sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Uusi vuosi, uudet kujeet

uusi vuosi
2018 <3

Uudenvuoden juhlinnat meni perinteisesti ystäväperheen kanssa,
tänä vuonna oli meidän vuoro vierailla heidän luonaan.
Onni on ystäväperhe, jossa sekä lapset että aikuiset viihtyvät yhdessä!

Ilta oli aivan mahtava, paljon herkkuja, naurua, höpötystä,
ja lopuksi vielä rakettien ihailua Haralanharjun näkötornista.

Muutama oma patakin paukuteltiin sädetikuilla kikkailujen lisäksi.

uusi vuosi

Vuoden 2017 mullistavin tapahtuma omassa elämässä oli työpaikan vaihto.
Alussa oli toki haastavaa ja paljon uuden oppimista,
mutta päivääkään en ole katunut!
Työnantaja, työ ja työkaverit ovat kaikki aivan mahtavia.

Paljon muitakin merkittäviä asioita mahtui viime vuoteen.
Esikoinen aloitti yläasteen, kuopus esikoulun,
autotallin rakennusprojekti pääsi hyvään vauhtiin.
Vanhempani muuttivat samalle kadulle asumaan,
suureksi avuksi meille ruuhkavuosi vanhemmille ja ihanan kiinteäksi osaksi lasten arkea.

Saimme myös tehtyä ikimuistoiset matkat vanhempieni ja kummitytön kanssa Ylläkselle
sekä siskon mökille Öölantiin ja samalla reissulla Legolandiin ja Tanskaan telttailemaan.

Ylläs Tanska
Vuosi on ollut erittäin täyteläinen ja ruuhkavuosilta tuntuva,
mutta kuvia katsellessa huomaa paljon on mahtunut juhlaakin mukaan.
Aivan liian vähän tulee ystäviä nähtyä,
mutta onneksi sentään aika monta iloista hetkeä mahtui vuoteen ystävien ja läheisten kanssa!

juhlat

Ja alkoihan tämäkin vuosi juhlilla, kuopus täytti heti vuoden alussa seitsemän vuotta
ja sitä saatiin juhlia Oulusta vierailleiden serkkujen kanssa.
Niin siitä mun viimeisestäkin vauvelista vaan on tullut jo iso reipas poika!


Kuluneeseen vuoteen mahtuu myös omia terveysongelmia.
Korjausleikkauksen (-13) ja korjausleikkauksenkorjausleikkauksenkin (-15) jälkeen
vatsan alueen kivut ovat jatkuneet.
Niinpä entinen hyvin sporttinen minä löysin yhä useammin itseni sohvanmutkasta,
miehen kainalossa, lasi viiniä ja hyvä juustoleipä lautasella kun ei kipuja tullut.
Syksyn ramppasin lääkäreissä ja tutkimuksissa, ja nyt vihdoin syyt ja hoidot on selvillä.
Kipu- ja kipukynnystä nostavat lääkkeet sekä puudutuspiikit on nyt testissä,
mutta uuden leikkauksen mahdollisuuskin on aika realistinen.

Päätin kuitenkin, etten anna terveyshuolien todellakaan lannistaa!
Niin kauan eletään kunnes kuollaan, tai jotain sinne päin.

aamupala viimeiset 5 kiloa blogi

Nyt on korjauskurssi elämäntapoihin ja laiskotteluihin haettu
ja vuoden vaihteesta herkkulakko (sis. alkoholit) on aloitettu.
Helmikuun puolessavälissä on edessä Karibian risteily ja 40 vuotta tulee täyteen.
Kumpaakaan en halua kohdata liiat pehmeydet lanteilla ja uupuneena,
joten ostin elämäni ensimmäisen nettivalmennuksen, Fitfarmin viimeiset 5 kiloa.
Ajatuksena on saada ruokavalio hyväksi ja treenit tehokkaaksi,
siis hyvää oloa ja terveyttä olen hakemassa.
Tiedän että voin hyvin kun syön terveellisesti ja liikun rivakasti,
toivottavasti reippaampi ja terveellisempi elämä tuon valmennuksen kautta taas löytyy osaksi arkea!

