sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Lastenhuoneesta koululaisen huoneeksi x 3

lastenhuoneesta koululaisen huoneeksi

Kun rakensimme tämän talon olivat kaksi vanhinta lasta leikki-ikäisiä, ja nuorimmainen vasta haaveissa.
Pyrimme suunnittelemaan kodin siten, että pinnat ja huonekaluvalinnat kestävät aikaa, vaikka kotimme on värikäs.
Viihdymme edelleen hyvin 9 vuotta sitten tekemiemme valintojen kanssa.
Lastenhuoneiden muokkautuminen koululaisten huoneiksi on varmasti se suurin muutos.
Meillä näitä muutoksia on toteutettu mahdollisimman helposti, edullisia ja kestäviä ratkaisuita suosien.

lastenhuoneesta koululaisen huoneeksi

Neidin (15 v.) ehdoton lempiväri lapsuudessa oli vaaleanvihreä, niinpä tapetiksikin valikoitui aikanaan
vihreänsävyinen perhostapetti.
Tapetti miellyttää neitiä edelleen, mutta ennen sen kaverina olleet vihreät seinät on nyt maalattu
vaalean harmaalla.
Tekstiileitä on päivitetty hiljalleen värikkäästä hillittyyn, ja jatkettava sänky vaihtui vuodesohvaksi.

lastenhuoneesta koululaisen huoneeksi

Maalasin aikanaan neidin huoneeseen meidän vanhan kirsikkapuunvärisen olohuoneen kaapin 
(kyllä, kaikkea sitä ihminen valitsee vuonna 2000) valko-vaaleanpunaiseksi.
Vitriini valaistuine lasihyllyineen toimi oikein hyvin nukkekodin paikkana ja lelukaappina.

verhot lasikaapin ovessa

Yläastelaisena vaaleanpunainen kaappi ei enää neitiä miellyttänyt, joten ilme muutettiin hillityksi ja pehmeäksi
verhoilla lasin sisäpuolella.
Kaapin verhot ovat samaa, läpikuultavaa valkoista kangasta kuin ikkunaverho.
Kaaapin verhoihin on ommeltu rypytysnauha sekä ylä- että alalaitaan, ja ne on naulattu pienin nauloin oven sisäkarmiin.
(Saattaapi kyllä olla että joskus mummelina vielä tempaisen tuon ihanan pinkin tuolta esiin, ei voi tietää.)

vitriinin uudistaminen

Poika (13 v.) on ollut tyytyväinen huoneensa väreihin, ja tekstiileitä päivittämällä on toistaiseksi selvitty.
Ihan aluksi huone oli selkeästi lastenhuone, ja siskon kanssa halusivat nukkua samassa huoneessa.

lastenhuoneen sisustus

 
Koulun alettua hankittiin tietenkin koulupöytä ja pupukalusteet siirtyivät pikkuveljelle.
Pojalle on luvattu, että tänä vuonna hankitaan uusi sänky.
Haaveena olisi parvisänky ja sen alle iso pelipöytä, niin että koulupöydälle jäisi tilaa läksyille.
Toisaalta ikkunat huoneessa, sekä isot hyllyköt joista ei haluta luopua eivät tue parvisänky-haavetta.
Vois siis olla, että jatkettava sänky päivitetään vain leveämmäksi runkopatjasängyksi.

pojan huone

Sänky ja pöytä ovat välillä vaihdelleet paikkaa, mutta nyt ollaan taas samassa järjestyksessä.
Taulua ja tekstiiliä on uudistettu ja pöydän on vallannut tietokone,
muuten ollaan yhä aika samassa.

lasten huoneesta koululaisen huoneeksi
Nuorimmaisen (8 v.) huone oli alun perin meidän makuuhuone.
Päivitys pojan huoneeksi hoidettiin yhden seinän tapetoinnilla - vaaleat seinät saivat jäädä,
ja yhdelle seinälle laitettiin tuo kuumailmapallo tapetti.

lasten huoneesta koululaisen huoneeksi

Yllä oleva kuva on otettu juuri kun huone on valmistunut, en muista sen ikinä näyttäneet näin siistiltä ja romuttomalta..
Nyt vähän uudempina uudistuksina koulun alkaessa ostin kaverilta parilla kympillä tuon käytetyn koulupöydän
sekä toteutettiin pojan haave tuosta sängyn katoksesta.
Siskolta lainassa olleet toukka-aiheiset matto ja päiväpeitto palautettiin, ja tilalle saatiin isomman pojan sininen matto.

ekaluokkalaisen huone
Nuorimmaisella onneksi vielä on lelujakin paljon esillä ja käytössä.
Tauluhyllyt toimivat yhä pikkuautojen säilytyksessä.

autot tauluhyllyllä

Jos lapsilla tulisi hinku huoneitaan enemmän maalata ja sisutella niin kyllä siihenkin voidaan lähteä.
Toistaiseksi ovat olleet tyytyväisiä huoneisiinsa, ja me aikuiset näihin aikaa kestäviin ratkaisuihin.

Lastenhuoneiden entisiä lookkeja näkyy ainakin näissä postauksissa:
Kotikierros 2013 ja Lastenhuoneen sailytysratkaisuja vuodelta 2015.

Iloista pääsiäisen jatkoa, meillä grillaillaan, rapsutellaan pihaa ja venettä, kyläillään ja otetaan iisisti.
Terkuin Taina



 

lauantai 13. huhtikuuta 2019

Pupujussikoita virpojille

pupuja pääsiäismunista askartelu


Keuhkokuumeen pikkuhiljaa hellittäessä otettaan tekee mieli jo kömpiä ylös sohvalta
ja puuhastella jotain pientä lasten kanssa.
Nyt alkaakin olla viime hetket huomista palmusunnuntaita silmällä pitäen.

pääsiäispuput serveteistä ja munista


Näin somessa virpojien palkoiksi askarreltuja kivoja juttuja, mm. näitä söpöjä pupujusseja,
ja päätin kokeilla itsekin.
Servettilaatikosta löytyi sopivia paketinjämiä pikkuservettejä ja kahviliinoja,
ja askartelukaapista tytön aikanaan olleesta kumppariaskerteluvillityksestä jääneitä pikkukumppareita.

Näistä tuli kyllä niin rumia että naurettiin näille muksujen kanssa aivan vedet silmissä,
näyttävät kyllä huomattavasti enemmän vihaisilta mummeleilta kuin söpöiltä pääsiäispupuilta.
Idea hyvä, toteutus hieman ontuva.

