maanantai 11. heinäkuuta 2016

Terassien sisustelua ja kesäkuulumisia



Vihdoin se alkoi minullakin - kesäloma!
Kuukausi akkujen lataamista edessä, 
ja sanottakoon että tarpeeseen tulee.

Suunnitelmissa on
miehen ja vanhimman pojan partioleirihommia,
mökkeilyä, ystäviä.

Pihahommia, kodin siivoamista,
ystäviä, pieniä tekemisiä, kiireettömyyttä.


Blogi on ollut aika hiljakseen,
ja oma jaksaminen on tuntunut rajalliselta 
niin kodin laittamisen kuin koneella vietetyn ajan suhteenkin.
Yleensä sisustelu,tuunailu, bloggailu ja blogien lukeminen 
ovat olleet minulle yön tuntien "oma juttu"
- tänä keväänä olen ollut liian väsynyt mihinkään.

Olen päässyt omakohtaisesti kokemaan mitä on niin monelle suomalaiselle tuttu asia,
yt-neuvottelut.

Vaikka ymmärrän täysin niiden välttämättömyyden,
nyt olen päässyt aitiopaikalta seuraamaan
niiden mullistavaa vaikutusta yksilöön ja työyhteisöön.

Oma työ tällä tietoa on jatkumassa,
enkä tätä keskustelua täällä aio tämä enempää käydä.
Tahdon kuitenkin tämän verran kertoa teille ystävät ja tuntemattomammat lukijat
anteeksipyyntönä poissaolooni joka tasolla.
Kaltaiselleni tunne-ihmiselle
kokemus on ollut kokonaisvaltainen,
henkisesti raskas.

kesäkaffet iskän ja äidin luona

Toisaalta kevään ja alkukesän tunnemyrsky
on saanut palaamaan niiden perusjuttujen äärelle.
Niin monesta asiasta olen kiitollinen.


Juhannusta vietimme perhepiirissä,
kauempana asuvat siskoni perheineen ja lemmikkeineen olivat Tampereella.

Samalla vietettiin myös perheen kesken isäni 70-vuotis päiviä.
Lahjaksi isälle teetimme valokuvakirjan jossa oli kuvia meidän lapsuudesta,
vaarista lastenlasten kanssa, yhteisistä juhlista jossa kaikki ovat läsnä
ja lopulta meistä lapsista perheineen.
Prosessi albumeita ja tietokoneen syövereitä selaillen,
vanhoja kuvia skannaillen ja tekstejä miettien oli itsellekin antoisa!


Valokuvakirjan kannessa oli lainaus:
Isäni antoi minulle suurimman lahjan
jonka kukaan voi toiselle ihmiselle antaa:
 hän uskoi minuun
- Jim Valvano -


Juhannuskokkoakin ehdittiin katsomaan.


Ja pienet serkukset yökyläilivät mumolan ja meidän kodin välillä.

serkukset juhannuskokolla

Etäisyyksistä johtuen valitettavan harvoin kokoonnumme koko porukalla,
mutta tällä kertaa tunnelma oli vielä astetta nostalgisempi.
Viimeistä kertaa kaikki koolla tässä mummolassa, lapsuudenkodissa.
(Minulle nuorimpana tuo on ainoa lapsuudenkoti, isosiskot muistavat muitakin.)
Ensi keväänä vanhempani muuttavat meidän kotikadulle valmistuvaan rivitaloon.
Kesän mittaan on jo otettu kuvia pihasta tulevia myynti-ilmoituksia varten.


Mun "kotikodin" piha.


Mikä onni lapsille on saada mummola samalle kadulle!
He jo haaveilevat iltapäivistä jolloin voi mennä koulun jälkeen mummolaan,
mummi paistaa lettuja ja vaari tarkastaa läksyt
ja voivat vaikka viedä uimahalliin kun iskä ja äiti on töissä.

Ja vaikka vanhempani ovat erittäin aktiivisia ja hyväkuntoisia
tulee vielä sekin päivä jolloin auttaminen kauppa-asioissa
ja arjen pienissä askareissa on ajankohtaista.
Silloin haluan että on helppoa poikkeilla auttamispuuhissa vaihteeksi niinkin päin.

Muutos on suuri ja haikeakin,
mutta varmasti lopulta hyvä ja oikea.

