Äitenpäivän viettoa ja maalailuhommia

 

Äitienpäivä meni leppoisasti,

upeassa säässä kiireettömyydestä nauttien.

Aamulla heräsin 6:30 siihen että 5 v. kömpi kainaloon, 

pisti nenän nenää vasten ja huokasi "ihana äiti, äiti, äiti.." - ja nukahti. 

Sitten odottelin että muu perhe heräsi,

kuuntelin vatkaimet ja kolinat ja kinat puoliunessa odotellen,  

kunnes hellyttävät herättäjät tulivat lahjoineen ja kortteineen 

herättämään yllätys aamupalalle.

Päikkäreiden jälkeen (minä ja juniori otettiin kunnon pätkät)  

olimme minun vanhempien luona

mummin kanssa pihapelejä pelaillen

ja vaarin grillaamista herkuista nauttien.

Lapsille päivä on sitä että hemmotellaan äitiä,

koitetaan olla kiltisti ja tappelematta.

(Vaikka aika monta kinaa ja kiukuttelua ehdin äitienpäivänäkin selvittää..)

Minulle äitienpäivä on ensisijaisesti kiitollisuuden päivä.

Kiitollisuutta lapsista, omasta äidistä,

kaikesta hyvästä jota minulle on suotu.

Mahdollisuudesta äitiyteen.

Äitienpäivänä, kuten monena muunakin päivänä,

ollaan lasten kanssa pelailtu frisbeegolffia

kodin lähellä olevalla radalla.

Samalla, kuin ohimennen, 

tulee liikuttua luonnossa,

viettettyä aikaa yhdessä mukavan tekemisen merkeissä.

Minähän olen ihan surkea,

enkä oiken edes jaksa yrittää opetella tekniikoita ja laskea pisteitä.

Eikä se tunnu merkitykseltäkään.

Pääasia ovat nämä hetket.

 

Lämpimät kelit ovat innostaneet pihahommiin.

Kukkapenkkien nypertelijää minusta ei edelleenkään saa,

mutta painepesuria ja hiomakonetta on tullut lähipäivinä käyteltyä.

Parveke ja terassit on pesty,

ja etuterassi jota viime postauksessa parjasin

on otettu työn alle ja tulee vaihtamaan sävyään lähi päivinä viikkoina. 

 Minulta karkasi käsistä sellainen turkoosin sävyinen mopo,

maalausmopo tarkemmin,

ja aika moni pihan romu sai uuden sävyn.

Meillä on parvekkeella ja alapihan terassilla ruokailuryhmät

(niistä kuvia näissä postauksissa: alaterassi ja parveke)

mutta lisäksi mukana pyörii muutama vanha kaluste.

Vanhan pihakeinun saimme vanhemmiltani,

mutta mielestäni se kaipasi iloisemman värin.

Samoin uutta väriä kaipasi vanha puutarhakalusto

jonka ei ikinä edes pitänyt tähän taloon mukana muuttaa..

Mutta raksa-aikana nuo vanhat tuolit toimivat hyvinä maalaustelineinä

ja aina niitä lisä-tuoleja tarvitsee,

samoin vanha laatikonräsä on hyvä hiekkalelujen säilytyspaikka.

Joten ei muuta ku väriä pintaan ja ruuveilla kasaan!

Ja taas on kesä tai pari lisää elinikää noillakin kalusteilla.

Kivasti rimmaa nyt puutarhakalusteet mun lempi arki-lasiin!

Ja voin kertoa että väriä pintaan sai myös tämä mamma,
tänään olin töissä ja pidin koulutusta hieman turkoosilaikukkaana 

kun ei kaikkia tahroja käsivarsista jaksanut hinkata..

Omatoimisesti olivat koululaiset tänään iltapäivällä kaivelleet uima-altaan varastosta,
täyttäneet sen kaverin iskän kompressorilla
kantaneet meidän takapihalle
(kun saivat sen ensin täytenä ulos sieltä kaverin iskän autotallista)
ja täyttäneet puutarhaletkun kylmällä vedellä.
Kunnon kesämeiningit jo päällä!

Pihakin alkaa kukkia sieltä ja täältä,
kaikesta epä-puutarhuroinnista huolimatta.

Mutta lisää näistä terassien uudistuksista lähi viikkoina kuukausina.
Sitten kun joutaa valmiiksi saakka.

Hissukseen, ei ressailla.

Toivottavasti vietit mukavan äitienpäivän
ja olet päässyt nauttimaan upeista toukokuun keleistä!

Aurinkoista oloa,
terkuin Taina

Äitienpäivänä

Äitienpäivä meni leppoisasti.

Olin passattavana ja podin flunssaa.