Ehkä on varmempaa olla antamatta ainakaan ihan pienille virpojille, etteivät suotta pelästy.
Noh, ehkä yksi pupu ja pari muuta namia perään. :)
Palkkojanhan on ostettava joka tapauksessa niin paljon, että varmasti jää vielä itsellekin.

trulleille askartelu


Ehkä hion vähän taitojani, ostan isompia munia ja pienempikärkisen tussin
ja hyödynnän näitä pupusia jotenkin pääsiäiskattauksessa.

Pääsiäisruohot on istutettu, ohrasta tällä kertaa, toivottavasti tuosta vielä vähän tuuheutuvat.
Innokkaasti niitä on ainakin nuorimmainen suihkupullon kanssa kastellut
(toivottavasti ei liian innokkaasti..).



Ja mikä tärkeintä, muutamakymmenen vitsaa on juniorin kanssa askarreltu huomista virpomisreissua varten.
Saa nähdä joko on viimeinen vuosi kun mieltä lähtee trullaaja matkaan..



Sen verran on vielä pajunkissoja haettava, että saadaan tällekin vuodelle lyhty tuunailtua.
Toistaiseksi köhin kotona ja odotan lisää oksia kantopalveluna.
(Tässä kuvassa parin vuoden takainen versio pajunkissalyhdystä.)

DIY pajunkissalyhty pääsiäinen


Huomenna meillä on lapsille perinteinen pääsiäismuna-jahti, illalla pitää piilotella suklaamunia ympäri huushollia,
ja aamulla kuunnellaan sitten (ainakin kuvitelmissa) lasten iloista puuhastelua ja yhdessä touhuamista,
todellisuudessa ehkä vähän nahisteluakin.. nähtäväksi jää.
Kunhan kaikille on lopulta yhtä monta. Lasken tähän itseni mukaan.

Iloista pääsiäisen aikaa!
Terkuin Taina


perjantai 12. huhtikuuta 2019

To Do- ja Ta Daa-listat, eli kesän 2019 suunnitelmat ja bucket list

kesäsuunnitelmia
Suppailevia muksuja Öölannissa


Kesäsuunnitelma terkut sairasvuoteelta!  
Olisi hauskaa sanoa, että loputtoman pitkän tuntuinen kesä on tulossa, ja pitkät illat on aikaa tehdä mitä vaan ja lähteä extempore reissuille, velvollisuudet ei puristele eikä grillimakkarat ja jätskitkään jää kupeille. Noh, käytännössä ruuhkavuodet tarjoilevat tekijöitä, jotka tuovat väkisinkin rakennetta ja aikataulua myös kesään. 

On kalenterissa onneksi vielä jotain rakoja ihan vapaanakin. En halua luoda liikaa paineita tai pakkoja kesälle, vaan aikaa ja energiaa pitää jäädä myös vapaalle puuhastelulle ja oleilulle.

Loinkin siis to do-listan niille jutuille jotka on tehtävä tai on jo kalenteroitu, sekä ta daa- listan niille jutuille jotka olisi mukava tänä kesänä tehdä. Kuvat on kännykästä löytyneitä viime kesänä muistoja.


kesäsuunnitelmia
Pojat Öölannin rannalla 2018

Kesä 2019 rakentuu seuraavien realiteettien ympärille: 
  • Minulla ja miehellä molemmilla neljä viikkoa kesälomaa, joista puolet pidetään eri aikoihin, koska koululaisilla on 10 viikkoa kesälomaa. 
  • Lapsilla on kesän aikana: 2 x partioleiri (joissa mies mukana), tanssileiri, urheiluleiri, rippileiri + tapaamiset sitä ennen. Lisäksi muutama muu meno lapsilla esim. serkkujen kanssa jo sovittuna, ja tietenkin futikset.
  • Kesän tärkein yksittäinen tapahtuma tulee olemaan tyttäremme konfirmaatio elokuussa.
  • Syksyllä pihallemme valmistui autotalli, joka vaati rinnetontin täyttämisen. Pihatöitä on PALJON, ja ne eivät ole meikäläisen erityisosaamis- tai kiinnostusaluetta. Mutta tehtävä on. Myös talo vaatii uuden maalikerroksen, ainakin etelänpuolen (alapihan puoleinen) seinä. Istutuksia kaapaistiin kaivurin kauhalla kasoiksi alapihalle rinteen täytön alta, ja projektin pitkittyessä ovat vain kököttäneet tuossa odottamassa uutta sijoituskohdetta.. 
Jollakin varmaan tämän näyn edessä multasormet ja syyhyäisi päästä hommiin,
minusta tuntuu lähinnä epätoivoiselta.

Pikkupuuhailua vaativa takapiha

Pakollisten, ennen elokuussa olevaa konfirmaatiopäivää tehtävien hommien lista näyttää tältä.

To Do:
Koti: ▢ ikkunoiden pesu ▢ olkkarin seinän maalaus ▢ uusi sohva ▢ eteisen maalaus 
▢ keittiön kaappien siivous ▢ kirppari- ja lahjoitustavaroista eroon hankkiutuminen

Piha: ▢ etupihalle kivetykset ja istutukset ▢ rappusiin kaiteet ▢ autotallin rinteen siistiminen 
▢ leikkimökin ympäristön siistiminen ▢ talon maalaaminen ▢ terassin kaiteiden maalaaminen 
▢ alapihan istutukset ▢ nurmikko kuntoon ▢ kitkeminen ja kuorikkeet

Öölanti
Tuplasateenkaari Öölannissa

Varattu matka: Öölanti

Matka Öölantiin on varattu. Parhaimmillaan ja yleensä aina meidän kesälomaan kuuluu reissu siskon mökille Öölantiin. Usein näihin reissuihin on yhdistetty telttailua ja reissailua muuallakin Ruotsissa sekä Tanskassa. Tänä kesänä aikaa on sen verran vähän, että taidamme vain kyläillä ja viettää muutaman yön meidän uudella lempi leirintäaluella Ruosissa, Västervik Resortissa.
Meidän makuun Pohjoismaissa on kesällä juuri sopivat lämpötilat, jos aurinkolomalle mennään
niin mieluiten talven pimeinä kuukausina.

Öölannin reissuista on  postauksiakin vaikka kuinka paljon, ja niihin suosittelen kyllä tutustumaan jos ajatuksissa on reissu Ruotsiin tai Tanskaan, tai mietinnässä telttailuhommat perheen kanssa.
2013 reissusta kolmen postauksen sarja: osa 1, Ruotsi (Kolmården, Öölanti),Osa 2, Tanska (Legoland, Pohjois-Tanska),
Osa 3 Ruotsi, sekä telttailusta lasten kanssa
2014 Telttareissu-postauksessa paljon vinkkejä Tanskaan ja Ruotsiin
2015 Ööolanti ja Gotlanti
2017 Öölanti, Pohjos-Tanska, Legoland ja Kolmården

kesäsuunnitelmat veneily
Aamuhetki loppukesästä. Usvaa, hiljaisuutta, luonnonrauhaa ja nukkuvat veneseurueet.