Valmennus alkaa maanantaina mutta materiaaleihin on jo päässyt tutustumaan.
Kyllähän siinä useampi tunti vierähti niihin tutustuessa,
ja intoa piukassa Exceliin listaillessa suunnitelmaa ensi viikon ruuista ja treeneistä.
Mukavasti korvaavuuslistan kautta löytyy myös tällaiselle vehnättömälle, kasvispainotteisesti syövälle 
makeutusaineita ym. höttöjä välttelevälle luomuhörhölle vaihtoehtoja.
Viikon treenitkin sain loppujen lopuksi perheen kalenteriin soviteltua.
Varaslähtönä kävin testaamassa jo Bull Mentulan laatiman salitreenin,
ja voin sanoa että tuntuu menneen perille!

Noiden valmennusten sisältöjähän ei saa missään muodossa jakaa,
mutta omia kokemuksena tuosta kerron toki teille myöhemmin.
Ennen-jälkeen kuvia en kuitenkaan tule julkaisemaan! :D
Enkä sellaisia edes ota, muutama mitta ja vaaka, 
mutta ennenkaikkea olo tämän neljän viikon jälkeen ratkaiskoon oliko kannatava kokeilu.

Itse olen aika innoissani tästä, vihdoin otan aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen!
Saas nähdä kuinka ämmän käy!

Onko sulla kokemuksia nettivalmennuksista, tykkäsitkö, onnistuiko?

Ihanaa tätä vuotta kaikille tasapuolisesti!

Terkuin Taina

tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulu 2017


joulusisustus

Tämä joulu vietettiin oman perheen kesken hyvin rennosti.
Toki töiden ohella jouluvalmisteluita riitti varsinkin viimeisellä viikolla puolille öin saakka,
mutta kaikki oli valmiina rentoon joulun viettoon ajallaan.

Joulun ajan työpäivät teen töitä pääasiassa etänä kotoa,
keskustan ruuhkiin ei kyllä houkuttanut myöhästelevillä busseilla lähteä rynnimään.
Onneksi on etätyön mahdollisuus, hyvin hoituu työt kotoakin käsin!


Joulun valmisteluihin meidän perheessä kuuluu piparkakkutalon suunnittelu ja valmistus.
Näillä ei kauneuskisoihin osallistuttaisi,
mutta hauskaa on aina ollut!
Viime vuonna lapset halusivat piparikylän, johon jokainen teki oman pienen talon.
Tämän talven kohokohtana tulee olemaan kauan odotettu Karibian risteily,
joten siinä hengessä lapset suunnittelivat ja toteuttivat valtameriristeilijän.
No, me aikuiset autettiin toki kokoamisessa.

joulukuusen koristelu

Aattoa olemme pyrkineet viettämään aina omalla perheellä,
oman perheen perinteitä luoden ja vaalien,
ja keskittyen sukuloimaan sitten muina joulun päivinä.

Yhtenä joulun perinteenä on ollut kuusen koristelu aattoaamuna,
mutta tänä vuonna päätimme, että se tapa voidaan uudistaa,
ja kuusi koristeltiin jo muutama päivä ennen aattoa.


Perinteisestä överimäärästä koristeita ei sentään luovuttu!
Lasten askartelemat koristeet on toki aina niitä rakkaimpia,
ja niitä löytyykin joka puolelta kotia.

joulukoriste


Teini koristeli huoneensa huomattavasti hillitymmin
mutta jouluvaloja halusi sentään laittaa.
Täytyy kyllä tähän väliin vähän hieman hehkuttaa,
tytöllä nyt seiskaluokan jouluna lukuaineiden keskiarvo oli 9,9.
Aika paljon paremmin kyllä vetää kuin äitinsä aikanaan.


Joulun ajan asuna mulla oli tietenkin ruma jouluneule.
Pari viikkoa ennen aattoa sellaisen keksin haluta, ja etsintä meinasi osoittautua haasteelliseksi.
Esimerkiksi Hennesin myyjä pahoitteli niiden olevan jo lähes loppu,
koska "Jostain syystä kaikki tuntuvat haluavan tänä vuonna ruman jouluneuleen!".
No, onneksi oman "ihanan" kitsch paitani löysin,
tässä Helsinki Distilling Companylla firman pikkujouluissa kuvattuna. 


