torstai 19. toukokuuta 2016

Pukeutumishuone järjestyy. Ja kaikki muukin.


Ei, hedelmät ei liity pukeutumishuoneeseen.
Tällainen tarjotin väsättiin lasten kanssa kun ulkona sateli
ja meillä oltiin vähän kipeänä.


Sellaiset päivät ovat juuri omiaan järjestelyhommiin sisällä.
Neidin kanssa tehtiinkin sellainen projekti
että tyhjennettiin meidän vaatehuoneet,
pyyhittiin hyllyt ja nurkat,
laitettiin loput talvivaatteet varastoon
ja kesävaatteet kaappiin.

Ei meillä mihinkään KonMari meininkeihin päästä,
mutta pitäähän nuo välillä myllätä läpi.
Tyttö järjesti itse omat vaatteeensa (hänen vaatehuoneestaan ei kuvia täällä)
ja huima määrä lähti vaatetta uusiin kotehin.

Ihan kohta on neiti jo minun kokoinen (toki puolet kapeampi),
kenkä jo samaa numeroa!
Toisaalta, 155 cm ja kengän numero 36
ovat aika monelle saavutettavissa 12 vuoden iässä,
mutta on se silti jotenkin huimaa.



Oma vaatekaappi oli päässyt hieman mullinmallin,
ja tarkoitus oli saada aikaan värijärjestys,
mutta mun garderobi on sen verran riemunkirjava että vaikeaahan se on..

Laatikossa on neuleet omana kahtena rivinä,
muut paidat kolmena.
Henkarikaapissa on toisessa reunassa neuletakit,
keskellä puserot, tunikat ja mekot
ja laitimmaisena maximekot.
Ja muut laatikot samaan henkeen.
 
Isosiskot varmaan tunnistaa kuvista monta siskosten välillä kierrätettyä vaatetta!


Tarkoitus oli karsia kaapista kaikki vaatteet
jotka ovat väärää kokoa tai joita ei ole tullut käytettyä.

Mutta sitten minä kuitenkin armahdin vielä joitakin kivoja yksilöitä.
Kun ne on siististi silitettynä esillä
eikä laatikon perällä piilossa rynttynä
niin josko niitä tulisi käytettyä..?
Ja jos minä kumminkin kapenisin hieman
niin että muutama kiva vaate taas istuisi..?

Syksyllä lupaan pistää pois kaikki ne 
joita ei kesän aikana tule laitettua kertaakaan päälle.


Minä tykkään napata päälle myös aina asuun sopivan korun.
Korutaulukin oli vaan päässyt villiintymään..

Vähän karsintaa ja järjestelyä,
siistiytyi sekin hieman.


Onhan noita koruja vielä aika paljon,
mukana myös niitä jotka tunnearvon vuoksi 
ovat tuossa aamu- ja iltahetkiä ilahduttamassa.
Lahjoja ystäviltä, matkamuistoja, lasten tekemiä ihanuuksia..
Mutta muistoesineissä pitäydyn koruissa, 
vaatteita ja kenkiä en sentään tunnearvon vuoksi haudo.

Paitsi 14-vuotiaana ostettuja ratsastushousuja,
tahdon nähdä kauanko niinhin saan tunkeuduttua.
Uudet ratsastushousutkin ovat olleet harkinnassa,
tuntuu että hieman alkaa kumpparit ja stretsit vuosikymmenten saatossa hapertua
- ehkä siinä syy miksi ne vielä jotenkuten sopii! :D


Muutenkin on tullut fiilis että haluaa laittaa elämää järjestykseen.
Olisiko se tämä kevät?
Paljon pieniä ja suurempiakin suunnitelmiaja asioista innostumisia
mahtuu lähiviikkoihin.


Itsellä on kaikki hyvin ja siitä olen kiitollinen,
ja silloin koen että on ilo, mahdollisuus ja vähän velvollisuuskin auttaa muitakin. 
Vapaaehtoispuuhat ovat tänä talvena jääneet,
niinpä aloin Pelastakaa Lapset ry:n ja Punaisen ristin kuukausilahjoittajaksi.

Muutama kamu, ihanat yrittäjä-naiset, 
ovat saaneet minut innostumaan syksyn projekteihin. 

hauskaan kierrätys- ja hyväntekeväisyystempaukseen loppukesälle / syksylle,
siitä lisää blogissa myöhemmin.

innosti minut palaamaan tanssiliikunnan ohjaamisten pariin.
Syksyllä siis pidän joitakin Latin Fever tunteja
- jännää, haastavaa, ihanaa!