Miehen ja lasten unelma on toteutunut, ja meille on tänä keväänä hankittu vene.
Vesihiihtoon, päivä- ja viikonloppuretkiin, ystävien kanssa kesäpäivien viettoon.
Veneilykokemusta minullakin on appivanhempien veneellä kyllä jo koko 20 vuotisen yhteiselon ajalta, joka kesä on veneellä ainakin muutama päivä oltu. Lapset ovat jo oikein eteviä (ja innokkaita) veneiltyään isovanhempien kanssa joka kesä – ja mies koko ikänsä.
Minä olen enemmänkin henkinen maakrapu eikä hinkua vesille ole, mutta toki kauniit kesäillat veden äärellä, vesihiihto, telttailut saarissa ja yhteinen aika perheen kanssa on mukavia suunnitelmia kesälle.
Tänä kesänä siis veneillään, avoimin mielin olen tälle. Kunhan jää aikaa muille kivoille jutuille, ja niille pihahommillekin.


Eli tällaisia suunnitelmia ja raameja siis kesälle on jo lyöty lukkoon.
Mutta sitten vielä se haave listaus, mitä olisi kiva saada tänä kesänä tehdä!


Ta Daa- eli hyvänmielen lista, kesän 2019 Bucket List

▢ Ruotsinlaivan buffet
▢ Leirintäaluepäivä Västervikissä tai Bödassa
▢ Auringonlaskujen katselu
▢ Yö teltassa
▢ Mökkeily Lammilla- Aina yhtä rakkaat täti ja mökki, kesän ”must” kohde
▢ Riippukeinussa löhöily äänikirjaa kuunnellen
 Tuoreen ruuan hakeminen ▢ torilta ja ▢ metsästä
▢ Luonnonkukkakimppujen kerääminen
▢ Puistojumppa
▢ Ratkiriemukas tyttöjen ilta, joka saa venyä vaikka aamuun saakka
▢ Piknik-treffit ystäväperheen kanssa
▢ Ulkoilmakonsertti
▢ Lasten kanssa laatikkoviljelyä: kesäkurpitsaa, hernettä, ruohosipulia..
▢▢▢ Kokonainen päivä jokaisen lapsen kanssa ihan kaksin, tehden teidän yhteisiä toivejuttuja.
▢▢▢ Vähintään kolme sometonta päivää
▢ Retkeily kansallispuistossa
▢Vietä päivä Tropiclandian Vesipuistossa kummimurun ja perheiden kanssa. Vaasassa asuvan Kummipojan perheen kanssa sovittu
ja omille muksuille luvattu, tänä kesänä vihdoin toteutukseen jos vain saadaan 11 henkilön aikataulut ja sää sopimaan!
▢ Pyöräilyn lisääminen. Työmatkoja entistä useammin, ja muutenkin ilo irti hyötyliikunnasta raittiista kesäilmasta!
▢ Oikein hyvän jäätelön tekemään Opettelu. Kaapin nurkassa oleva vanha jäätelökone ja tyttären mehujääkirja käyttöön.
Testaa ainakin ▢ Jäätelö kauramaidosta ja tuoreista mansikoista ▢  Piña Colada -mehujäät
Osallistu riemulla lasten hommiin ja puuhaile rennosti kesälajeja (anna TaDaa:n ohittaa ToDo)!
▢ vesisota ▢ pihafutis ▢ trampalla hyppely ▢ petanque ▢ tikan heitto ▢ sulkapallo ▢ hyppynarun hyppely
▢ minigolf ▢ Frisbeegolf ▢ vesihiihto ▢ katuliiduilla piirtely



On muuten pyttymäinen ”kevätflunssaksi” tällainen keuhkokuume. Pari viikkoa elämästä mennyt aivan ohi, parantumisen jälkeen on vielä kuukausi urheilukieltoa. Rauhassa pitäisi mennä juhannukseen saakka, sen verran varoitteli lääkäri ja tutuilla ollut ikäviä jälkitauteja keuhkokuumeesta.
Nyt alan onneksi olla jo sen verran tolkuissani, että jaksoin avata tietokoneen ja suunnata ajatuksia kesään, jolloin tämäkin kokemus on muisto vain.
Ja lopulta kuitenkin – mielummin tämäkin itsellä kuin lapsilla.
Mutta todettakoon, että ✅ keuhkokuume, koettu on.

Lammin mökin saunapolulla

Sellaiset to do:t ja tadaat ja bucket listit.
Mites sulla, onko suunnitelmia tai haaveita kesälle?
Tuleeko yleensä suunniteltua, vai vedettyä fiiliksen mukaan?

Aurinkoisin terveisin,
Taina

Perhoset




sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Karkiton - sipsitön - alkoholiton 3 kuukautta

sädetikku numerot

Vuosi 2019 alkoi pienellä FB-haasteella. Viettäisin niin monta päivää ilman karkkia, sipsiä ja alkoholia, sekä lisäksi harrastaisin liikuntaa tai kehonhuoltoa joka päivä vähintään puolen tunnin ajan, kuin päivitykseen tuli tykkäyksiä ennen vuoden vaihtumista. Päivässä tykkäyksiä kertyi sen verran, että pyöristin luvun itse hieman ylöspäin, tasan kolmeen kuukauteen.
Halusin tehdä lupauksesta riittävän julkisen, jotta siinä tulisi myös pysyttyä. Alkoholin ja herkkujen suhteen pysyinkin, mutta tuo liikuntahaaste meni hieman ”sinne päin”.

Mihinkään totaaliseen herkkulakkoon en halunnut alkaa, koska tavoitteena oli nimenomaan hakea korjausliikettä, en kuuria.
Minulle lasten kanssa leipominen, pizzalla tai hampparilla käynti tai take a way ruuat perheen kanssa tai reissun päällä on sitä arjen luksusta, josta nautitaan yhdessä. En halua olla äiti, ja esimerkki naisesta, joka pupeltaa salaattia kun muut syö pizzaa.

Minulle myös ns. herkkujen määritteleminen olisi ollut vaikeaa, koska meidän kotiruokiimmekin kuuluu toisinaan itse tehdyt piiraat, tortillat, tacot, pizzat ja pannarit.
(kännykkää selatessa tosin huomasin että olen näinä kuukausina kuvannut vain leivonnaisia, joten mennään kotiruokakuvien sijaan näillä.) :D

karkiton tipaton uudenvuodenlupaus


Viime vuoden alussa otin terveyskuurin Fitfarmin ohjeilla, siitä postaus täällä. Kesällä olin kuitenkin jälleen leikkauksessa (postaus), ja terveyshuolia ja kipuja sujuvasti tekosyynä käyttäen lipsuin terveellisistä elämäntavoista, ja pudotettu muutama kilokin hiipi hissukseen takaisin.