Mies hemmotteli.

Aamu meni perinteisesti sängyssä odotellen pitkään nukkuen,

ja herätä sai lasten hellyttävien lahjojen, korttien ja runojen siivittämänä

valmiiseen aamupalapöytään.

Riisisuklaitakin olivat äiskälle tehneet. <3

 

Lahjaksi lapsilta olin pyytänyt että olisivat päivän kinaamatta,

parhaansa yrittivät (?) ja enempäänhän ei kukaan pysty.

Pelailtiin lautapelejä, saunottiin, grillattiin.

Lepäilin laakereillani.

Juhlapäivinä tykkään kaivaa esiin isotädin heinä-sarjan astiat

ja kattaa kangas servetein.

Lasten kanssa pöydän kattaminen ja rauhassa yhdessä syöminen 

ja rupattelu hyvän ruuan äärellä kiireettä

tuovat minulle niitä juhlapäivän rakkaita muistoja.

 Äitienpäivänä herkistyn aina myös näihin kiitollisuuden ja riemun aiheisiin

- omaan maailman parhaaseen äitiini,

omiin rakkaisiin lapsiini ja heidän kauttaan elämääni tulleisiin äiti-ystäviin.

Perheeseen, läheisiin, rakkaisiin.

Toki ajatus on myös niiden luona jotka toiveistaan huolimatta eivät äitejä ole

ja kovasti voimia ja lämpöä toivon heidänkin sydämeensä.

Jotenkin tulee mieleen eräskin Vaahteramäen Eemeli -satu tästä äitienpäiväkakun leipojasta, 

jonka oli "vatkujen" jälkeen vielä nuoltava kulhokin..

Onneksi oli vielä sauna edessä!

Oikein maistuva oli lopputulos!

Lopuksi runo jonka eräs ystävä joka vuosi lähettää äitienpäivä toivotuksena.

Tähän kiteytyy kaikki oleellinen.

Joka kerran on äidiksi syntynyt,
hän äiti on kaikkien lasten,
ja kaikkia maailman lapsia
hän on painanut rintaansa vasten.

Ja maailman lasten itkua
hän on korvissaan alkanut kuulla,
sillä maailman lapset puhuvat
hänen omien lastensa suulla.
– Anne-Mari Kaskinen -

Näiden omalta äidiltäni saamien äitienpäiväkukkien myötä

toivotan oikein lempeää äitienpäivän iltaa kaikille äideille ja äidinmielisille!

Mukavaa alkavaa viikkoa meille äideille ja muillekkin arjen sankareille!

Toivoo Taina

äitienpäivänä, ristiäispäivänä

ne murut, jotka minusta ovat tehneet äidin

Sen lisäksi että minulla on maailman paras äiti,
ja maailman parhaat mukulat,
sain tänään äitienpäivän kunniaksi ryhtyä ihanan pienen H-pojan kummitädiksi.


Viikonloppu me ollaan liottu kylpylässä, nähty ihania ystäviä, nukuttu kuin pienet possut ja syöty herkkuja niin että napa ruskaa. Olen vastaanottanut ne maailman hellyttävimmät itse tehdyt kortit ja lahjat. On vietetty ihanaa leppoisaa aikaa perheen kesken ja rennosti juhlien ristiäisissä joissa vieraista suurempi osa oli lapsia kuin aikuisia.

Melkein kuulkaa hävettää olla näin onnellinen. Suomessahan sitä ei ainakaan saisi sanoa ääneen.
Mutta minä olen niin paljosta tänäänkin kiitollinen.

ihana kummipoika

Kumpa osaisin olla puoleksikaan niin hyvä äiti ja kummitäti mitä oma äitini on: aina on ollut, ja on yhä, aikaa, ymmärrystä, kärsivällisyyttä, välittämistä. Osaisinpa siirtää sen tunteen ja taidon, että lähimmäisenrakkaus ja kiitollisuus ovat niin paljon tärkeämpiä kuin mammona ja ulkokultaisuus.

Muistetaan nauttia nauttia lapsistamme vuoden ihan jokaisena päivänä. Myös ne kiukuttelevat teinit ja kitisevät uhmikset ovat lahja, ja aarre.
Ihanaa äitienpäivän iltaa kaikille äideille, ja voimia kaikille äidiksi toivoville.

Tulipas potretti-postaus. Ensi viikolla sisustusjuttuja. :)
Ihania kevätpäiviä kaikille!
Taina

ps. Jos omat askartelut kuitenkin, vaikka äitienpäivänä ne lasten tekemät on kyllä aikas paljon suloisempia. Ristiäiskortti ja laulu-lunttilaput juhlaan