Joulurauhaa

Tämä syksy on ollut melko rankka.
On ollut paljon työmatkoja, 

on ollut erinäisiä tilanteita lasten kanssa, koti on ollut kaaoksessa, 

elämä on tuntunut enemmän ruuhkavuosilta kuin koskaan aiemmin. 

Läheisiltä on kuulunut varoituksia että vaikutan burnoutin partaalla olevalta, 

ja tiedän lyöneeni laimin omasta kunnostani ja jaksamisesta huolehtimista. 

Blogi-elämäkin on ollut olematonta. 

Toisaalta, paljon hyvää on mahtunut jokaiseen viikkoon ja päivään, 

välit lapsiin ovat läheiset 

ja paljon kivojakin asioita on tehty perheenä yhdessä.  

Viime viikolla tein myös suuren ratkaisun työelämän suhteen.
Irtisanouduin nykyisestä työstäni, paikasta jossa olen työskennellyt 9 vuotta, 

ja kirjoitin sopimuksen uuteen paikkaan. 

Uuden alun häämöttäminen tuo ihanaa virtaa elämään.
Vanha työpaikka kaikkine yt-myllerryksineen alkoi lopulta tuntua joltain muulta kuin omalta paikalta.
Liiketalouden kannalta välttämättömät muutokset kuuluvat asiaan ja niihin sopeutuu,
mutta tunnelman ja asenteiden muuttuminen oli minulle henkilökohtaisesti liian iso juttu.
Pikkuhiljaa huomasin, ettei tämä ole enää se yritys jota joskus rakastin.
Kun on tunne-ihminen, 

on näissä fiiliksissä kaikkien kannalta parempi tehdä ratkaisuja ja jatkaa eteenpäin.
Todella monesta asiasta olen toki kiitollinen! 

Olen saanut tehdä paljon mielenkiintoisia töitä, on ollut antoisaa ja opettavaista. 

Erityisesti ihania kollegoita jään kaipaamaan 

- nyt tuntuu, ettei näin huippuja duunikavereita voi missään muualla ikinä olla! 

Toisaalta lohduttaudun sillä, että ihan varmasti mukavia ihmisiä on muuallakin. 

Kai se on vähän itsestäkin kiinni millaiset välilöt sitä uusien kanssa tulee. 

Ja ystävyyksien ja yhteyksienhän ei tarvitse loppua vaikka työnantajat vaihtuisivat 

eikä enää päivittäistä tai viikottaista yhteydenpitoa olisikaan.

Luottamus siihen että kaikki järjestyy on kova!
Uudesta työstä olen innoissani! 

 Etukäteen uusi työ vaikuttaa hyvin pitkälle juuri sellaista mitä olen toivonut. 

Edeltäjää tuossa tehtävässä ei ole joten itsekkin pääsee tehtävänkuvaan vaikuttamaan. 

Yritys vaikuttaa todella fiksulta ja mukavalta, 

nykyaikaiselta ja rennolta asiantuntijaorganisaatiolta.
Perheen kannalta on myös tärkeä puoli se että matkustelu vähenee oleellisesti, 

ja päin vastoin rupean tekemään jonkun verran töitä kotoa käsin. 

Loppujenlopuksi, työ ei ole minulle paikka jossa käydään vaan asioita joita tehdään.
Askel kohti uutta on todella jännittävä, kuumottava, innostava!

Nykyisessä työssä tekemistä riittää ihan loppuun saakka 

eli koko kuukauden irtisanoutumisajan verran. 

Toisaalta, ketään en halua jättää pulaan,

 ehdin rauhassa mukaan fiksuun tehtävien jakoon, perehdyttää, kirjoittaa ohjeita,

 tehdä samalla omaa surutyötä tästä työstä luopumisesta. 

Ehkä työsuhteen lopettamisessa on jotain samaa kuin pitkästä liitosta lähtemisessä 

- vaikka tiedät että on mentävä 

on haikeaa luopua kaikesta hyvästä ja yhteisestä, tutusta ja turvallisesta.

Nyt on kuitenkin aika rauhoittua joulun viettoon.

Turhaa hössötystä on muutenkin karsittu,

lapset ovat saaneet pitkälti hoitaa koristelun mielensä mukaan ilman äidin asetelmia,

lahjoista suuri osa on lahjakortteja tai nettikaupoista tilattuja.