Yksi joulun tärkeimmistä asioista on tietenkin hyvät ruuat!
Meidän jouluruuat on sekoitus perinteisiä jouluruokia ja oman perheen toiveita.
Jokainen saa sanoa ruokia joita joulupöytään haluaa,
ja niitä mistä kukaan ei piittaa en vaivaudu enää valmistamaan tai edes valmiina hankkimaan.

Oma kala-allergiani rajaa kalat pois joulupöydästä,
eikä possukinkusta kukaan välitä.
Niinpä mies hakee kauppahallista lasten kanssa savukalkkunaa, - poroa ja -lammasta.
Perinteisiä joululaatikoita ei kukaan muu erityisesti rakasta kuin minä,
joten tyydyin tuunaamaan kaupan laatikot kermalla, mauisteilla ja voilla.
Sen sijaan jossain päin Suomea perinteenä oleva makea makaronilaatikko
on löytänyt tiensä meidän joulupöytään.

joulukattaus

Kattaus oli lasten toiveesta perinteisesti joulun värinen,
punaista, kultaista, eikä kaatuilevia kynttilöitä.

jouluruokaa

Yksi yhteinen toive miehellä ja lapsilla on: suklaa ei saa loppua kesken.
Ja sitähän on, sanalla sanoen paljon!
Aattoiltana herkuteltiin silti myös juustoilla ja hedelmäsalaatilla piparivaniljavaahdon kanssa.

joulukattaus

Uusi hauska tuttavuus oli Stockan herkusta haettu Black Lemon Gouda,
täysin musta, lakritsilla ja sitruunalla maustettu herkkujuusto.
Kestosuosikkina pysyi silti tuo raidallinen cheddar.
juustotarjotin

Joulun puuhat pidettiin niin stressittöminä ja rentoina kuin mahdollista.
Aikaa jäi lautapeleille, kävely- ja hiitoretkille ja perheen yhteiselle ajanvietolle.
Pakko muuten tunnustaa, että hävisin 6-vuotiaalle Monopolissa!

lautapelit

Tapaninpäivä vietettiin perinteisesti miehen siskojen perheiden kanssa,
yhdeksän lasta takasi riittävän säpinän päivään ja herkuttelut jatkui..



Sain meidän 11-vuotiaalta pojalta joululahjaksi tuollaisen tähtivalon.
Hyvin on poitsu oppinut mistä äiti tykkää!

6 v. oli askarrellut mummolassa kaikille hienot lahjat,
hellyttävää on tuo pienten riemu ja jännitys joulusta!

Itsenäisyyspäivästä ikkunassa ollut lippukoriste sai lähdöt,
kuusi ja muut koristeet pidetään kyllä lähemmäs loppiaista.


Joulusta kaikkiaan jäi oikein hyvä mieli.
Oli rentoa, leppoisaa, lumista, ja vähintään riittävästi herkkuja!

Toivottavasti myös sinun joulusi on ollut ihana,
juuri sellainen kuin toivoitkin sen olevan!

Onnelista oloa loppuvuodelle!
Taina



keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Juhlahumua

itsenäisyyspäivä koristelut

Tänään vietetään Suomen sadatta itsenäisyyspäivää!
Nyt jos koskaan on syytä kiitollisuuteen, juhlallisuuteen ja ylpeyteen.
Alla kuitenkin ensin muutamien muiden juhlien koosteita kuluneilta viikoilta.

Treffeillä Hilton Strandin loungessa oman rakkaan kanssa


Tuntuu että lähiviikot ovat yhtä juhlahumua, ja hyvä niin.
Marraskuu olisi muuten aika pimeä ja masentava kuukausi.
Blogiinkaan saakka ei ole ehtinyt näistä kirjoitella
arki on yhtä hurlumheitä ja viikonloppuisin kivoja menoja.

