Tunnustuksia

omppu-poika

Viikonloppu meni mukavasti. Häät olivat ihanat mutta yhtään "blogi-kuvaa" ei tullut otettua. Ruuaksi oli sulhasen vanhempien omaa luomu-härkää sekä intialaisia herkkuja.
Seuraava aamu alkoi meilläkin aika romanttisesti. Halasin miestä ja sanoin "sä oot tosi kiva". Mies halasi takaisin ja sanoi "sä haiset tosi pahalle!". No, mitäs ei ottanut sitä ihanaa intialasta valkosipuli-papu-juttua.... jota itse taisin santsata 3 annosta...

Pullistelin eilen hetken ylpeydestä kun löysin omalta pihalta näin paljon syötävää: papuja, kesäkurpitsavauvoja ja tomaatteja. Näin paljon syötäviä juttuja oon saanut pysymään hengissä!
On siinä tietysti vielä pieni vivahde-ero siihen, kun kävin pyörähtämässä porukoilla ja nappasin heidän pihaltaan vähän syötävää mukaan..

Olen saanut kaksi tunnustusta. Siitä on tosi hyvä mieli, koska hetkittäin on ollut motivaatio-ongelmia tähän bloggailuun. Välillä kuljettelen kameraa mukana ottamatta yhtään kuvaa. Tai sitten kuvaan lapsia perhealbumi tyyliin. Välillä on juttuja mielessä joista olisi kiva kirjoittaa mutta aikaa vaan ei muka ole.  No joo, täällä vielä keikun ja tosiaan nämä tunnustukset kyllä piristää!
Ja molemmat aivan ihanista blogeista vielä, joten mikäpä tässä bloggarina ollessa! :)
Ensimmäinen olisi Annukan aurinkoisten Annukalta. Tämän olen saanut ja vastaillut ennenkin, eli tunnustus, jossa tunnustuksen saajan pitää kertoa itsestään kahdeksan satunnaista asiaa ja lähettää tunnustus edelleen kahdeksalle muulle bloggaajalle. Laitetaas tälläkertaa tällaiset:

1. Nuorena harrastin (ja opetin) kaikkia siistejä tanssilajeja sekä laskettelin. Silloin vannoin etten ikinä tanssi balettia tai paritansseja enkä ymmärtänyt ihmisiä jotka harrastaa murtomaahiihtoa. Tällä hetkellä harrastan balettia ja murtomaahiihtoa. Mies ei ole paritansseihin suostunut.

2. Olen lukenut kiinnostuneena juttuja nykyajan alkoholismista. Siitä ettei enää olla niitä housuunpissaavia puliukkoja vaan viiniä tissuttelevia ruuhkavuosi-kiitäjiä ja itsensä hemmottelijoita. En tunnusta itseäni alkoholistiksi, mutta viinilasillinen kytkeytyy ajatuksissa moniin asioihin (hyvä ruoka, elokuvailta sohvalla, ystävien kanssa seurustelu, rentoutuminen).
Kaikki raskaudet ja alkuimetyskuukaudet toki olenkin ollut tipattomana, mutta kun lapsi jo nukkuu tissittä aamun tunneille olen iltaisin voinut sen viinilasillisen toisinaan nauttia. Mutta tänä syksynä aloitin itselleni pienen testin. Laitoin korkin kiinni määrittelemättömäksi ajaksi. Katson nyt ainakin miltä tuntuu pikkujoulukausi, uusivuosi, sunttäri ja vappu mehu-linjalla.Toistaiseksi oikein kivalta.

3. Olen huono lopettamaan imetystä. Odotan aina että lapsi lopettaisi itse tai maito jotenkin mystisesti loppuisi. Näin ei ole vielä käynyt. Olen perustellut lähelle toista vuotta venyneitä imetyksiä lasten lukuisilla allergioilla ja sillä että selviämme näin ilman kalliita korvikkeita, diettaaminen (maidoton jne) ei ole minulle vaikeaa (ja on tapahtunut ravitsemustarapeutin valvonnassa). Mutta onhan se ihan silkkaa mukavuudenhalua myös. Imetyshetket ovat niin ihania, lämpöä ja läheisyyttä täynnä, ihanan kylkeen nukahtavan unimytty-pikkuisen kanssa. Meillä lapset ovat juoneet ekat 1,5 v maidoksi aina tissimaitoa tissistä, muuhun ei ole ollut tarvetta. A saa maitoa vielä aamulla kun nostan hänet kainaloon jatkamaan unia, sekä toisinaan päiväunille käydessä. (tämä on ollut MEILLE sopiva ratkaisu, pois siis ne herneet nenästä jota imetyskeskustelu tuppaa aina herättää...)
Lopettaminen on kovasti työn alla. ihan tässä joku viikko. (tai kuukausi).

4. Vuodenvaihteessa, A:n täyttäessä 2 v minun piti palata töihin. Viime viikolla laitoin viestiä työpaikalle että haluaisin jatkaa hoitovapaata 1.9.2013 asti. Meidän perheen näkemyksen mukaan lasten on hyvä saada viettää lapsuusvuosiaan rauhassa kotona, toki koulut, kerhot ja muut kuuluvat kuvioon mutta myös ne leppoisat iltapäivät jolloin kaverit saa tulla kylään, metsään ehtii rakentaa majaa ja äiti ehtii tarkastaa läksyt. Taloudellisesti se tarkoittaa toki tiukkaa linjaa, hiusten kotivärjäystä ja kaurapuuroa, mutta katson että se on sen väärtti - tämä on ainutlaatuinen aika elämässä, töitä ehtii silti tehdä vielä 30 vuotta.