Mutta mennään vihdoin näihin terassihommeleihin.
Vappuna postasin ylläolevan kuvan.
Kuusi asuttua vuotta näkyy, 
uudellen lakkailu kerroksista huolimatta,
karulla tavalla terassissa.
Ja onhan toki kulutuskin melkoinen!
Tuosta väristäkään en ole koskaan oiken tykännyt,
varsinkin kun sokkelin kivetys ja kattokin ovat tumman harmaita.


Nuo uralaudat ovat sanalla sanoen pyttymäisiä hioa,
ja minullahan ei siinä hommassa lopulta pitänyt hermo ollenkaan.
Mutta kiitos miehen,
portaat ovat nyt harmaat!



Vanhat lahot puutarhakalusteet
ruuvailtiin kasaan, maalattiin, ja pöytä sahattiin tuohon paikkaan sopivammaksi.
Joitain vanhoja "perintötyynyjä"
joita muut eivät ole halunneet pitää ja minä en ole raaskinut hävittää olen ottanut ulkokäyttöön.
Palvelkoon vielä loppuun saakka, kyllähän noilla muksut istuskelee.


 Tuossa eräänä päivänä kun tulin töistä,
olivat mies ja muksut päättäneet toteuttaa yhden mun unelman.


Riippukeinun olin ostanut jo pari vuotta sitten jostain aleloorasta,
mutta nyt sille on Ikeasta tuollainen rullattava tellinki.
Tuohon alaterassille paistaa koko iltapäivän ja illan niin mukavasti aurinko
että pari kertaa olen jo ehtinyt siihen torkahtaa
kun olisi pitänyt puuhata jotain aivan muuta..


Alaterassin kattokepakko sai tänä kesänä koristeekseen riisipaperipalleroita.
Muuhun juttuun aikaan hankin mutta jäivät sitten pyörimään kaappiin.
Keikkukoon nyt tuossa kesäpäiviä ilahduttamassa.


Alaterassin hyllyyn laitoin myös noita kauniita peltipurkkeja
mutta taitaa olla parempi nostella sisälle reissuun lähtiessä
etteivät vain ruostu mun aarteet.


Ja muutenkin muilla perheenjäsenillä on hieman eri näkemys
siitä mitä tuossa hyllyssä on kiva säilyttää,
kuten radio-ohjattavia autoja, märkiä sukkia, lapioita..
No, mun näkemus on tämän suuntainen:


Ja mukavahan tuossa on kesäiltaa istahtaa.


Loppukesän suunnitelmat ovat leppoisia.
Vähän mökkeilyä tätini mökillä,
Muumimaailmaan olisi kylkiäisenä saadut rannakkeet,
ystävien kanssa pieniä puuhia on suunnitteilla.


Lapset haluavat uida ja syödä herkkuja,
käydä telttailemassa.
Mikäs sen parempaa!

Minä aion käyttää koko lomakuukauden akkujen lataamiseen,
laittaa hissukseen kotia ja pihaa,
kerätä voimia ja antaa positiivisen energian palata johtamaan kaikkea tekemistä.


Iloista heinäkuuta toivotellen,
Taina

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Lasten kanssa Lontoossa




Tämä kesäloma polkaistiin käyntiin kauan odotetulla Lontoon reissulla.
Koululaiset pääsisivät käyttämään kieltä 
(no, aika vähiin se uskallus vielä jäi)
ja kaikilla oli kohteita jotka haluttiin nähdä.

Kensington Palacen kulmilla

Ensimmäinen Lontoon päivä vietettiin siskoni tyttären,
eli lasten serkun ja nuorimmaisen kummitädin kanssa,
neiti on oikea maailmankansalainen ja työskentelee tällä hetkellä Lontoossa. 
Aikaa vietettiin mm. Hyde Parkissa,
jossa bongasimme myös mustan joutsenen.


Meidän 5,5 v:n toivematkakohde oli Englantilainen leikkipuisto.