Kortit on lähetetty, glögejä maiseltu ja piparkakkutalot leivottu. 

Vuosi vuodelta myöhemmin, mutta silti ennen joulua valmiina.

 

 

 Jokainen suunnitteli oman piparkakku asumuksen,

ikkunat sulatettiin Muumi-tikkareista,

ja kaikki koottiin kyläksi.

Ei ehkä kauneinta toteutusta, mutta hauskaa oli tätä yhdessä tehdä.

Lasten aamu-ylläri kalenterista on tullut taas pieniä juttuja pitkin kuukautta 

- välillä eurot tai namit, välillä muita pieniä tarpeellisia lahjoja 

kuten heijastimia, Stabiloita, "lahjakortteja" yhteisiin tekemisiin, 

aarteen etsintöjä viikonloppuisin joista pisin on sitten perinteisesti aattoaamuna..

Jotain pieniä askarteluja on sentään tehty,

kuten vähän hauskempi pakkaus muuten niin perinteiselle sukka-lahjalle 

Kaikki Paketissa -blogin ohjeen mukaan.

Tänä vuonna rikottiin perinteet ja koristeltiin kuusi jo aatonaattona, 

ei vasta aattoaamuna.
Aatto vietetään omalla sakilla kotona rentoillen, ei säntäillä mihinkään.
Noudatetaan perinteitä: 

molempien lapsuuden kodista peräisin olevia, ja meidän perheen ihan omia.

Niihin kuuluu ainakin joulusauna puhtaassa saunassa, 

 joulupuuro leivinuunissa, lautapelejä, joulurauhan julistuksen katsominen glögin äärellä, 

perinteisiä jouluruokia, pitkä ilta suklaata mutustellen, 

lapsien jekuttelu pukki jutuilla.. 

Iltapala vietettin jo herkutellen,

ja nyt aletaan miehen kanssa vielä pakkailemaan viimeiset lahjat,

ja tekemään muut viime hetken valmistelut.

Rauhoitutaan joulun tunnelmaan,

huokaistaan heipat hektiselle syksylle,

ja valmistaudutaan ottamaan pian pienen loman jälkeen vastaan uudenlainen arki.

 

Oikein ihanaa joulun aikaa sinulle,

olkoon joulusi onnellinen, rauhallinen, riehakas

- juuri sellainen kuin toivot sen olevan!

Rakkaudella, Taina

Joulu se tulla jolkottaa

Niin se on joulukuu mennyt melkoisella tohinalla!

Jouluvalmisteluita on tehty,

mutta paljon jää myös tekemättä

- keskitytään hyvään fiilikseen,

ei siivottuihin kaappeihin tai siihen mitä kaikkea "pitäisi olla".

Pikkujouluja on jäänyt väliin,
sauna on pesemättä,
ja muutenkin valitettavaa ruuhkavuosi-priorisointia on joutunut suorittamaan
- mutta näyttäisi se joulu sieltä onneksi tulevan kaikesta huolimatta. ;)

Korttikuvat lapsista jäi nyt ensimmäistä kertaa 11 vuoteen ottamatta,

ja vaikka korttien postittamisesta tulee itselle hyvä ja jouluinen fiilis
karsittiin tänä vuonna "kortitettavien" lista minimiin.

Kortteja lähetettiin siis lähinnä sukulaisille jotka eivät ole somen tavoitettavissa.

Ne muutamat postitettavat kortit askarreltiin itse 

ja mukaan liitettiin kuvakollaasi tänä vuonna lapsista otetuista kuvista.

Parempi möyhennys jouluaskartelulaatikon uumeniin

osoittautui ihan hyödylliseksi,

ehkä noita -90 luvun toivotuksia on turha enää kaapissa hautoa,

ja omat lapsuuden aikaiset pukki-kiiltsutkin pääsi vihdoin käyttöön.

Joulukalenterina kuvakalentereiden lisäksi

on ollut perinteisesi aamu-ylläri-kalenteri,

jossa pieniä lahjoja on tullut koko joulukuun

- pyjamia, sukkia, euroja, nameja, koristeita..

Aatoksi jää vähemmän paketteja,

mutta joulun tunnelmaa on riittänyt koko joulukuuksi.