 

Hetkellisesti on sellainen fiilis,
että kun vaatehuoneen voi saada järjestykseen,
mitä vaan voi saada järjestykseen!


  Onneksi kesällä vähän aikataulut helpottaa.
Työreissuja ei ole, eikä lasten päivittäisiä menoja.
Tällä viikolla olenkin ajellut yli 700 km työajoa,
paljon on toki saatu aikaankin
ja useampi äänikirjakin kuunneltu.

Ainoastaan Tommy Tabermannin lukemat runot olivat huono valinta autoon,
rauhallisella hunajaisella ääneellä luetut runot ovat turhan rentouttavia
pitkille yksinäisille ajomatkoille. 
Murhia, huumoria tai menevää (mukana laulettavaa, koska yksin) musiikkia,
niillä jaksaa kyllä ajella ja ihastella samalla maisemia!


Pihalla kukkii ja tuntuu kesältä,
muutama kiva reissu on ihan kulman takana,
kohta on koululaiset kesälaitumilla...
Alkaa olla jo ihan kesäfiilis!


Vaan mitäs siellä kukkien takana pilkottaa..?
Terassihommatkaan ei oo valmiina,
mutta luulen että viikonloppuna meillä on silti
vähän kuorikkeen levittämis puuhiakin tiedossa.


Iloista oloa toivotellen,
Taina




maanantai 9. toukokuuta 2016

Äitenpäivän viettoa ja maalailuhommia


Äitienpäivä meni leppoisasti,
upeassa säässä kiireettömyydestä nauttien.

Aamulla heräsin 6:30 siihen että 5 v. kömpi kainaloon, 
pisti nenän nenää vasten ja huokasi "ihana äiti, äiti, äiti.." - ja nukahti. 

Sitten odottelin että muu perhe heräsi,
kuuntelin vatkaimet ja kolinat ja kinat puoliunessa odotellen,  
kunnes hellyttävät herättäjät tulivat lahjoineen ja kortteineen 
herättämään yllätys aamupalalle.

Päikkäreiden jälkeen (minä ja juniori otettiin kunnon pätkät)  
olimme minun vanhempien luona
mummin kanssa pihapelejä pelaillen
ja vaarin grillaamista herkuista nauttien.


Lapsille päivä on sitä että hemmotellaan äitiä,
koitetaan olla kiltisti ja tappelematta.
(Vaikka aika monta kinaa ja kiukuttelua ehdin äitienpäivänäkin selvittää..)
Minulle äitienpäivä on ensisijaisesti kiitollisuuden päivä.
Kiitollisuutta lapsista, omasta äidistä,
kaikesta hyvästä jota minulle on suotu.
Mahdollisuudesta äitiyteen.


Äitienpäivänä, kuten monena muunakin päivänä,
ollaan lasten kanssa pelailtu frisbeegolffia
kodin lähellä olevalla radalla.
Samalla, kuin ohimennen, 
tulee liikuttua luonnossa,
viettettyä aikaa yhdessä mukavan tekemisen merkeissä.


Minähän olen ihan surkea,
enkä oiken edes jaksa yrittää opetella tekniikoita ja laskea pisteitä.
Eikä se tunnu merkitykseltäkään.
Pääasia ovat nämä hetket.


Lämpimät kelit ovat innostaneet pihahommiin.
Kukkapenkkien nypertelijää minusta ei edelleenkään saa,
mutta painepesuria ja hiomakonetta on tullut lähipäivinä käyteltyä.

Parveke ja terassit on pesty,
ja etuterassi jota viime postauksessa parjasin
on otettu työn alle ja tulee vaihtamaan sävyään lähi päivinä viikkoina. 


 Minulta karkasi käsistä sellainen turkoosin sävyinen mopo,
maalausmopo tarkemmin,
ja aika moni pihan romu sai uuden sävyn.

Meillä on parvekkeella ja alapihan terassilla ruokailuryhmät
(niistä kuvia näissä postauksissa: alaterassi ja parveke)
mutta lisäksi mukana pyörii muutama vanha kaluste.

Vanhan pihakeinun saimme vanhemmiltani,
mutta mielestäni se kaipasi iloisemman värin.