Jos on lasten kanssa liikenteessä
puistoilussa kannattaa ottaa huomioon Englantilainen vaihteleva sää.
Koska joka päivä jossain kohtaa myös sateli
oli leikkipuistoissa mahtavia lätäköitä.
Kerran kävi niin,
että juuri toiselle puolelle kaupunkia
päivän retkikohteiden läheisyyteen 
hotellilta metroilla ajeltuamme
pojat onnistuivat mulaamaan itsensä köysiradan alla olevaan plutakkoon
kuravettä valuviksi..
Hetken puntaroinnin jälkeen päädyttiin, parin tunnin julkisilla ajelun sijaan
ostamaan pojille uudet sukat, kalsarit, farkut ja kengät.
Onneksi sattui eteen GAP jossa alennusmyynneiltä kuivat vaatteet saatiin edullisesti.

Diana Memorial Playground
Ensimmäisenä päivänä hoidettiin matkamuisto hommat pois alta,
olivathan lapset säästäneet rahaa kotitöitä tehden koko kevään.
Suuntana oli tietenkin Hamleys
yksi maailman suurimmista lelukaupoista,
joka kaikissa seitsemässä kerroksessa leluja esittelevine työntekijöineen  
on elämys johon kannattaa varata aikaa.

Toinen "pakollinen" kauppa vierailukohteena oli legendaarinen
tavaratalo Harrods.
Siellä eniten taisi vierähtää aikaa herkkuosastoa ihastellen.
Perus turisteina emme edes ostaneet mitään.

Konvehteja Harrodsilla
 Mies on työn puolesta käynyt viime vuosina useita kertoja Lontoossa,
ja yksi kohde johon hän halusi lapset viedä olivat
Kensingtonin alueella sijaitsevat ilmaiset museot.
Luonnontieteellinen Natural History Museum  
on vaikuva elämys dinosauruksen luineen,
ja hauskaa oli päästä myös tuohon Paddington elokuvan komeaan kuvauspaikkaan.

Toinen museokohde oli viereinen  Science Museum
jossa ihmeteltiin mm. maailman ensimmäistä veturia.

Noissa museoissa olisi helposti vierähtänyt useampikin päivä,
joten vähintään puoli päivää kannattaa varata kevyeenkin tutustumiseen.
Ja koska kohteet ovat ilmaisia,
voi niihin toki poiketa toisena päivänä uudelleen.

 
Lontoossa on kätevää hankkia ladattavat Oyster-kortit
ja liikkua metroilla ja kaksikerroksissilla busseilla.
Lapsetkin oppivat Oystereiden ja julkiste käytön nopeasti,
reittivalinnat hoiti mies jolla on kokemusta Lontoossa liikkumisessa.

Nuorin ihmetteli muutaman päivän jälkeen
että miksi täällä kaikki ihmiset ovat niin ystävällisiä.
Vaikka metroissa oli välillä ruuhkaa
olivat ihmiset erittäin ystävällisiä
ja lapset saivat aina istumapaikan.

Toki muutama väli liikuttiin hieman kalliimmin jokilaivoilla maisemia ihastellen.


 Tietysti kävimme myös katsomassa kaikki perinteiset Lontoo nähtävyydet:

Big Ben
Piccadilly Circus
New Bond Street ja muut kuuluisat ostoskadut
Tower Bridge
 Ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä..

 Buckinghamin palatsin vahdinvaihtoon osuttiin sattumalta juuri oikeaan aikaan,
ja muutenkin ne "perus turistipaikat" tuli katseltua läpi.


Syömässä käytiin hotelli aamisien lisäksi kerran päivässä ravintolassa,
ja muuten mentiin erilaisilla eväsmeinigeillä.
Isommista Tesco-kaupoista sai 
gluteenittomia kolmioleipiä sekä hedelmänpaloja ja marjoja purkeissa,
niitä käytettiin lähes päivittäin
joko piknik meiningeillä tai hotellilla iltapalana.

Ravintoloiksi valittiin ihan kohtuu hintaisia perus paikkoja joista löytyi jokaiselle jotakin, mm:
Five Guys - herkku hampparit
Byron - hyvät hampparit ja salaatit
Pizza Express - erityismaininta herkullisista gluteenittomista pizzoista ! 


Koululaisten meillä ovat lukeneet kaikki Potterit vähintään kerran ja elokuvatkin on katsottu, 
(no joo, ollaan me aikuisetkin)
joten ehdoton toivekohde oli vierailu Warner Brosin Harry Potter studioille
joissa on kuvattu Harry Potter -elokuvat.


