Miten määritellään kotiäidin loma?

lomaleipää, rakkaudella pikku lurjuksille

 Viettelen lasten kanssa hiihtolomaa. Aiheesta olen saanut väännettyä jos mitä sarkastista huulta, koska totuushan on että kotiäidillä, jos ei ole sitä tarkasti määriteltävää työaikaa ei ole myöskään varsinaista lomaa. Varsinkin kun mies on päivät töissä.

Lasten mielestä yksi parhaista asioista lomassa on se että aamuisin ei ole puuroa, vaan leipää. Hmm, aavistuksen karun kuulloinen lapsuus? ;)

No, kun ei ole koulua, kerhoa eikä harrastuksia niin onhan tässä saatu puuhailla kaikkea mukavaa vain A:n päiväunien rytmittämänä. Yökyläilty mummolassa, käyty uimahallissa, hiihtämässä, retkeilty..

Näissä mummolavaunuissa on meidän porukoilla kelpaa A:n vedellä unia. :)

Välillä myös jätin lapset mummolaan ja livahdin huonekalukaupoille. Etsinnässä oli kirjoituspöytä L:lle. Perus pöytä, ei aivan heppoista lastulevy-höpötystä muttei mitään super kallista täyspuu möhkälettäkään. Valkoista, laatikoilla, jonka ääreen mahtuu istumaan myös kaveri.

EI pitäisi kuullostaa vaikealta, vaan arvatkaas oliko?

Kiersin Ikean, Kodin Ykkösen, Askon, Sotkan ja Jyskin. Lopulta, Maskussa tärppäsi.
Ei tämään täydellinen ole, mutta tällainen, valkoisena, meille kotiutuu 6-vuotis päivänä.
(surkea kuvakaappaus kuvastosta)


No, sattu mulle pieni työtapaturmakin.... mulla suurin osa vaatteista (oikeasti) on siskojen ja ystävien uffa-pusseita dyykattuja. Mulle ei oo mikään ongelma käyttää toisten vanhoja vaatteita. Mutta sitten pitää aina olla joku luotto mekko tai tunika jonka voi laittaa päälle mihin vaan. Ja sitten on Lielahdessa yksi kauppa, Olgan puoti, joka myy mun heikkouksia, Cream- merkkisiä vaatteita... ja jossa myyjälle jää aina "käsiin" ne S-koon vaatteet kun asiakaskunta on keskimäärin sitä isompaa.... ja jotka sitten hävittää puoleen  hintaan, vähintään... ja loput onkin historiaa.
Mulla on siis uusi beessi polvipituinen mekko. Vaihteeksi. Mutta niin ihana! <3

Päädyin sitten taas tällä viikolla siihen lopputulemaan, että jos ei oo lomaa niin ei tää nyt ihan työtäkään ole, omien ipanoiden kanssa leppostelu. Pitäkööt muut uransa, on tääkin aika kivaa elämää! ;)
(ja ehdin mäkin kai sitä uraa vielä ainakin 30 v tehdä vaikka vähän down shiftailen välissä. Miten se sitten ikinä eroaakaan lusmuilusta.) ;) 













































Tuossa tokassa kuvassa A on pääsyt mukaan isompien leikkiin, jossa oli taas majaa, ravintolaa, ja en edes tiedä mitä kaikkea... Oli kuulemma heidän vauvansa, laskettelumestari. lasten mielikuvitus hassu juttu, hauska sivusta seurailla noita puuhia. :)

Talvisia terveisiä siis kaikille, lapset on anoppilassa pari tuntia ja minä ajattelin lähteä ladulle. Ei paljoo ulkoilukelit tästä enää parane.

Mukavaa viikon jatkoa,
Taina
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
EDIT: lasten kuvia ja osa tekstiä poistettu