Meillä ei kovasti "harrasteta" shoppailua,
ja on ollut itsellekin ilo seurata
kuinka juuri se toiveiden Stabilo-paketti tai pörrösukat
ovat saaneet lapset onnelliseksi.

Toki "pizza-/ leffa-/ lautapeli-ilta" tyyppiset yhteiset tekemisetkin ovat kaikista mukavia,
vaikka koululaiset eivät erityisesti riemastu äidin
"kännykkäkielto kaikille" huomautuksista aamulla löytyvästä lapusta. ;)

Lapset tykkää kovasti kun aamulla on pieni aarteen etsintä.

Yhtänä viikonloppuaamuna, 

kun kummilikkakin oli meillä taas yökyläilemässä,

kompastuin tosin omaan näppäryyteeni:

Aarteenetsinnän viimeinen rasti oli postilaatikolla 

johon olin vienyt illalla pienessä paketissa kaikille uudet heijastimet. 

Suunnittelin näin saavani kätevästi myös lehden aamukahville.

Harmillisesti laatikon lukko olikin yön aikana jäätynyt jumiin,

ja siellä me sitten hytistiin koko sakki pihalla

kuumentelemassa avainta ja nitkuttelemassa postilaatikon lukkoa auki..

Paketti ja lehti saatiin lopulta ja naurua riitti pitkäksi aikaa!
(lähinnä siis minun kustannuksellani) ;D

 Jouluvalmisteluita on tehty lasten kanssa ja lasten ehdoilla

- koti on koristeltu jälleen "enemmän ON enemmän" tyylillä

- kaikki askartelut, värit, tontut ja enkelit ovat päässeet esille.

Suurin osa lasten askarteluista on tallessa ja kaivellaan joka vuosi esiin.

Niitä on paljon, mutta on ne vaan niin hellyttäviä.

Melkoinen sekametelisoppahan siitä muodostuu,
mutta meille jokaisella esineellä on tarinansa, jokainen on tärkeä.
Kuten nuo kauniit enkelit jotka rakas mummini aikaan ompeli.
Tai lasten tekemät pukit ja tontut.

Kuusenhakureissulla kävi tänään nuorimmainen vaarin kanssa,
mutta meidän perinteiden mukaan kuusi otetaan sisälle vasta aatonaattona
ja koristellaan aattoaamuna.
Joulukotikuvia siis tuonnempana.

Piparkakkutalo on jälleen lasten piirtämä ja koristelema.
Valitettavasti ensimmäisenä talo-talkoo päivänä taikina loppui kesken,
joten viimeistelyt taidetaan tehdä vasta jouluna.

Joulun viettoon meillä päästään rauhoitutaan vasta huomenna illalla.

Tehdään silloin piparkakkutalokin loppuun ja syödään sitten samaan vauhtiin!

Neiti on kova leipomaan
ja ystävänsä kanssa leipoivat tänään joulutorttuja.
Gluteeniton taikina oli sen verran vaikea työstää
että tytöt päätyivät tekemään silikonivuuilla
tuollaisia pieniä piiras-tyyppisiä torttuja luumumarmeladista.
Hirmuisen hyvän makuisia niistä kuitenkin tuli
vaikkeivät ihan perinteiseltä näytäkkään!

Keskeneräinen piparkakkutalo, gluteenittomat luumutorttuset sekä perinteiset joulutortut - kaikki lasten toteuttamia <3

Miehen kanssa meillä oli viime viikonlopuksi varattu treffi-ilta

ja lapsille mummolassa yökyläilyn ilo.

Lapset olivat tietenkin sitä mieltä ettei meidän enää tarvitse käydä treffeillä

kun me ollaan jo naimisissa,

mutta kyllä se tekee hyvää toisinaan viettää aikuisten aikaa ihan kahdestaan, 

ilman aikatauluja.

Edes vuorokauden verran.

Tällä kertaa jätettiin minilomailut ja bailaamiset väliin,

käytiin syömässä hyvin 

sekä Tampereen tornihotellin Sky Barissa maisemia ihailemassa.

Muten vietettiin aikaa ihan kotosalla kahden

joululahjoja pakkailen leffan ja viinin äärellä

ja nautittiin pitkään nukkumisesta ja hitaasta aamusta.

