on, mun muutama kuukausi saikkua ja lasten suht helpot allergiat verrattuna jonkun pitkäaikaissairaan tilanteeseen.

Kaikki on niin suhteellista.

 Likkakaverin synttärikorttiin tuunailin kehykset verhonipsulla mun 

joulukuisesta henkari-askartelemuksesta.

Kaikesta tästä valtituksesta huolimatta viikonlopun kivoihin juhliin valmistaudutaan, ja töissä kävin suhuttelemassa parit ilmapallot viemisiksi.

Eikä olisi tehnyt edes mieli jäädä duuniin vaikka ihan jees paikka ja kivat työkaverit onkin, 

paljon kivempi oli lähteä perhekerhoon muiden äippien kanssa juomaan kahvia ja katsomaan kun tallerot leikkii, sit pikkukoululaiset kyytiin ja kotiin.

Mun elämä on tässä ja nyt, hyvää juuri tällaisena. 

Olen onnellinen että mulla on mahdollisuus olla vielä hetki lasten kanssa kotona.

Omalle kohdalle en usko että tulen vanhana katumaan, 

että olisipa pitänyt olla enemmän töissä kun lapset oli pieniä! ;)

Yhtä oikeaa tapaa ei ole, tärkeintä on että itse ja oma perhe on tyytyväisiä ratkaisuihin, 

muiden mielipiteistä ei niin kannata välittää!

Nautihan sinäkin niistä elämän pienistä ihanista hetkistä, 

napsitaan rusinat pullasta hyvillä mielin! :)

Mukavaa viikonloppua kaikille toivottelee,

Taina

 

vappua ja hölinöitä

Lapsi-kuulumisia ensin.  :)
Tässä on vietelty lääkäri painotteisia päiviä.
E:n kanssa käytiin koululääkärissä (hyvin menee) ja näin opettajankin (hyvin menee).
L:n kanssa käytiin hakemassa kunnon lääkkeet siitepölykauteen. Heti helpotti.

A:n kanssa meinasi tulla vähän murhetta. Nuha-köhä ei onneksi ole mennyt korviin (putket pelaa). Loppuviikosta kuitenkin kuume nousi, ja hengitys oli samanlaista "tiukkaa" kuin silloin kun on jouduttu sairaalaan. Turhan tutun kuulloista. Onneksi lääkäri totesi että tätä taustaa vasten ei jäädä odottelemaan vaan tuikattiin kortisoni-piikki välittömästi, ja heti on poika parempi.
Itselle meinaa ottaa vaan koville juuri tuon lapsen sairastaminen. Liian monta yötä on sairaalapedin vieressän saanut ekana vuotena päivystää, vaikka kaikki nyt hyvin onkin. Milloinkohan pääsen noista ekan vuoden pelosta yli?  No, kaikki ajallaan, koko ajan tuo kasvaa ja vahvistuu.

Kai se vaan vanhemmuuteen kuuluu tietty määrä huolta ja pelkoa.





Liikkari-lapsukaiset päästettiin jo kesälaitumille. Lahjaksi annettiin kaikille Angry Birds pallot. Mä kun olen työn puolesta, silloin kun en ole äitiyslomailemassa siis, no, aika läheisesti noitten kaasujen kanssa tekemisissä. Niinpä tulee vappuisin haettua omille ipanoille foliokuoria tukusta ja täyteltyä itse. Jättipalloillekkin tulee hintaa se pari euroa.

vanilja-maito / vadelma-  kerroskiisselit. Hyvää, halpaa, toimii.

 Kesän alkuun liittyy lapsiperheissä myös aina näitä tunteikkaita hetkiä. Haikea oli sanoa heipat kivoille liikkarin-täti kollegoille ja ihanille ipanoille. Tulevia balettinäytöksiä ja suvivirsiä ja kerhontätejen hyvästelemisiä ei uskalla edes ajatella, se on kyynelehtivä-äiti varoitus päällä välittömästi.
Miten te muut selviätte kaikista juhlista, meneekö itkuksi vai pystytkö nauttimaan tunnelmasta ilman Niagara-meininkiä?

Seuraavaksi todistusaineistoa. Turha tulla sanomaan ettei meidän pihalla kasva YHTÄÄN kukkaa! Todellakin kasvaa, vaikka kuinka monta leskenlehteä. *inspiroiva puutarha-blogi tunnustusta odotellessa...*

Tytär valitsi muuten kaverilleen tällä viikolla aivan loistavan synttärilahjan. Bling bling - korurasian jossa on lima-löllö sormus. Mun tyttäreni joka harrastaa balettia ja brasilialaista ju-jutsua. Suola ja sokeri samassa paketissa. :)
























On ihanaa että lapsilla on paljon kavereita. Ja kaverisynttäreitä vuodessa kymmenittäin, välillä useampia viikossa. Usein lahjaksi annetaan joku retki (viedään kaveri elokuviin, hoploppiin, delfinaarioon tms) mutta kaikkia ei millään ehdi. Osto-lahjoista me annetaan aina alle 10 € maksava lahja, joka tuntuu olevan tosi alakanttiin nykyään.
Millaista tapaa teidän lasten kaveripiirissä on, mikä teidän mielestä on sopiva summa kaverin lahjaksi?

Jonkunlaista vappu menyytä tarvisi varmaan alkaa suunnitella, tänään oli pakko tehdä perus kaali-laatikko kun oli niin ihania uuden sadon kaaleja Unkarista tullut kauppaan.

Mulla on huono tapa. En osaa pitää kotona sormuksia. Ihan viimeistään nappaan sormukset pois kun alan laittaa ruokaa. Kotoa lähtiessä olen tarkka että sormukset on, mutta tuntuu että täällä kotona on koko ajan kädet jossain vaipassa / tiskivedessä / ruuassa / rasvassa jne.
Sormuksia varten on keittiössä ihan oma kuppikin.

Jaahas, tulipa tästä sekava postaus! Ehkä poistun taka-vasemmalle, pikainen blogi-kierros ja ukon kainaloon elokuvaa katsomaan.  Oikein ihanaa vappua kaikille!
Taina