Kälyisiä ruunebergejä kälyille

 OT: Tyttäreni meinasi tikahtua nauruunsa kun näki nää kahvikupit ekaa kertaa. "Äiti jua kahvia kukkaruukusta, hoohoohoo!!!"

 

Eilen tuli illalla soffalla isännän kainalossa herkuteltua, kun katsottiin loistavaa sarjaa Game Of Thrones.
Aika vähän tulee kyllä telkkua katottua, mun "pahe" on enempi tää koneella möllöttäminen. Mutta aina välillä on kiva olla joku sarja digiboksilla jota voi katsoa yhdessä.
Ajattelin sitten tänä aamuna että josko sitä muutaman päivän oikein tarkkailisi syömisiään. Turhia naposteluja pois ja sitärataa. Että kesään mennessä jos karistelisi näitä viimeisiä raskauskiloja - parikymmentä on taas lähtenyt, pari jäljellä. Raskaus tekee musta aina valaan, no can do.

(malliksi tässä kuva reilu vuoden takaa, tätä pötsiä olisi vielä vähän jäljellä vaikka vauva jo täytti vuoden..)

Mutta sitten muistin että iltapäivästä tulee miehen siskot ja liuta muksuja kylään ja päätin lopettaa moiset laiharit heti aamupalaan. Imettävä äiti ja kaikkee, jos sitten keväämmällä! ;D
Ja on se niin kiva saada vieraita, juttuseuraa ja tupa täyteen tenavia - tarviihan ne hyvänen aika pullaa!

Ja sitten se taas iski. Kätevä emäntä- kohtaus. Joskus niistä seuraa ihan hyviä juttuja, toisinaan, kuten tänään, ei. Näppäränä tyttönä aloin soveltaa normaalia ruuneberin tortun ohjetta gluteenittomaksi, ilman siihenkään soveltuvia aineksia. Ja sitten vähen säveltelin, ja unohdin osan aineista, ja sit ... voi voi.
Lapset lohdutti, että älä äiti välitä, ei se ulkonäkö aina meinaa mitään, ja että äiti on maailman paras leipoja. Ja söivät niitä molemmat tänään 5 - kun en antanut enempää. Tosin ne oli aika pieniä torttuja. Ja ruunebereiksi ihan uskomattoman litteitä. Lähes keksejä. En osaa ihan päättää kumpi oli eksoottisempi, rakenne vai ulkonäkö. Vähän kävi sääliksi nuo suloiset violetit polka dots-muffarivuuat joita oon säästänyt ihan erikoistapausta varten.
Vaikka kyllähän tää oli, vähintään erikoinen tapaus.
Tein minä sitten ihan suunnilleen ohjeen mukaan päärynäpiirakkaakin, että tuli edes jotain normaalia pöytään (normaalia luonteisesti gluteenitonta ja maidotonta).
Ja lohdutukseksi vielä lapsille rusinaleivän iltapalalle.

Tuon violetin lasikulhon sain eilen äidiltä. Ihan muuten vaan. Oli löytänyt vitosella alesta ja miettinyt että sopisi meille. Äidit on niin parhautta! <3

Mukavaa viikon jatkoa kaikille,
Taina