Samoin uutta väriä kaipasi vanha puutarhakalusto
jonka ei ikinä edes pitänyt tähän taloon mukana muuttaa..
Mutta raksa-aikana nuo vanhat tuolit toimivat hyvinä maalaustelineinä
ja aina niitä lisä-tuoleja tarvitsee,
samoin vanha laatikonräsä on hyvä hiekkalelujen säilytyspaikka.
Joten ei muuta ku väriä pintaan ja ruuveilla kasaan!
Ja taas on kesä tai pari lisää elinikää noillakin kalusteilla.


Kivasti rimmaa nyt puutarhakalusteet mun lempi arki-lasiin!

Ja voin kertoa että väriä pintaan sai myös tämä mamma,
tänään olin töissä ja pidin koulutusta hieman turkoosilaikukkaana 
kun ei kaikkia tahroja käsivarsista jaksanut hinkata..


Omatoimisesti olivat koululaiset tänään iltapäivällä kaivelleet uima-altaan varastosta,
täyttäneet sen kaverin iskän kompressorilla
kantaneet meidän takapihalle
(kun saivat sen ensin täytenä ulos sieltä kaverin iskän autotallista)
ja täyttäneet puutarhaletkun kylmällä vedellä.
Kunnon kesämeiningit jo päällä!


Pihakin alkaa kukkia sieltä ja täältä,
kaikesta epä-puutarhuroinnista huolimatta.


Mutta lisää näistä terassien uudistuksista lähi viikkoina kuukausina.
Sitten kun joutaa valmiiksi saakka.
Hissukseen, ei ressailla.

Toivottavasti vietit mukavan äitienpäivän
ja olet päässyt nauttimaan upeista toukokuun keleistä!

Aurinkoista oloa,
terkuin Taina



lauantai 30. huhtikuuta 2016

Hyvän tekemistä ja hyvän vapun toivottelua!


Minähän olen töissä sellaisessa kotimaisessa kaasualan yrityksessä kuin Woikoski.
Meillä oli tällä viikolla hauskat hulinat,
normi työviikkoon tuli vaihtelua vappupallojen myynnillä 
ja kampanjapäivillä jolloin asiakkaille mm. tarjottiin munkkikahvit.

Kaikki mallipallot eivät tietenkään ehtineet mennä kaupaksi
perjantai iltapäivään mennessä,
ja ruvettiin työkavereiden kanssa miettiimään että suotta niitä 
viikonlopuksi jättää myymälään itsekseen killumaan
kun niistä voisi olla monelle lapselle iloa.

Kun paikallinen terveyskeskus sanoi että voisivat pallot ottaa
ja myyntijohtalta lupaa pirauttaessa tuli ohjeeksi täyttää niin monta palloa 
kuin saadaan kuljetettua
oli pieni vappuinen hyvänteko-suunnitelma valmis.


Ehdin jo hakea nuorimman päiväkodista oman työpäivän päätteeksi,
ja niinpä alkuillasta lähdettiin työkaverin ja juniorin kanssa
autot täynnä palloja poikkeamaan terveyskeskuksella.

Tänä vuonna meidän terveyskeskuksen päivystykseen vappuna joutuvat pikkupotilaat 
saavat siis hyvän hoidon ja tarran lisäksi
myös vappupallon mukaansa.


Oma 5-v. oli tietysti ensin sitä mieltä
että viedään kaikki kotiin.
Mutta kun juteltiin aiheesta 
ja muisteltiin miltä tuntuu olla niin kipeänä että pitää lähteä lääkäriin
hänkin oli lopulta sitä mieltä että yksi oma pallo riittää
ja on mukava voida ilahduttaa lapsia jotka ovat sairastuneet tai tikattavana.
(Terveyskeskuskeikat ovat tämän vesselin kanssa kyllä tuttuja...)

Ja helppohan se on ilahduttamiskeikkoja tehdä
mukavan työnantajan kannustamana,
ei maksa kuin vaivan. 


Jonkun verran on pihahommia saatu tehtyä.
Orvotkit on istuteltu porraspäihin,
pensaita ja penkkoja lannoitettu ja kuopsuteltu
ja trampoliini kasattu.
Paljon on vielä tehtävääkin,
mutta hissukseen ja rennolla otteella meinataan 
pihahommat tänäkin vuonna hoitaa.

Alkukesän työlistalla on kyllä tuon terassin rapsuttelu ja uudelleen käsittely,
kurjaan kuntoon on ehtinyt kuudessa vuodessa!