Isänpäivän aamiainen


Halloweenista seuraavana viikonloppuna vietettiin tietenkin isänpäivää.
Nuorimmaisella oli ollut tosi jännät paikat pitää eskarissa askarreltu lahja salaisuutena,
ja ihania lahjoja ja kortteja oli lapset taas valmistaneetkin.
Aamulla herättiin perinteisesti aikaisin kolistelemaan keittiöön,
lapset leipoi suklaa- ja mustikkamuffineja, minä leivoin rusinaleivän.

uuniperunat isänpäiväillallinen
Isänpäivän illallinen


Päivällä käytiin miehen vanhemmilla kakkukahvilla,
ja illemmalla minun vanhemmilla illallisella.
Kaikki tärkeät isät siis saatiin huomioitua ja päivä oli oikein mukava ja leppoisa!

jälkiruoka
Isänpäivän jälkkäri



Seuraavana viikonloppuna meillä olikin miehen kanssa treffiviikonloppu.
Kerran vuodessa pyritään lähtemään ihan kaksin johonkin,
jonain vuonna olen ollut miehen työmatkalla mukana esim. Amsterdamissa.

Tänä vuonna vanhempani olivat jälleen viikonlopun lasten kanssa,
ja me päädyimme hyödyntämään hotellipisteet Helsingissä.

kattomaalaus
Suomen kansallisteatteri


Syötiin hyvin, naurettiin yhdessä, viettettiin aikuisten aikaa ihan kahdestaan.
Kävimme Kansallisteatterissa katsomassa Miika Nousiaisen Juurihoidon
joka oli todella hauska,
ja onhan tuo teatteri myös aivan upea rakennus käydä fiilistelemässä.
Toisena iltana oli ohjelmassa stand uppia Studio Pasilan Club Act!ionissa,
ja naurettiin kyllä koko rahan edestä!
Vahva suositus molemmille!

Talvipuutarha kasvihuone
Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha


Sijoitin syksyllä työnantajan tarjoamia virikerahoja museokorttiin,
ja pitihän sitä tietenkin hyödyntää.
Kävimme siis kasvitieteellisessä talvipuutarhaa ihastelemassa,
mutta Ateneumiin oli sellainen jono että se jäi seuraavaan Helsingin reissuun.

Hilton Strand
Treffit Helsingissä


Suosittelen kaikille pariskunnille treffejä pois kotiympyröistä silloin tällöin!
Uusia yhteisiä muistoja on mukava luoda,
ja samalla muistutella mieleen miksi toisiinsa aikanaan rakastuttiin.
Rakastua ehkä aina uudelleen siihen ihan omaan puolisoon.

Se leppoisin työkaveri kylässä


Melkein juhlaksi on rinnastettavissa, ainakin jos lapsilta kysytään,
mun "työkaverin" eli työkaverini koiran vierailu meillä.
Saatiin tuo ihana pötkylä muutamaksi päiväksi meille hoitoon
ja vietin leppoisan etätyöpäivän hänen kanssaan.

auringonlasku
Kyröjoki
Kauden ensimmäiset pikkujoulut vietettiin rakkaan kummipojan luona vieraillessamme.
Lapsia oli yhteensä seitsemän, mutta kaikki ovat jo sen verran isoja
että isommat lapset veivät pienemmät puistoon, miehet laittoivat illallisen
ja me ystävän kanssa ehdittiin lenkille Kyröjoen rantaan maisemia ihastelemaan.
Ihana viikonloppu vierähti nopeasti ja touhua ja höpötystä piisasi!

illallinen
Purpur Tampere


Rakas ystäväni menee ensi viikolla naimisiin.
Hulabaloo-polttarit eivät houkutelleet,
vaan vietimme illan polttareiden merkeissä illallisella
Ville Haapasalon Purpur ravintolassa Tampereella
Georgialaiseen makumaailmaan tutustuen,
ja teitenkin hauskoja muistoja kertaillen, höpötellen ja rentoutuen yhdessä
arjen kiireiden keskellä.