Liput kannattaa ostaa netin kautta hyvissä ajoin etukäteen.
Niitä myydään joka päivälle ja kellonajalle vain tietty määrä
ja me meinattiin olla kuukautta etukäteen jo pahasti myöhässä.
Onneksi kuitenkin liput saatiin ja tuo elämys päästiin kokemaan!

Itse studio sijaitsee Watford Junctionissa jonne pääsee kätevästi junalla
(valitse nopea vaihtoehto) ja juna-asemalta studioille bussilla.


Nähtävänä oli huikea määrä lavasteita, erikoisefektejä,
pienoismalleja ja kaikkea kiinnostavaa tutustuttavaa.


Kierroksella tulee esiin kiehtovalla tavalla se
kuinka huolella ja taidolla pienetkin yksityiskohdat elokuvaan on rakennettu,
mikä määrä ihmisiä niiden takana on työskennellyt
ja kuinka kiinnostava yhteisö onkaan mahtanut olla se porukka
jossa nuo lapsinäyttelijät ovat kasvaneet.


Elokuvan tekemisessä on käytetty paljon isoa,
upeaa Tylypahkan pienoismallia.


Eli jos Potter elokuvat tai elokuvien teko yleensä kiinnostaa,
suosittelen vierailua!


Lähtöpäivän ohjelmaksi sopi hyvin tutustuminen upeaan Windsorin linnaan
koska se sijaitsee melko lähellä  Heathrown lentokenttää.
(Matkalaukut kannattaa käydä jättämässä lentokentälle
koska linnalla ei ole laukkusäilytystä.)

Kaltaiselleni linnojen ja historian rakastajalle tuo on upea retkikohde
näyttelyineen ja monine rakennuksineen,
ja kyllä siellä lapsillekin riitti ihmeteltävää
ja hyvin jaksoivat kierrellä ja katsella.

 
Lontoo on mielestäni helppo ja toimiva kohde
kaupunkilomailuun lasten kanssa.
Nähtävää ja koettavaa riittää,
ja lapsiin suhtaudutaan positiivisesti.

Kunhan liikkuu niin kuin lasten kanssa lomaillessa kannattaa
- ei tiukkoja aikatauluja, rentoa meininkiä
ja pientä ennakkosuunnittelua josta on valmis joustamaan tilanteiden ja kelien mukaan.

 
Nyt on ollut vähän reissu painotteista postausta,
mutta loppu kesä otetaan aika iisisti ilman pidempiä matkoja.

Palaillaan terassin uudistus-, juhannus meiniki- sun muihin kuulumisiin pikapuoliin.
Iloista viikonlopun jatkoa!
Terkuin Taina


sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Miniloma Hollannissa


Pyörähdin muutaman yön reissulla Hollannissa mukana miehen työmatkalla.
Miehellä on tuonne reissuja työn puolesta, 
ja vanhempani hoitavat auliisti lapset sillä välin
joten minunkin mukavat minilomailut mahdollistuvat.

Aiemmin olenkin postaillut tuolta,
tässä postauksessa juttua Amsterdamista, Volendamista ja Zandvoortista,
tässä taas  ihan Amstardamissa hengailusta.

Kannattaa kurkata jos Amsterin matka on suunnitteilla! :)


Tällä kertaa valitsimme hotellin aivan toiselta laidalta Amsterdamia kuin aiemmilla kerroilla.
Tulee koluttua vähän eri nurkkia ja kortteleita kun ei yövy samalla puolen kaupunkia.
Valintamme oli trendikkäässä NDSM kaupunginosassa
15 minutin (ilmaisen) lauttamatkan päässä rautatieasemalta.


Ja ovathan nuo Hiltonit, no sanalla sanoen kerrassaan miellyttäviä.


NDSM Werf on entinen telakka alue
josta on kehittynyt taiteilijoiden työpajojen keskittymä,
mutta myös sellaisten yritysten kuin MTV, Red Bull ja Greenpeace toimistot löytyvät täältä.


Hassua, luovaa hippimeininkiäkin löytyy,
samoin konsertteja, kirpputoreja ja muita tapahtumia säännllisesti.


 Kaupunki tarjoaa isossa vanhassa telakkahallissa työskentelytiloja
erilaisille käsityöläisille, puusepille ja taiteilijoille
ja tilaan pääsee jokainen vapaasti tutustumaan.