Oikeasti kuitenkin teidän, että kun liikun riittävästi ja syön pääsääntöisesti hyvin voin ja jaksan paremmin. Myös normaalipainon keskivaiheilla olo on hyvä ja vaatekaapin sisältö sopiva, mutta painon hivuttautuessa turhan lähelle normaalipainon ylärajaa olokin on huonompi, enkä halua vaatteitakaan lähteä kokonaan uusimaan.

Alla siitä, miten mun kolmen kuukauden karkiton-sipsitön-alkoholiton meni.

karkiton tipaton uudenvuodenlupaus

Karkki ja sipsit
Tämä ei oikeastaan ollut kovin paha. Toki tulee välillä suklaanpala tai pari napattua jälkkäriksi, tai tortillojen kanssa syötyä nachoja, mutta muuten karkit ja sipsit kuuluvat minulla juhliin ja erikoistilanteisiin, eivät päivittäisiin tapoihin tai aterioita korvaamaan.
Huomasin kyllä, että sokerihammas toisinaan ilmoitteli itsesään, ja ehkä hieman normaalia useammin tuli leivottua. ”Ihan vaan perheen iloksi”.
Jälkkäreiksi otin kuivattuja tai tuoreita hedelmiä jos piti saada ruuan päälle ”suu makeaksi” niin kuin meillä tavataan sanoa. Viikonloppuisin ja kylässä sitten saatoin herkutella pullalla tai vastaavalla, jos gluteenitonta sattui olemaan tai tarvitsin itse taikinaterapiaa.

Pelkkä karkkilakko on kyllä helppo kiertää kekseillä, jätskeillä ja pullilla niin halutessaan, joten laajensin määritelmää hieman ”turhien makeiden karsimiseen arjesta”.
Mutta esimerkiksi vieraille leivoin ja silloin itsekin maistelin, esim. näitä brownie-blondie ruutuja..

karkiton tipaton uudenvuodenlupaus

Alkoholi
Tässä tiesin olevan petrattavaa. Myönnän, että jos perjantaina on perjantaipizzaa sen kaveriksi usein kuuluu punaviini, samoin viikonloppuillan ”sohva treffeille” miehen kanssa. Samoin ravintolaillalliselle. Illanistujaisiin ystävien kanssa skumppa. Kylmä sidukkakin on aika maistuva kunnon saunottelun päälle. Jos on aikuistenjuhlat, en todellakaan siemaille kahta siideriä illan mittaan ja lähde kotiin klo 12. Iän kertyttyä huomaan myös, että unen laatu ja seuraavan päivän vireystaso kärsivät selkeästi jo lasillisesta viiniä. Ja kunnon juhlien jälkeen olotilat.. huoh.

Luin mielenkiintoisen Ylen artikkelin, jonka otsikko on ”Mistä tiedät, että keski-ikäinen lähtee lomalle tai viettää parisuhdeaikaa? Hän kertoo siitä skumppakuvalla somessa” Olen varmasti itsekin toiminut näin – alkoholikuvia viestittämässä erilaisista ”erityshetkistä”, vaikka joku muu kuva voisi olla ihan yhtä kuvaava. Tämä on asia, jonka aion jatkossa tiedostaa paremmin.

Ja lisään nyt tähän selvyyden vuoksi, että alkoholia en kuitenkaan joka viikko käytä ja juhlissa ja ravintolassa käyn myös autolla (jolloin en ota yhtään). Päätin kuitenkin opetella turhista tottumuksista ja mielleyhtymistä eroon kolmen kuukauden tipattomuuden aikana. Haluan, että alkoholijuomat ovat erikoistilanteiden herkkuja, jos myös seuraavana päivänä on sopiva päivä ottaa lungisti.
Opin, että fine dinning paikoissa saa upeita alkoholittomia kuohareita, että saunan jälkeen alkoholiton siideri maistuu aivan yhtä hyvältä kuin holillinenkin versio, että maku vichyt, mehut ja limut ovat oikein hyviä herkkujuomia viikonlopun herkkujen kaveriksi. Muutamia ravintolailtoja ja juhlia osui tähän jaksoon, ja aivan yhtä hersyvän hauskoja ne olivat alkoholittakin. Näköjään edellisestä raskaudesta ja imetysajasta oli sen verran aikaa, että nämä olivat jo päässeet vähän unohtumaan.

Absolutistina en meinaa jatkaa, mutta jatkossa se viinilasillinen saa enemmänkin olla se erityistilanteen erityisherkku.

karkiton tipaton uudenvuodenlupaus


Liikunta
Monipuolinen liikunta on ollut minulle aina tärkeä osa elämää. Opiskeluaikana tein tanssijuttuja työkseni, opetin ja tanssin esiintyvässä ryhmässä. Sittemmin treenit on keventyneet ja muuttuneet, työmatkapyöräily, kävelylenkit ystävän kanssa, laskettelu perheen kanssa ja joku kiva jumppa tai tanssitunti viikossa. Kroppa on pehmentynyt, ja kalenteriin on muka yhä vaikeampi raivata aikaa liikunnalle.
Pyrin suhtautumaan liikuntaan siten, että se ei ole rangaistus herkutteluista tai ”läskien tiristystä”, vaan hyvää mieltä ja oloa tuova stressin poistaja, tärkeä itsestäni ja toimintakyvystä huolenpitämisen keino.
Pyrin olemaan kehopositiivinen, mutta toisaalta olen päättänyt, että peffasta ei saa tulla sellainen kuin tarttuisi muovipussilliseen viiliä.
Tiedän, että olen parempaa seuraa, jos saan liikkua riittävästi, ja venyttelystä tulee aivan super hyvä olo! Niinpä päätin ottaa projektiksi järjestää aikaa liikkumiseen. Jonkun verran sain tämän suhteen petrattuakin. Iltaisin saatoin vielä ruveta kymmeneltä venyttelemään, jos ei päivään ollut ehtinyt liikuntaa mahduttaa - tympeää aloittaa, mahtava fiilis sen jälkeen!