Seuraavaksi vietettiinkin miehen 40 vuotis synttäreitä.
Sankarin tyylin mukaisesti kakkukahville kutsuttiin vain läheisimmät sukulaiset
ja ilta vietettiin perheen kesken lautapelejä pelaillen.

synttäri aamiainen
40 v. synttäriaamiainen


Aamu alkoi tietenkin päivänsankarin herättämisellä kauniisti katetulle aamiaiselle.
Miehen ainoa toive päivälle oli että kakku ei lopu kesken,
ja koska kakut ovat miehen ehdoton herkku ja oma aikataulu tiukka
päätin ulkoistaa kakkuhomman.
Ihana ystis Micu Onnellinen Kirsikka blogista on perustanut tänä syksynä
Juhlakirskikka nimisen juhlasuunnittelufirman
päätin siis tilata kakut sieltä.

synttärikakku
Juhlakirsikan kakut



Ja valinta oli kerrassaan täydellinen!
Kakut olivat kauniita ja herkullisia,
kermakakun tilasin gluteenittomana niin että pystyin itsekin sitä surutta syömään.

Lämmin ja vilpitön suositus täältä sympaattisen Micun Juhlakirsikan palveluille!


Vähän melkein miehen synttärin myötä ikäkriiseilin,
tuleehan oma 40 myös täyteen muutaman kuukauden kuluttua.
Mutta toisaalta, mitäpä noista numeroista kriisiytymään!

suomi100
Tänään kuitenkin keskitytään itsenäisyyspäivän viettoon.
Mies on työmatkalla, ja me lasten kanssa otetaan päivä rennosti,
linnanjuhlien katselu kuuluu toki iltaan, samoin herkut,
mutta myös vakavammin aiheesta keskusteltiin jo aamupalapöydässä.

Nyt ovat kaikki lapset kavereidensa kanssa upeasta lumisesta päivästä nauttimassa,
minä vielä hetken jumittelen kahvikupin kanssa ja ihastelen tuota lippua
jonka lasten kanssa olkkarin ikkunaan askartelimme.

suomi100

Ja tästä sitten kohti pikkujoulukautta!

Tunnelmallista itsenäisyyspäivää
ja iloista joulun odotusta sinulle!

Terveisin Taina


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Halloween

Halloween ruokia

Rakastan kaikkia neljää vuodenaikaa,
mutta tämä pimeä ja sateinen kausi kunnon syksyn ja talven välissä on vähän tylsä.
Halloween osuu sopivasti tätä kautta piristämään,
ja monena vuotena meillä on isoja lasten ja lapsenmielisten juhlia silloin vietettykin.

Meidän hääpäivä osuu samalle viikolle, senkin puolesta on jotain pientä extraa aina kiva järjestää,
laittaa hyvää ruokaa, kutsua ystäviä.

Pyhäinpäivän viettoon ei meillä suuremmin perinteitä ole,
toki aiheesta lasten kanssa keskustellaan,
mutta kaikki läheisten haudat ovat satojen kilometrien päässä.


Tänä vuonna ei Halloween-mopo karannut aivan käsistä,
mutta pitää se on aina jotain laittaa!
Aivan liian harvoin tulee tuota pientä rakasta kummityttöä perheineen nähtyä,
joten kiva on jotain pientä extraa hänelle järjestää.

Kaikki esillä olleet rekvisiitat ja koristeet oli Halloween-tavara laatikossa valmiina,
kuten nämä tuolien päälle laitettavat jätesäkki koristeet.
Linkkejä vanhoihin postauksiin meidän Halloween kodista ja askarteluista
löytyy edellisestä postauksesta tai tunnisteiden kautta.

Enpä olisi vielä 10 vuotta sitten uskonut,
että vappu-, pääsiäis- ja Hallooween koristeille on nykyään samankokoiset laatikot varastossa.
Joulukoristeiden määrä onkin sitten jo luku aivan erikseen..

Mutta lasten myötä tämäkin juhla meille on rantautunut ilmeisen pysyvästi,
koulussa ja päiväkodissa se tulee tutuksi siinä missä muutkin,
eivätkä lapset näe tai koe Halloweenia minään kaupallisena hapatuksena,
kuten me vanhat jäärät helposti jämähdetään ajattelemaan.