Mitään työnäytöksiä ei ainakaan meidän piipahdusten aikana ole ollut,
mutta hauska ja inspiroiva kohde tuo on piipahtaa.


Iltaisin NDSM tarjoaa mukavia paikkoja istua iltaa.


Täläkin kertaa meillä oli auto vuokralla 
ja päiväretkikohteiksi valikoitui (vähän hetkenkin mielijohteesta) Haag ja Rotterdam
joihin molempiin on alle tunnin ajomatka
mutta myös hyvät yhteydet julkisilla jos autoa ei ole käytössä.


Haagissa Amsterdamin tapaan ihastutti minua ennenkaikkea upeat vanhat rakennukset!
On linnoitusta, on vanhaakaupunkia, on pieniä kuppiloita..
museot ovat taide-painotteisia,
ja jäivät meidän pikaisella piipahduksella vierailematta.


Minulle mieluisinta on vain kävellä ympäriinsä kaupunkia,
piipahtaa välillä kahville (tai lasilliselle)
ja olla aistit avoinna tunnelmille, ihmisten hymyille, auringolle ja arkkitehtuurille.
Huomata pieniä hassuja yksityiskohtia museoiden virallisen pömpöösin sijaan.


Haag on Amsterin tapaan vanhoja rakennuksia rakastavan suosikkikohde,
ja voihan siellä bongata vaikka sen kuuluisan kansainvälisen tuomioisuin rakennuksen. 


Pienen matkan päässä Amsterista on myös Rotterdam,
kerrassan mielenkiintoista arkitehtuuria ja vastakohtia täynnä oleva kaupunki.


Oma suosikkikohde Rotterdamissa on kauppahalli.
Valtavavan kauniisti maalatun kaaren alle sijoittuu runsas ja eläväinen kauppahalli
kaareen sijoittuu asuntoja
ja päätyseinät ovat lasia.


Miehen suosikkikohde on tietenkin Ter Marsch & Co
jonka hampurilaiset äänestettiin viime vuonna maan parhaiksi..
no, olihan se hyvää!


Ja Rotterdamista löytyy myös mm. tämä hämmentävä joulupukkipatsas
jolla on kädessään kello, ja hmm... kuusi?!


Shoppailut jäi lasten ja kummilasten tuliaisiin
ja Anne Frankin ja Van Goghin museot jäi tälläkin kertaa jonottamatta.
Amsterdamista löytyy niin paljon muutakin nähtävää kuin kaupat ja museot,
pientä, arkisempaa, hassua!
Me ei olla rantalomalöhö ihmisiä,
maailmassa on niin paljon jännää nähtävää
rannalla makoilun sijaan.
Mutta kukin tavallaan, tämä vaan on meidän juttu
ja onnekseni miehen työn helpommin mahdollistama.

Mutta jokilaivaristeilylle oli tälläkin kertaa päästävä.
Se vaan on niin mukava tapa katsella vanhaa kaupunkia.

Pleksi ikkunan läpi ei hääppöisiä kuvia saa, suositelen siis menemään ihan itse tsekkaamaan! ;)
 


Onhan se karua jättää lapset edes muutamaksi päiväksi mummin ja vaarin hoitoon.
Mutta toisaalta, 
kuinka hyvää tekeekään pariskunnille,
tällaisillekin vuosia ja vuosikymmeniä yhdessä olleille
viettää aikaa kahdestaan!
Kokea, rentoutua, innostua, nauttia yhdessä.

Kaikilla ei ole lähi-isovanhempien suomaa mahdollisuutta
lähteä huoletta muutamaksi päiväksi
niin että kaikilla osapuolilla on mukavaa.
Mutta suosittelen lämpimästi treffailua
sen ihan oman kumppanin kanssa
- erityisesti ruuhkavuosien puserruksessa!


Ja jos mahdollista matkustaa
Amsterdam ja sen lähitienoot
on kerrassan oiva valinta!
Erityisesti vanhojenkaupunkien pikkukujilla vaeltelua,
kansainvälistä tunnelmaa,
keski-Eurooppalaista meininkiä,
pieniä putiikkeja ja viihtyisiä ravintoloita rakastaville!


Koska sinä olet viimeksi käynyt treffeillä?
Reissussa tai pienempi muotoisesti?

Iloista alkavaa viikkoa toivotellen,
Taina