Neidin kanssa keksittiin vappuruokaostoksilla
ostaa vähän eri ruokia kuin yleensä.
Niinpä meillä tänä vappuna on maisteltu hedelmiä ja juustoja joita ei ihan joka viikko osteta.
Ei siis vain omenoita ja Oltermannia,
vaan mm. karambolaa, kumkvattia ja ananas-manteli tuorejuustoa.
Uusia tai harvinaisempia makujahan ei opi kuin maistelemalla!


Toki ihan perusjuttujakin on herkuteltu:
nakkeja ja perunasalaattia, itse tehtyä lihapiirakkaa,
tacoja ja simaa
ja huomenna paistellaan sitten munkit
heti vapputorilla käynnin jälkeen.


Monta kivaa puuhaa on mahtunut viikkoon muutenkin.
Viime viikonloppu vierähti Långvik Congress Wellness hotellissa Kirkkonummella
työnantajan tarjoamalla kevät- ja body and mind- lajileirillä.
Oli herkkua, hauskuutta, liikkumista, kehonhuoltoa, kylpylää ja hyvää seuraa
illalla vähän musavisaa ja tanssimistakin.
Mahtava paikka ja kokemus!

 
Vihdoin vietettiin myös poitsun 10 v. kaverisynttärit
ja paikkana oli Megazone.
Meillä on sopimus että jokainen lapsi saa valita kerran,
10-vuotis synttäreillä,
jonkun kalliimman juhlan.
Tätä oli odotettu ja onneksi juhlat onnistuivat kaikin puolin mukavasti. 
Vaan on noissa pikkupojissa uskomaton määrä virtaa!


Nyt odotellaan hetki että lapset nukahtaa
ja taidetaan sitten kaivella vielä ne herkkujuustot esiin..
Istutaan hetki iltaa ihan aikuiset keskenään
tuleehan tänä vappuna 17 v yhteiseloa täyteen.

Mukavaa vappua sullekin!

Terkuin Taina


keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Lapin lomailua ja äitienpäivä askarteluja


Pääsiäsen jälkeen vietimme viikon Ylläksellä vanhempieni kanssa.
Joka päivä lasketeltiin ja hiihdettiinkin välillä,
kyllä Lappi on kevättalvella parhaimmillaan!


Rinteet oli hyvässä kunnossa
ja aurinkoisiakin päiviä osui onneksi viikkoon.
 
Maisemia jaksettiin ihastella,
kaikki pienintä myöden!


Loma oli oikein onnistunut
lasten, perheen, mummin ja vaarin yhteistä aikaa,
ulkoilua, rentoilua, herkuttelua, 
joka ilta saunomista pitkän kaavan mukaan.
 
Juha Tapion keikailla miehen kanssa pyörähdettiin,
ja oli se kyllä just niin hyvä kuin odotinkin.
Minä olin totuuden nimissä enemmän liekeissä kuin mies
mutta tulipa käytyä ainakin yhdessä iltariennolla pitkästä aikaa.
 

Mennen tullen kyläiltiin,
kummimurun perheen luona synttäreitä viettämässä,
miehen mumman luona kahvittelemassa,
ja siskon luona Oulussa yövyttiin.


Siskolassa on niin kaunista
että tulee aina intoa ruveta laittamaan omaakin huushollia kuntoon
(ja siivota..)


Siskon koti on täynnä kauniita yksityiskohtia,
kuten tämä keittiön kulmaus.


Ja onhan tuo kyläily mukavaa!
Serkukset saa touhuta keskenään,
ja aikuiset istahtaa iltaa ja rupatella kuulumiset lasten mentyä nukkumaan.


Olgan puodissa piipahdin katsastamassa Creamin kevään uutuudet
kun synttärihulinaviikoilla oli lempi vaatemerkin edustajakin paikalla.
Ei pettänyt tälläkään kertaa Olga eikä Cream,
mm. tämä mekko lähti mukaan.

 
 Viikonloppuisin on on ollut vilskettä,
viime viikonloppuna oltiin työkavereiden kanssa
peliä katsomassa ja keilaamassa 
(ja totuuden nimissä venähtihän se ilta yöksi tanssien..)


Ensi viikonloppuna pitäisi päästä
kevätlajileirille Långvikin kylpylään,
mutta saapas nähdä kuinka käy,
olen nimittäin jäätävässä flunssassa
kuten 4/5 perheestä tällä hetkellä..

Eli todellakin on ollut aikaa nyt pysähtyä,
nukkua ja pällistellä.
(Muutamat työ Skype-palaverit olen kuitenkin kotoakäsin kuunnellut.)