Eli ei muuta kuin iloa pimeden keskelle tämänkin juhlan muodossa!

Halloween kattaus

Lapset ovat jo pitkään vonganneet suklaaputouksen esille ottamista.
Se on melkoisen vaivalloinen ja sotkua aiheuttava laitos,
joten Halloweenin jätesäkkikattaus passaa paremmin kuin hyvin suklaaputouksen kanssa!
Halloweenina se toki on kakkaputous..

Suklaaseen dippailtiin vaahtokarkkeja, mansikoita ja erilaisia hedelmiä.

Halloween kattaus
Pöytään oli katettu myös mm. salaattia ja paria erilaista gluteenitonta pizzaa,
nakkisormia, sipsiä ja dippiä, karkkeja,
sellaista vaivattomasti laitettavaa napostelu- ja seurusteluruokaa.


Hiilidioksidijäätä piti toki sen verran hankkia että satiin kunnon usvaefektit aikaan.

Päivä sujui oikein leppoisasti, eri ikäiset lapset leikkivät tai pelailivat lautapelejä,
me aikuiset höpötettiin kuulumisia ja naurettiin vedet silmissä toistemme jutuille,
lapsiperheissä kun tuppaa tapahtua yhtä ja toista huvittavaa tapahtua
(siihen vielä koirat, talot, insinöörimiehet ja kovaääniset emännät päälle).

Halloween ruokia

Semmoisen Halloween meiningit meillä tänä vuonna.

Mitenkäs siellä, tuliko vietetty Halloweenia vai perinteisempää pyhäinpäivää?

Iloista alkavaa viikkoa!
Terkuin Taina

perjantai 3. marraskuuta 2017

Yksi perjantai elämästäni

Minusta on ollut aivan super kiva lukea ihmisten "päivä elämästäni" postauksia.
Tänään heräsin jostain syystä puolta tuntia liian aikaisin (5:45).
Keitin kahvin ja otin hetken blogien lueskeluun,
ja aivan extempore päätin tehdä itsekin yhdestä päivästäni kertovan postauksen.

Eli tässä se tulee, yksi perjantai elämästäni.
Kuvat kännykästä ilman turhaa hieromista.

Klo 6:00 tietokoneella, blogien lueskelua, aamukahvia ja vitamiinijuomaa.
Seurana 14. hääpäivän kunniaksi mieheltä saadut komeat ruusut
jotka pidin eilisen etätyöpäivän tuossa työpöydällä ilahduttamassa.
Puolisen tuntia koneella, sitten meikkailut kirkasvalolampun edessä istuskellen.
Minä olen aina tykännyt meikata ja laittautua,
ei siksi että "täytyy", vaan siksi että siitä tulee itselle päivään mukava fiilis.


6:50 yritin käydä herättelemässä meidän eskaria,
ehkä maailman aamu-unisinta ihmistä, pienin pusuin.
Peiton alta kuulu vain äkäinen komento: Älä noki!
Melkoinen sanaseppo kuusivuotiaaksi, usein saa nauraa vedet silmissä,
ja samalla äiti toivoo ettei tuo joutuisi vielä ongelmiin terävän kielensä kanssa.

Eipä siinä muuta kuin puuron keittoon.
Muutama vuosi meillä pidettiin taukoa aamupuuroista totaalisen kyllästymisen takia,
mutta sitten koululaiset ilmeisesti huomasivat että oikeastaan onkin paljon helpompi kävellä valmiille aamupalalle
kuin tehdä itse leipiä, joten äidin puurot kelpaa taas.
Kaurapuuro syötiin oikean voin, mustikoiden ja kaupan mustikkasopan kanssa.



7:10 saatiin kammettua eskari sängystä ja silmät puolitangossa puuron äärelle.
Sitten kuljin ympäri taloa perus aamulorun kanssa:
Onko peti pedattu - tiskit koneessa - vitamiinit otettu - hampaat pesty - kirjat repussa - heijastin hihassa - avain mukana -
nyt sää kyllä myöhästyt - kännykkä pois..
No, viitosluokalaisella ei sitten kuitenkaan ollut kaikki kirjat mukana ja muisti sen koulumatkalla,
joten mies lähti viemään eskarilaista ja kirjaa 7:45.
Siivosin keittiön ja ehdin bussiin.