Jouluna on tarkoitus ottaa rauhassa

ja keskittyä viettämään kiireetöntä aikaa perheen ja läheisten kanssa.
Lomaakin on koko sakilla uudenvuoden yli
- tuntuu todella luksukselta kiireisen syksyn jälkeen.

Saas nähdä sitten kuinka rauhassa sitä saadaankaan ottaa

- viime yönä mitattiin ensimmäiseltä lapselta 39,8 astetta kuumetta

ja tänään olen itsekkin ollut vähän puolikuntoinen..

Mutta mielummin aina flunssa kuin vatsatauti!

Hyvää ja rauhallista joulun aikaa,

toivottavasti joulusi on juuri sellainen kuin olet sen toivonut olevan! 

Toivoo Taina

Joulu lähestyy..

Joulu lähestyy ja sen huomaa puuhista.

Leipomista, joulujuhlia ja tapahtumia, koristeluita..

Pipareita on leivottu, ja syöty.

Kahdenmoisesta taikinasta (tavallista, gluteenitonta / munatonta).

 Talokin leivottiin ja tarkasti koristeltiin.

Pienimmän mielestä koristelussa vähemmän on todellakin vähemmän.

Kokoaminen jäi vielä ensi viikolle

mutta hyvällä mallilla jo ollaan.

Ei ressiä. :)

Lapsille koitan opettaa, että joulumieli tulee myös antamisesta, ei vain saamisesta.

Kortit, lahjat ja pienet muistamiset kuuluvat asiaan.

Mieluiten itse tehtyä, leivottua tai askarreltua.

Jouluna meillä on tapana opettejien lisäksi lahjoa myös harrastusten valmentajat ja ohjaajat.

Tänä vuonna tehtiin lasten kanssa Rocky Roadia.

Homma on helppoa kuin heinän teko: 

Sulatetaan suklaa, lorotetaan joukkoon öljyä, kaadetaan täytteiden päälle esim leivinpaperille.

jäähdytetään, palotellaan.

Makuina oli tällä kertaa:

* valkosuklaa, tummasuklaa, riisimuro, rusina

* minttusuklaa, vaahtokarkki, keksi

Jotain jäi sentään pakattavaksikin saakka...

Ensimmäiset päästiin viemään jo tänään

neidin voimistelun joulutapahtumassa jossa koko perhe pääsi remputtamaan.

Poikettiin myös Tampereen Tallipihalla joulutunnelmaa fiilistelemässä.

Ja sattumalta osuttiin kauneimmat lasten joululaulut -tapahtumaankin.

 Ihan alkoi tulla joulufiilistä itsellekkin!

Syöty on niin maan kaikkea hyvää Bic Maceistä intialaiseen,

plus ne kaikki leivonnaiset ja lihottavat juomat..  

Vararavinnon kerääminen talveksi on hyvällä mallilla,

tällä syömisellä ei kohta enää palele,

voi vaan iloisesti rullata paikasta toiseen!

Ehkä sitä taas ens vuonna ryhdistäytyy. Jos hyvittaa. ;-)

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille,

koittakaahan selvitä ilman ressiä ja nauttia vain mukavasta joulun tunnelmasta!

Terkuin Taina

Itsenäisyyspäivän piparitalotalkoot - JA muistutus: vielä ehdit osallistua arvontaan! :)

No kyllähän nämä lasten koristelemat piparit on vähän söpömpiä kuin ne äidin versiot.... :)

Itsenäisyyspäivää on vietelty rennosti piparitalkoiden, pulkkamäkiretken ja lasten tahtisen menon merkeissä. 

 Joulukortit tuli kyllä tilattua, mamman päiväuniakaan treenattua ja kotia joulukoristeltua, että jotain sentään aikaankin saatu. :)

Arvonnan suoritan lauantai-aamuna, joten vielä on hyvin aikaa osallistua ja linkittääkkin!

Nyt pyykkivuoren viikkaus linnanjuhlia katsellen, huomenna arki ja koulu lapsilla klo 8, 

onneksi vain pikkujouluillen.

Sit taas viikonloppu!

Viikonloppuna ajattelin muuten lahjoa lapset piirtelemään joulusiivous-aiheiset kuvat, aika hauska kisa menossa täällä (klik).

Mukavaa oloa jokaiselle!

Taina