Nuorimman kanssa ruvettiin myös aikamme kuluksi askartelemaan.
Kaikki romunhävitys-intoilijat olisivat varmasti kauhuissaan askartelukaapistani(kin),
mutta kaikkea jännää sieltä taas löytyi työstettäväksi.
Poitsu ihastui taannoin Lildistä löytämiini glitter-kuumaliima puikkoihin,
ja niitä päätettiin käyttää korurasioiden koristeluun.


Poika sai suunnitella ja toteuttaa
(no sormethan siinä taas vähän paloi, kuinkas muuten, 
vaikka kuinka koitetaan olla varovaisia...)
 koristeet päikyn tätien kevätlahjoihin.

Vaan saattaa se olla että äitienpäivänä
saa myös mummi ja isoäiti uudet korurasiat..


Onkos siellä selvitty ilman kevätflunssia?
Täällä mennään vielä ainakin huominen tällä
teetä ja sympatiaa -osastolla.


  Kauniita kevätpäiviä toivotellen,
Taina

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Lehmien kanssa poseeraamista ja pääsiäsen viettoa


Kävimme eilen Jutilan tilalla
ostamassa lihaa ja munia.
Koska lihansyöjiä ollaan
suositaan mielummin kotimaista / luomua / vapaana / onnellisena kasvaneiden eläinten lihaa,
ja hyvässä ja rakastavassa hoidossa ainakin nämä kaverit tosiaan ovat!


Samalla meidän 5 v. pääsi malleilemaan
ja halailemaan ihania Highlandereita
aivan viikon ja parin ikäisiä vasikoita myöten.

Meidän 5-v. pääsi malliksi Suvi Roikon
lapsi ja eläin aiheiseen projektiin.


Suvi itse kertoo projektistaan näin:
 
Kuvissani olen halunnut näyttää lapsen ja eläimen välisen suhteen jossakin muodossa.
 Joissain se näkyy vahvemmin ja selkeämmin ja joissain löyhemmin, 
kuten oikeassakin elämässä. 
 Kuviini olen halunnut kuvata sekä perheiden lemmikkinä olevia eläimiä 
sekä myös ns. tuotatantoeläimiä, 
jotka ovat kuitenkin perheilleen tärkeitä ja iso osa elämää.

Kuviini olen halunnut myös tuoda lapsenomaista viattomuutta sekä ainutkertaisuutta, 
kuvien ollessa kuitenkin rauhallisia ja yksinkertaisia. 
Varsinkin tänä päivänä maailman ollessa sekasortoinen, täynnä pelkoa ja epätoivoa,
 toivon kuvissani näkyvän myös toivoa, rauhaa sekä elämän jatkuvuutta.


Joitakin projektin kuvista olen nähnyt,
ja voin sanoa että upeita ovat!
Taianomaisia, herkkiä, hellyttäviä.

Uskon ja toivon että että kilpailuita voitetaan tällä kuvasarjalla,
ja odotan kovasti että Suvi saa projektin valmiiksi ja pitää näyttelyn!


Itse nappasin sivusta nämä muutamat kuvat pokkarilla,
mutta luvalla tämän yhden Suvin kuvan täällä saan jakaa
- kyllä ammattialainen vaan on ammattilainen!

 
Muuten on mennyt olo pääsiäismeiningeissä.
 
Viime viikonloppuna trullailtiin
ja nyt on riittänyt jälkkäreitä lapsilla vähän joka ruuan jälkeen.


Olkkariin askartelin tänäkin vuonna tuollaisen
pajunkissa kynttilälyhdyn.
Ystävältä saatu Pentikin sydänkuvioinen kynttilä sopii mukavasti tyyliin.



Terveellisen arjen vastapainoksi
on herkuteltu hyvällä omallatunnolla perheen ja ystävien kanssa.


Gluteenittoman tacopiiraan oheen löydät tästä postauksesta.


Pannacotta maistuu aina!


Ja pitkillä vapailla on aikaa istahtaa iltaa kahdenkin
lasten mentyä nukkumaan.


Mutta ihan ei pelkäksi herkutteluksi ole sentään mennyt.

Tänään oltiin ystäväperheen kanssa kiipeilemässä
Tampereen Tullintorin Irti Maasta-keskuksessa.
Oli kyllä hauskaa!


Ja huomenna varmaan taas rinteenseen.

Iloista pääsiäisen jatkoa,
 Taina