Meidän lähiöstä kulkee kerran tunnissa bussi, ja samojen tyyppien kanssa tulee rupateltua matkat.
Useita ystäviä ja sitten niitä tuttuja, joiden kanssa tiedetään toistemme työpaikat,
koirien nimet, lasten iät ja muut arkisissa rupatteluissa esiin tulevat asiat.
Tällä viikolla havahduin siihen, etten tiedä monienkaan nimiä meidän "bussiporukoista".
Kaikki on toki jotain kautta tuttuja: lapsen entisen luokkakaverin isä, kaverin naapuri,
äitiyslomavuosien mammakerhokaveri jne.
Otin asiakseni ylittää sen kiusallisen kynnyksen ja olen nyt parina päivänä heittänyt ilmoille tämän hassun huomion,
että tässä sitä päivittäin jutellaan mutta kaikki eivät tiedä tai muista toistensa nimiä.
Niinpä tänäkin aamuna sain parille tuttavalla nimen ja pari uutta Linkedin kontaktia.

Aamulla töissä olin suunnitellut osallistuvani yhteen webinaariin,
mutta aamupäivä huiskahtikin saapuvien ja lähtevien laskujen ja sähköpostien kanssa.
Ruokatunnilla vein rätisevät kuulokkeeni takuuhuoltoon
ja hain Ruohonjuuresta vegaanisen takeawayn niinkuin aika usein tulee tehtyä
jos en mene jonkun kaverin tai kollegan kanssa lounaalle.


Lounasta söin koneen ääressä ja kirjoittelin tätä postausta tähän saakka.
Loppupäivä vierähti muutamassa palaverissa (lähinnä etä)
enkä saanut tehtyä läheskään kaikkea mitä olin aikonut.
Kiva työpäivä oli silti, ja kuulin mm. lauseen "kiitos paljon että teit tämän"
sekä nauroin monta kertaa ääneen kollegoiden jutuille Slackissä
(sellainen "työ chat" jossa on sekä yksityisviestejä että eri projekteihin ja aiheisiin liittyviä keskusteluita).
Pieniä juttuja, mutta kiitos ja toisten huomioiminen sekä huumori vaan saavat viihtymään töissä.

Töistä lähtiessä alkoi jo ilta tummua, ja totesin taas, on tämä Tampere kaunis kaupunki.
Meidän toimistosta pääsee ihastelemaan koko komeutta kattojen yltä.




Juoksin viideksi matkahuollolle hakemaan kuivajääpakettia.
Treffasin siellä käly, joka otti puolet jäistä ja sain kyydin kotiin.
Hiilidioksidijäällä saa kivoja Halloweenin höyry-efektejä aikaan,
kuvia vanhoissa postauksissa aiheesta esim. täällä ja täällä.

Tänä vuonna ei yhtä isoja bileitä järkätä,
mutta jotain pientä Halloween meininkiä huomisille vieraille kuitenkin.
Tuleehan meille super tärkeä vieras, pieni kummityttö, ja heidän kuusihenkinen perheensä.

Kotona olin viiden jälkeen. Kaikilla lapsilla oli kaveri meillä.
Onneksi tein eilen illalla neidin kanssa kilon jauhelihaa lihapulliksi ja kilon porkkanoita raasteeksi,
makaroonit keittämällä oli nopeasti ruoka pöydässä.

Ruuan jälkeen kurvasin kauppaan.
Hieman meitä nauratti uuden Linkedin tuttavuuden, bussi juttukaverin kanssa,
kun ensin oltiin samaan aikaan Alkon viinihyllyillä, sitten marketin juusto-osastolla.
Kauppoihin meni reilu pari sataa,
kun huomisia vieraita varten ostin sipsejä, karkkeja ja limua, niitä meillä harvemmin ostellaan,
ja tietenkin leivontatarvikkeet pariin erilaiseen pizzaan.