Lajeissa päätin olla itselleni armollinen, ja tehdä vain niitä juttuja jotka saavat super hyvälle tuulelle, ovat tehokkaita mutta ei mitään suorittamista. Tiedän, että kuntosali olisi lihaskunnon ylläpitoon tällä iällä jo tärkeää, mutta kun se salille lähtö ei motivoi niin ei motivoi. Niinpä kävin erilaisilla tanssitunneilla, hiihdin ja laskettelin, kävin kavereiden kanssa kävelyllä. Maanantait olin hoitovapaalla, silloin kävin usein aamupäivällä uimassa.
Myös ryhmäliikuntatuntien ohjaaminen on rakas ja super paljon positiivista energiaa itsellekin tuova harrastus, mutta omia vakkari tunteja en enää ota lisästressiä ja pakollisia lähtöjä tuomaan muutenkin täyteen kalenteriin. Sijaisuuksia teen sen sijaan mielelläni silloin tällöin kun pyydetään.

Järjestin myös meidän olkkarissa Method Putkisto ja Pilates ohjaajaksi opiskelevan ystäväni kanssa tiiviskurssin - äiti ja ystäviä treenikavereina ja ohjaajana lapsen kummitäti, ei tarvitse vaivautua poistumaan kotoa.. ei tämän parempaa treenitapaa voisi ollakaan!

pilates kotiopettaja

Käytännössä kuitenkin, tämä osuus haasteesta ei onnistunut. Reissupäivinä en herännyt viideltä aamulla treenaamaan, flunssassa en jaksanut edes venytellä, jonain päivänä ehdin liikkua useamman tunnin, mutta sitten arki painoi päälle niin ettei seuraavana päivänä ehtinyt mitään ”omaa”. Liikuntaa kuitenkin lisäsin syksyyn verrattuna, ja siihen olen tyytyväinen.

Motivaattorina toimi myös synttärilahjaksi saatu Polar A370, jonka avulla koitin ainakin kerätä sen 10 000 askelta päivään ja välttää liian pitkiä yhtämittaisia istumisia. Usein ne päivän ”aktiivisuudet” siinä saakin täyteen ihan reippailla kävelyillä bussille työpäivinä ja puuhailemalla illan kotiaskareita. Kotitoimistopäivinä ilman kauppareissuja tai siivoamisia toisaalta askeleita saattaa kertyä vain muutama tuhat, silloin kyllä tekikin illalla mieli lähteä vähän kävelylle tai hiihtämään.

Liikuntahaastetta koitan rennolla otteella jatkaa, hyvä tavoite tuo puolituntia on toki ihan toimintakyvyn ylläpitoon. En kuitenkaan aio ottaa stressiä treeneistä tai liikkua riittävän unen kustannuksella, vaan varata niitä hetkiä arkeen, jolloin ehtii ja jaksaa pienenkin liikuntapyrähdyksen tehdä.

karkiton tipaton uudenvuodenlupaus

Uni
Unta on riittänyt. Paljon. Lisääntynyt liikunta ja ulkoilu ovat selkeästi lisänneet myös unen tarvetta, ja viikonloppuina illat eivät ole venähtäneet puolille öin elokuvan äärellä viiniä siemaillen. Uni- ja vuorokausi rytmi ovat viikon ympäri olleet samat, ja aamuisin on herännyt pirteänä yleensä aina ennen muuta perhettä. Hyvin nukutut yöt taas lisäsivät energiaa ja jaksamista päiviin, jolloin jaksoi vähän kuntoilla, jolloin taas illalla nukutti hyvin – erittäin positiivinen kierre siis! Aktiivisuusrannekkeen mukaan uni on hyvin yhtenäistä ja rentouttavaa, syke käy yleensä yöllä noin 45:ssä. Työstressi tai myöhäinen liikunta toisaalta vaikuttavat selkeästi unen laatuun heikentävästi, tällöin yön alhaisin syke on ollut siinä 56 paikkeilla.
Hyvät unet olivat tämän kokeilun ehdottomasti parasta antia.

karkiton tipaton uudenvuodenlupaus

Paino ja sentit
Koska syön jo valmiiksi aika terveellisesti, ei tämä kolmen kuukauden jakso vaikuttanut radikaalisti kroppaan. Minulle terveellinen on siis 4-5 ateriaa päivässä, joista jokaisella runsaasti kasviksia, hyvää hiilaria ja rasvaa, laadukasta proteiinia. Vaaleaa viljaa ja lisättyä sokeria pyrin syömään vain pari kertaa viikossa. Tämä paremminkin vahvisti näkemykseni siitä, että painon saisin tippumaan ja kroppaa sutjakammaksi parhaiten ”älä santsaa” dieetillä, pienentämällä annoskokoa, karsimalla hiilareita ja kasvattamalla lihasta.
Minulle toisaalta on erittäin tärkeää näyttää lapsille (omasta mielestäni) normaalia ja terveellistä suhdetta ruokaan, syödä perheen kanssa yhdessä vähintään kerran päivässä (ja samaa ruokaa), kykyä herkutella juhlahetkinä hyvillä mielin, se ettei laihduttamisesta jauheta tai kenenkään vartalosta, edes omasta, puhuta rumasti.
Mutta lukuina, painoa lähtipari kiloa, ja ”uimarenkaan” ympärys kapeni 5 cm, peffan 3 cm. Maaliskuun lopussa lasketteluhousut ei kiristänyt samalla tavalla kuin alkutalvesta, kuten tavoite oli. Ihan kivahan se on.

liikuntaohjaaja lapsen kanssa


Jatko
Ostanko 1.4. levyn suklaata, sipsipussin ja karkkipussin, ja kulautan ne pullollisella punkkua alas? No en! Ja niin, onhan se maanantai, ja tiistaina mennään juniorin kanssa ohjaamaan Kehonpaino Perhe-tuntiakin töiden jälkeen. Mutta viikonloppuna varmasti maistelen tauolla olleita herkkuja.

Normaaliin elämään kuuluu herkut, ja juhlahetkiin toisinaan myös alkoholi. Tämä oli hyvä tapa kyseenalaistaa omia tottumuksiaan ja opetella turhista tavoista pois, mutta mitkään ismit ei minulle sovi, joten kaikkea kohtuudella jatkossa, kiitos!
En pistä pahakseni ,jos saan vielä muutaman kilon karistettua kun työmatkapyöräilykausi alkaa, mutta en myöskään aio kituttaa nälässä tai ruveta punnaamaan ja kyttäämään jokaista suupalaa. Ja jos paino hiipii takaisin, niin otetaan taas ensi vuoden alussa pieni terveyskuuri.
Tämän suuntaisena aion kuitenkin tapoja pitää, koska olo on ollut energinen ja hyvä.

meemi laihdutus

Tulikos sinun tehtyä uudenvuodenlupauksia, ja pitivätkö ne?
Tai onko tapanasi muuten ottaa välillä "terveyskuureja"?

