Ei päivähoidossa??

Tällä viikolla on lasten kanssa lasi-maalailtu tuikkulyhtyjä. Helppoa ja hauskaa. Piti tehdä joululahjoiksikin, mutta eivät ne raaskikkaan kuulemma antaa yhtäkään kun ovat niin ihastuneita noihin itse! No, mikäs siinä, tuohan ne mukavan kotoisaa ja jouluisaakin tunnelmaa. Ja ehtii noita maalata vielä lisää.

 Hämmästyksekseni kuulen melko usein ihmettelyä siitä etteivät meidän lapset ole olleet päivähoidossa kun olen pienen kanssa kotona. Jotenkin nykyään on normi se että isommat ovat hoidossa ainakin sen 10 pv / kk, jolleivät vallan. Kaikenlaisia perusteluita kuulen miksi lasten on siellä niin hyvä, enkä niitä tässä lähde yksitellen alas ampumaan. Toki oon ollut töissä minäkin ja lapset päiväkodissa josta ei pahaa sanaa ole sanottavana, mutta en mä niitä sinne enää vie / koululaista laita "ilttikseen" nyt kun olen pienen kanssa kotona. En vaan näe sitä lisäarvoa kenellekkään osapuolelle.

Yrittämättä viritellä mitään täydellisen äitiyden sädekehää pääni päälle voin vilpittömästi sanoa että mä kyllä viihdyn lasteni (ja niiden kavereidenkin) seurassa ja tykkään tehdä niiden kanssa juttuja. En kai mä muuten olisi niitä näin montaa tehnytkään?

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on loistava juttu sellaisille lapsille joiden vanhemmat ei esim. kykene normaaliin elämään, päivärytmiin, vanhemmuuteen. Mun mielestä sitä ei missään tapauksessa saisikaan poistaa. Suurin osa perheistä joiden isot on päiväkodissa ei tietenkään sellaisia ole. Enkä mä ole tosiaan arvostelemassa tässä niitäkään perheitä joiden lapset on esim. käyttöpäivillä kun äiti on hoitovapaalla. Jokaiselle perheelle sopii omanlaiset jutut eikä kaikilla ole esim isovanhempia tai ystäviä lähellä, saatikka niin loistavaa kerhotoimintaa leikki-ikäisille mitä meidän kunnasta löytyy.

Mutta se on kyllä mun mielestä hämmästyttävää että jos päiväkotiin ei lastansa vie edes joskus on jotenkin kyseenalainen tyyppi. En mä tässä halua lähteä "nina-mikkostelemaan", mutta ei mun mielestä lapsia oo pakko työntää ihan tallerosta päiväkotiin elämää oppimaan jos se ei oman elämäntilanteen kannalta ole tarpeen, ja jos se oman perheen kuvioihin sopii.
Eikös ole kuulkaa hassulla mallilla maailma että tätäkin valintaa joutuu jo ihan tosissaan perustelemaan!

No, tällaista asiaa olen saanut tosiaan tällä(kin) viikolla ihmetellä.
Elämä olisi kaikilla paljon helpompaa jos luotettaisiin siihen että jokainen meistä varmasti tekee parhaansa omien lastensa hyvinvoinnin eteen! (pois luettuna nyt kaikki ääritapaukset jotka tuskin täällä pyöriikään) ;)

Olettekos muuten kuulleet sellaisista tyypeistä joita ihmiset palkkaa käymään kaappejaan läpi? Organisoijia tms. Meillä on täällä sellainen ihan omasta takaa...

Jouluhankinnat alkaa olla pulkassa, lahjat pikkuisille hankittu ja aikuisille ei meinata tavaralahjoja antaakkaan. Toki pieniä askartelujuttuja oon valmistellut, lasten kanssa tehdään opettajille, harrastusten ohjaajille ja kummeille pieniä muistamisia. Niihin tuonnempana.
Tästä eteenpäin keskitytään vaan lämmittelemään glögiä, joulu-leivoskelemaan, askartelemaan-baskartelemaan ja odottelemaan pukkia!

aprikoosi-luumu kiisseliä vaniljakastikkeella

Mukavaa viikonloppua toivottelee,
Taina