Kun tulin kaupasta, oli meidän eskarilais poika lähtenyt parhaan kaverinsa,
naapurin tytön kanssa koulun discoon.

Huomasin, että kello on 19:30 enkä ole ottanut töistä lähdön jälkeen yhtään kuvaa tähän postaukseen.
Harvinaista kyllä laitoin vasta tuolloin päivän ensimmäisen pyykkikoneellisen pyörimään.


Discoilijat saapuivat kotiin ja alkoivat pelata pleikkaa.
Minä järkkäsin yhden keittiön laatikon ja tein muita pieniä kotihommia,
sekä pieniä valmisteluita huomista vieraiden saapumista varten.
Koti on vähän mullin mallin, mutta luotan siihen että ystäviä ei moinen haittaa,
kunhan saadaan pitkästä aikaa viettää aikaa yhdessä.

Siedätin lapsia laajentamaan musiikkimakuaan soittamalla Abbaa, retro discoa ja Chisua.
Viidesluokkalainen poitsu teki minulle "prankin" ja rupesi temppuilemaan kännykällä Google Homen kanssa.
Minä komensin laitetta "OK Google, stop" "OK Google, stop" "OK GOOGLE, STOP!"
Ja Abba vaan stoppasi hetkeksi ja jatkoi heti soittamistaan.
Pianhan tuo poitsu tuli hihitellen pyytämään anteeksi,
oli kuulemma aika huvittavaa seurata kun äiti suuttuu koneelle.
No nauratti kyllä itseänikin,
kun huomasin jälleen lasten olevan aika paljon etevämpiä teknologian kanssa kuin itse olen,
ja tämä muori on kyllä jo aika vietävissä!


Levitin pyykit ja latasin uuden koneellisen pyörimään.
Viime viikonloppuna pyykkäilin syysvaatteita ja kenkiä pois eteisestä.
Nyt pakkailin niistä viimeiset laatikkoon ja varastoon.
Hyvinkin oli ehtinyt kuivua viidessä päivässä.

Mies ja lapset askartelivat Halloween kurpitsan.
Kaikki lapset osallistui kaivertamiseen, eskarilainen piirsi, mies porasi.

Niin oli hauskaa, että nuorin ei ihan ehtinyt saada housuja alas ajoissa vessassa.
Vielä siis tälle illalle vessan lattian pesu ja kolmas koneellinen pyykkiä.
No, pieni pisu ei maailmaa kaada, erittäin harvoin tällaista enää meillä sattuu,
vaati kovan nauruhepulin ja väsymyksen.

Vielä ei ole päätetty laitetaanko tuonne kurpitsalyhtyyn huomenna kynttilä,
vai oksentaako se dippiä sipsikulhon vieressä.
Tämän illan kuitenkin muikeilee led-kynttilöillä.


Lapset menivät aivan liian myöhään nukkumaan, mutta onhan nyt viikonloppu.
Isommat katselivat sängyissään vielä hetken Netflixiä,
nuorin yritti vielä viimeisillä hereillä olon hetkillä nitkuttaa heiluvaa hammasta irti.

Me on höpötelty miehen kanssa sohvalla päivän kuulumisia ja maisteltu viiniä.
Välillä meinasi päivän mittaan vähän tunnelma ja äänensävy kiristä,
mutta päivän päätteeksi on mukava käpertyä toisen kainaloon,
ja todeta, että oikein hyvä päivä tästäkin tuli.

Ihan sellainen ruuhavuosi -perus hyvä perjantai.


Paljon jäi huomiselle hommaa,
mutta mitä ei ehdi tehdä ennen vieraiden tuloa niin tehdään sitten porukalla.

Nyt sitten vaan odotellaan että kaikki lapset varmasti nukkuu,
mutta kukaan ei vielä herää pahaan uneen..
jokainen vanhempi varmasti tietää tämän vaiheen illasta.

Tämmöinen oli mun yksi perus päivä.
Tuntuiko tutulta vai kaukaiselta?

Linkkaa ihmeessä kommentteihin jos olet tehnyt oman päiväni-postauksen,
tai jos kenties innostut tekemään omasi. :)

Iloista viikonloppua,
terkuin Taina