Iloista viikon jatkoa!
Terkuin Taina



lauantai 23. maaliskuuta 2019

Kestovanulappujen ompelu


Diy vanulaput syntyvät helposti jämäkankaista, eli ovat hyvä vaihtoehto tekstiilinkierrätykselle loppuunkäytettyjen vaatteiden 
ja pyyhkeiden osalta. Kestovanulaput ovat sekä ekologinen että taloudellinen ratkaisu.
Meidän huushollissa on kaksi naista jotka käytämme kasvovettä aamuin illoin, froteepuolen karheampi puoli taas on mukavasti hieman kuoriva kasvojen pesuun. Muitakin tarpeita vanulapuille silloin tällöin löytyy. 
Esimerkiksi kynsilakan poistoon toki vielä kaupan kertakäyttöisiä vanulappuja tarvitaan.

Onnekseni en ole vielä löytänyt sisäistä konmarittajaani, vaan ompeluinnon iskiessä pyyhekaapista löytyi kulahtaneita pyyhkeitä ja ompelulaatikosta vanhoja tilkuiksi jätettyjä söpöjä lastenvaatteita, tai ainakin niiden paloja. 
Kyllä, minulla on ompelulaatikko, vaikka ompeluinto ei montaa kertaa vuodessa iskekään. Sisäinen jemmarini siis hykerteli, 
kun näitäkin riepuja on tullut säästetyä.


DIY vanulaput


Ohje Kestovanulappujen ompeluun

  • Piirrä froteekankaaseen ympyröitä juomalasia apua käyttäen.
  • Piirrä riittävän napakkaan, pehmeään kankaaseen hieman isompia ympyröitä (esim. trikoo- flanelli- tai kollege)
  • Sileä kangas kannattaa jättää isommaksi, jolloin saat reunoista siistit.
  • Leikkaa
  • Yhdistä palat nuppineulalla
  • Ompele siksakilla (tai esim. kolmiaskelsiksakilla) reunat yhteen
  • Viimeistele leikkaamalla reunat siistiksi
  • Pese, käytä (toista)



ompeluohje vanulaput

  • Saumurilla homma olisi tietenkin vielä paljon kätevämpi ja nopeampi toteuttaa, mutta ei tässä ompelukoneenkaan kanssa kauaa nokka tuhise.
  • Mikäli et ole fiksoitunut vanulappujen pyöreään muotoon pääsee valmistusvaiheessa vielä helpommalla tekemällä neliön muotoisia lappuja. Tällöin suositellaan lekattavaksi noin 8 cm leveitä suikaleita jotka pätkitään neliöiksi.
  • Täydellisin materiaali tähän olisi kaiketi bambujoustofrotee jos sellaista sattuu kotoa löytymään, tai haluat ostaa kankaat projektia varten.
  • Mikäli haluat molemmilta puolilta pehmoisesta kankaasta valmistetun lapun voi sisään laittaa palan ohutta vanua tai froteeta, tai ommella flanelli, lakana tms. kangasta 3-4 kerrosta lappuun.
  • Virkkaustaitoiset pyöräyttelevät kestovanulappuja virkaten.
  • Kestovanulappuja voi myös ostaa, ja tukea näin esim. kotimaisia pienyrittäjiä.

Käytettyjä lappuja voi kerätä pyykkipussiin ja heittää muun 60 pyykin sekaan.
Omasta mielestä värilliset ja kirjavat kankaat ovat mukavampia jottei mahdolliset meikkivärjäymät heti näy.
Ohjeita näihin tuntuu olevan netti pullollaan, joten kannattaa googletella jos olet ohjeita noudattavaa sorttia 
ja kaipaat lisää vinkkejä!
Esimerkiksi Johannan ohje kangaskorjaamolla kestotiskirättien tekoon sisältää ammattimaiset ohjeet saumurin käyttäjälle,
Lumisiivet-blogista voit kurkata virkatun lapun ohjeen, ja lisää kierrätyslappujen ompelusta Turkooseista unelmista.


itsetehdyt vanulaput


Minua näiden valmistuksessa autteli tytär, jolle sanoin, että nämä on just sellaista mukavaa ompeluhommaa kun eivät ole niin justiinsa, ja tulee nopeasti valmiiksi. Tytär väitti, että toi on kuulemma just niin mun tyyli tehdä asiat!
Yritin hangoitella, että kyllä minä töissä ainakin olen tosi pikkutarkka ja varmistan laadun moneen kertaan, mutta tyttären
mukaan mun ompelu-, leipomis- ja askarteluhommia se ainakin kuvaa.
Näin voi kyllä hyvin olla!

Kun lapset olivat pieniä meillä käytettiin jonkun verran kestovaippoja, ja käytin ainoastaan pestäviä liivinsuojuksia.
Myös kesto pikkuhousunsuojat ovat minusta ihan jees, ja kestokassit aina kauppareissulla mukana.
Muutenkin erilaiset ekologisemmat ratkaisut ovat mieleisiä, mutta yleensä olen päätynyt valmiisiin kestotuotteisiin.
Välillä ompeluinto kuitenkin iskee, ja onhan se mukavan rentouttavaa puuhaa, sekä hauska ja käytännöllinen tapa hävittää kierrätystekstiili.

DIY vanulaput ompeluohje

Kauneimpiahan nämä meikäläisen tekeleet ei toteutukseltaan ole, mutta toimivia ja omasta mielestä ihan söpöjä.
Onko kestovanulaput sinulle tuttuja?

Iloista viikonlopun jatkoa,
Terkuin Taina

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Osittainen hoitovapaa - ruuhkavuosien helpottaja


Talvimaisema


Koen eläväni ruuhkavuosia. Ihanaa, täyteläistä ja toiminnallista aikaa elämässä, mutta myös sellaista, että vuorokauden lisätunneille 
olisi jatkuva tarve. Elämä on melkoista pyöritystä, on harrastuksia, koulut ja työt. Mies on ohjaajana molempien poikien partiossa, 
kaikilla viidellä perheenjäsenellä on urheiluharrastuksia, ja koululaisetkin meillä tykkää, kun kokeisiin kysellään ja läksyissä välillä autetaan.  

Omien terveyshaasteiden jälkeen viimeistään olen ymmärtänyt myös sen, että itsesään on pidettävä huoli, jo läheistenkin takia. 
Riittävä uni ja säännöllinen liikunta on asioita joista en enää tingi. sellaista, että vuorokauden lisätunneille olisi jatkuva tarve. 
Elämä on melkoista pyöritystä, on harrastuksia, koulut ja työt. Mies on ohjaajana molempien poikien partiossa, kaikilla viidellä 
perheenjäsenellä on urheiluharrastuksia, ja koululaisetkin meillä tykkää, kun kokeisiin kysellään ja läksyissä välillä autetaan.  
Omien terveyshaasteiden jälkeen viimeistään olen ymmärtänyt myös sen, että itsesään on pidettävä huoli, jo läheistenkin takia. 
Riittävä uni ja säännöllinen liikunta on asioita joista en enää tingi. 

Meidän iltatähti on ekaluokkalainen, joka mahdollistaa osittaiselle hoitovapaalle jäämisen. Osittaisella hoitovapaalla on mahdollista 

tehdä kuusituntista työpäivää tai nelipäiväistä työviikkoa. Palkka on 80 % normaalista, jota hieman tasaa veroprosentin laskeminen ja 
pieni Kela-korvaus hoitovapaapäiviltä. Tästä Osittaisesta hoitorahasta voit lukea lisää Kelan sivuilta


syksyn lehtiä perhe


Meidän perheen aikuisista minä olen se, jonka työ on työpäiviin ja tehtyihin tunteihin sidottua (eli ei tarvitse olla ”aina” käytettävissä), ja palkkani on pienempi. Näin ollen minä olen meillä se, joka on hyödyntänyt erilaiset hoitovapaat ja työajan joustot. Olen myöskin kokenut etuoikeudeksi sen, että leppoisampi ja läsnäolevampi arki on ollut näiden järjestelyiden kautta mahdollista, miehen paiskiessa enemmän töitä. Minulle vuodet ja päivät pois töistä eivät ole olleet siis henkilökohtainen uhraus vaan oma valinta joka onnekseni on ollut mahdollinen. Mies on tukenut päätöstäni, ja tällaiset asiat ovat tietenkin ensisijaisesti perheen yhteisiä päätöksiä. 

Meillä myös isä on aktiivinen ja osallistuva vanhempi kaikin tavoin, mutta niinä jaksoina kun olen koko- tai osittaisella hoitovapaalla on mielestäni vastuulleni kuulunut luonnollisesti suurempi osa kotihommista. 

Ensimmäisen kerran tein nelipäiväistä työviikkoa palattuani kuopuksen hoitovapaalta töihin. Hän oli silloin 2,5 vuotias, ja Kela maksaa joustavaa hoitorahaa alle 3-vuotiaan lapsen kotihoitopäivästä. Käytännössä tein tuolloin paljon töitä ja työmatkoja, jolloin en ehtinyt pitää hoitovapaapäiviä ajallaan, ja palasinkin viisipäiväiseen työviikkoon alle puolen vuoden jälkeen.
(Sinänsä harmi, koska kiire töissä jatkui yhtä lailla tämän jälkeenkin.)

Meidän keittiössä

Nyt toisella kerralla, kuopuksen aloitettua koulun, järjestely on toiminut paremmin. Nykyinen työnantajani suhtautui asiaan positiivisesti ja kannustavasti, ja järjestely on toiminut hyvin.
Päädyimme nelipäiväiseen työviikkoon siten, että olen maanantait hoitovapaalla. Sovimme myös, että päivää voidaan joustavasti muuttaa tai puolittaa sekä työnantajan tai minun tarpeiden mukaan. Kuusituntinen työpäivä ei olisi tuonut samaa helpotusta meidän elämään, koska mies tai isovanhemmat hakevat yleensä pojan iltapäiväkerhosta kolmen - neljän aikaan, tai toisinaan hän menee jollekin kaverilleen. Itsellä töistä ajoissa lähteminen tuottaa vaikeuksia, joten en usko, että olisin pystynyt häippäisemään töistä iltapäivällä kahden jälkeen.

Ensimmäisellä kerralla hoitovapaapäiväni oli perjantai, nyt maanantai. Molemmat ratkaisut ovat mielestäni loistavia siitä syystä, että viikonloppu on pidempi, ja itse viikonlopusta saa nauttittua paremmin perheen kanssa, kun lauantai ja sunnuntai ei mene edellisestä viikosta toipumiseen ja uuden valmisteluun, vaan kauppareissut saa hoidettua ja isoimmat pyykkivuoret pestyä hoitovapaan aikana.

Maisema työpöytäni äärestä

Yllättävän paljonhan on niitä päiviä kolmen lapsen kanssa, että joku vanhempainvartti, oikomishoitokuskaus tai vastaava osuu työpäivän ajalle.  Toki on omiakin menoja, esim. tayssin ajat ovat aina keskellä päivää. Tällöin on ollut kätevää siirtää hoitovapaa siihen, niin ettei työtunnit jää ”miinukselle”.

Olen siitä onnekkaassa asemassa, että vaihtoehtoisesti voin toki myös tehdä etäpäivän ja venyttää työpäivää tarvittavan määrän aamusta tai illasta, tai tehdä työtunnit toisena päivänä. Mutta koska vuorokaudet ovat muutenkin niin toimintaa täynnä, ei vaikkapa kuuteen illalla huvita tai ennätä tehdä töitä, eikä toisaalta jaksaisi kuudelta aamullakaan töitä aloittaa. Osittainen hoitovapaajärjestely on siis ollut loistava erilaisten kesken päivää olevien asiointien hoitoon ilman jatkuvia erikoisjärjestelyitä.



Mitä sitten olen puuhannut maanantaivapaillani, jos kouluihin tai lääkäreihin liittyviä asiointeja ei ole ollut?
Aamuisin olen laittanut lapsille aamupalat, palvelu, jota ei normaalisti arkiaamuissa ole paitsi nuorimmaiselle toisinaan.

Esimerkiksi banaaniletut ovat koko perheen aamiaisherkku.

Banaaniletut
1 banaani (isohko ja kunnolla kypsä) muussattuna
1 dl kaurahiutaleita
2 kananmunaa
(+ suklaan makuista luomu riisiproteiinijauhetta ainakin aikuisille)
paistetaan runsaassa kookosrasvassa
nautitaan puolijäisten marjojen kanssa
(no, joskus lapset saattavat lorauttaa vaahterasiirappiakin päälle)

Tätä teen isomman satsin, ja nuorimmaiselle kananmunan korvaan allergian takia esim. pienellä määrällä kermaviiliä.

terveelliset  banaaniletut


Hoitovapaapäivinä olen harrastanut curling-vanhemmuutta ja kuskaillut lapsia autolla kouluun, isompiakin kavereineen, jos on ollut pakkasta, sadetta, suksia, luistinkasseja tai muuta tarvetta ja toivetta autokyydille.

Kun lapset ovat koulussa, olen yleensä mennyt uimaan. Leikkausten jälkeen olen saanut ohjeistukset siitä, että kunnosta pitäisi oikeasti pitää huolta. Ei rajuilla liikuntamuodoilla, kuten vaikkapa kahvakuulan riuhtomisella tai tramppa hyppelyllä, vaan kropalle pehmeämmillä mutta tehokkailla lajeilla, kuten uinnilla. Niinpä ostin uimahalliin aamupäiväkortin, joka on sopivasti edullinen investointi itseensä, ja olen käynyt uimassa kolmen vartin verran itsekseen. Jokainen vanhempi tietää, että lasten kanssa tai itsekseen uimahallissa käynti on aika eri juttuja! Mukavaa kuntoilua ja hetki omaa aikaa, ja rentouttavat saunottelut päälle, vesijumpasta tulevien mummujen kanssa rupatellen.

Uimasta olen mennyt kauppaan, yleensä tekemään viikon isot markettiostokset. iltapäivällä kun ekaluokkalainen on päässyt koulusta, olen laittanut ison ruuan tai pari, niin että viikon arkipäivien työpäivän jälkeiset illalliset ja siitä kiireiset harrastuksiin lähdöt sujuvat jouhevasti. Pyrin edelleen pitämään kiinni siitä, että perhe ruokailee yhdessä vähintään kerran päivässä, ja valmiit ruuat helpottavat siinä pysymistä.

Tällaisia isona satsina tehtävät ja parvekkeella jää(h)dytettävät ruuat meillä ovat esimerkiksi makaronilaatikko, lasagne, keitot ja erilaiset perunalaatikkoruuat. Usein on tullut myös leivottua jotain. Muuten päivä on ollut sitten sitä perus puuhaa, pyykkiä, viikkausta, siivousta, kodin laittaminen siihen kuosiin, että arki rullaa leppoisasti. Ja tietenkin, ekaluokkalaiselle päivä, jolloin ei tarvitse jäädä iltapäiväkerhoon vaan voi tulla kaverin kanssa kotiin heti koulun päätyttyä.

Aamiainen yökyläilevälle ystäväperheelle

Tuntuu, että viikonloppuihin on jäänyt enemmän aikaa tehdä perheen kanssa yhteisiä juttuja, pieniä reissuja, laskettelupäiviä ja kyläilyitä, kun sunnuntaina ei ole tarvinnut vielä alkaa stressata siitä onko kaikki valmiina arkiviikon pusertamiseen.

Oma osittainen hoitovapaani kestää syyskuusta huhtikuun loppuun. Kernaasti sitä vielä jatkaisin, mutta kuukauden päästä on kuitenkin paluu täyteen työviikkoon edessä. Meillä on matkasuunnitelmia joiden kannalta täysi palkka on taas tervetullut, ja töissä on mukavia uusia haasteita tiedossa kun työviikkoon jää paremmin aikaa projekteille ja opiskelulle rutiinien lisäksi. 

Uran ja työnkuvan mielekkyyden kannalta myös töille on hyvä keskittää aikaa ja energiaa, äitiyslomailun ja hoitovapailun lisäksi, joita molempia olen ”harrastanut” paljon elämässäni. Työn ja perhe-elämän tasapainoinon löytäminen on varmasti monella muullakin se ruuhkavuosien ikuisuuskysymys.

Kesää kohti toki arkikin helpottuu, harrastukset vähenevät kesäksi (ehkä..), ja pian on koululaisilla jo kesäloma. Lapset pääsevät polkupyörällä helposti joka paikkaan, ja illat tuntuvat pidemmiltä valon lisääntyessä.



Itse koen, muun perheen kompatessa, että tämä on ollut meille loistava ratkaisu! Äiti on ollut jaksavampi ja enemmän läsnä, ja pullaakin on ollut useammin.

Suosittelen lämpimästi osittaista hoitovapaata kaikille joille se työn ja talouden puolesta on mahdollista. Mikä tuloissa menetetään, korvautuu helpommalla arjella ja jaksavammilla vanhemmilla. Päivähoitoikäisen lapsen kanssa säästyy yhdeltä arkirumbapäivältä tai hoitopäiviä voi lyhentää. Mutta kyllä se näin koululaisten perheessäkin tuo kaivattua helpotusta, ja tarvitsevat hekin aikaa ja huomiota!

Pikkukoululaisen koulupäivä kestää sen neljä tuntia, joka taas on omaa aikaa eli arjen luksusta aikuiselle, vaikka sitten sitä että saa pestä ikkunoita rauhassa. Vaikka kyllä siitä vähän on vitsailtukin, että minä olen hoitovapaalla hoitamassa itseäni maanantaiaamut, kun olen käynyt urheilemassa ja muutaman kerran hierojallakin. 

taidenäyttely

Oheinen kuva on Pohjanmaan museosta Vaasasta jossa kävimme eilen. Tämän Tiina Laasosen teoksen nimi on Naisen osa - Paikka!. Teos puhutteli minua, koska itse koen vahvasti, että naisen paikka on juuri siellä missä hän kokee haluavansa olla. On se sitten kotona lasten kanssa, töissä uraa rakentamassa, murtamassa ennakkoluuloja tai nauttimassa elämästä! Ja parhaimmillaan toki näitä kaikkia, mikäli se naista itseään sattuu huvittamaan. 

Perheen ja työelämän tilanteeseen sopivasti molempien vanhempien kannattaa näitä mahdollisuuksia hyödyntää. Toki kannatan kaikkia ratkaisuita, joilla ihminen saa tasapainotettua työ- ja vapaa-aikaansa omaan elämäntilanteeseensa sopivaksi, oli lapsia tai ei. Välillä tuntuu, että osalla ei ole töitä, vaikka kuinka työhaluja löytyisi, ja taas niillä, joilla on töitä, on töitä aivan liikaa. Niinpä erilaiset osa-aikaiset ratkaisut ja lyhennetyt työviikot voisivat lisätä työssä jaksamista ja sitä kautta jopa tehokkuutta muillakin kuin niillä, jotka ovat lasten iän puolesta oikeutettuja työviikkoaan lyhentämään. Esimerkiksi mahdollisuus vanhojen vanhempien hoidosta johtuvaan osittaiseen hoitovapaaseen on mielestäni loistava! Ja osa-aika työt sopisivat varmasti paremmin monen arkeen, kuin mitä se nyt on mahdollista. 


auringonlasku

Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta olla osittaisella hoitovapaalla!
Onko sinulla kokemuksia vastaavasta, tai mitä ajatuksia se sinussa herättää?

Postauksen kuvat ovat kännykän jemmasta löytyneitä kuvia viime syksystä eiliseen.

Iloista viikkoa kaikille, töissä, kotona, toivottavasti juuri siellä missä haluatkin olla!

Terkkuloin Taina