5. Olen todella kiinnostunut hyvinvointiin liivistä asioista: terveellinen ravinto ja sen vaikutus koko mielialaan ja vireystasoon, liikunnan tuoma hyvä olo ja energisyys olematta pakonomaista ulkonäön trimmaamista, henkisen hyvinvoinnin ja tasapainon (armollisuuden, kiitollisuuden löytäminen) vaikutus myös fyysiseen terveyteen. Ahmin kirjoja, käyn kursseja, haluan oppia ja ymmärtää lisää.

6. Uskon että tylsyys tuo luovuutta. Karsastan kasvatusmallia jossa lapsilla on lakkaamatta virikevyöry päällä, aamusta iltaan ohjelmaa, pienikin hiljainen hetki tukitaan videoilla tai lähdetään vaikka kauppakeskukseen hengaamaan vaikkei kaupasta mitää tarvita. Parhaat leikithän syntyy juuri niin, että ensin maristaan hetki ettei ole mitään tekemistä, mutta kohta jo kikattaa lapsilauma jossain pöydän alle tyynyillä tilkityssä majassa. Ja sama pätee aikuisiin. Onni löytyy lopulta elämän ihan pienistä asioista, jos vaan maltaa pysähtyä.

7. Mielestäni ihmiset ottavat itsensä aivan liian vakavasti. Pitävät omia mielipiteitään ainoina oikeina ja muutenkin käyttävät turhaa energiaa sen miettimiseen mitä muut heistä mahtavat ajatella. Parhaat naurut saa yleensä kun nauraa itselleen.

8. En näköjään pysty pitämään blogia jossa ei olisi henkilökohtaisuuksia vaan iloisesti vain sipaistaisiin arjen iloista höttöä.

Tämän haasteen tuuppaan eteenpäin ihunoille bloggareille joiden tunnustuksia olisi kiva lukea, eli:
Hyypiön rouvalle
Maanvaivalle
J:lle taloon kotimetsassä
Mialle Willa Oliviaan
Janikalle
Voikukkapellolle
Villa Wallinin Anne-Marille
Ja Kirsille tiätty

Käykääs kurkkaan kivat blogit, ja kernaasti napatkaa mukaan kuka haluaa tunnustuksia tehdä ja jakaa! :)

Ja toinen Kirsiltä Tää ois tän kodista. Tämän jaoin jo aiemmin ja nimesin 10 ihanaa blogia (klik)
Tunnustuksen mukana tulivat seuraavat ohjeet:

- Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
- Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
- Kopioi post it-lappu ja liitä se blogiisi.
- Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it-lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin

Nakataas eteenpäin seuraaviin, ja käykää ihmeessä tutustumassa muutkin näihin ihaniin:
Villa Vaniljaan
Minttulaan
Pikku-ketun puuhamaahan
Majan Mollalle
Arjen iloja etsimassä- blogiin, ja tämä linkki johtaa samallau myös arvontaan!

Arjen iloja etsimässä blogin arvonta

Mukaan saa ottaa kumman tunnustuksen vain, tai olla ottamatta. :)

Vanishilla on muuten aika kiva sottapytty vauva kuvakisa. Meilläkin olisi siellä kuva yhdestä mustikkapiirakan syöjästä, en pistä pahakseen jos vaikka käyt äänestämässä! ;)

Aa sen sijaan ei ole yhtään sottapytty vaan kovastikkin koristautuvaa sorttia. Äiti saa aamulla rauhassa pukea A:n sovitellessa koruja.

Jos jaksoit lukea tänne saakka toivottelen oikein mukavaa viikon jatkoa! :)
Terkuin Taina

omenoita, askarteluja ja muita syysmeininkejä

Meidän perheessä käydään tuosta muuten ikuisuus-vääntöä. Mies väittää että se on omenia. Onneksi minä tiedän, että se on omenoita. Kumpia ne teillä on? :D

Huomasin tänään että meidän lasten lelukaapit kaipaisivat todella kunnon tyhjäämis-perkaamis-siivoamis -operaatiota.
Ja kypsän aikuisen tavoin, laitoin kaappien ovet kiinni ja aloin askarrella, koska se tuntui huomattavasti houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Onneksi pikkuapulainen on vielä aika innokas kaikkiin äidin höpötyksiin.

Olen fb:n kautta huudellut ja saanut (kiitos Maija) pesula-henkareita.

 Lisääkin saa lahjoittaa kellä nurkissa ylimääräisenä pyörii! :)
Tehdessä nimittäin visiot taas lähti laukkaamaan, näistähän saisi vaikka mitä!

Yhteen pyöritin violettia metallihelminauhaa joka oli hääpöydässämme koristeena 9 vuotta sitten, ja mm viime talven koristi sammalpalloja.
Vähän on jo ruosteessa mutta en raaski luopua.

Toiseen laitoin erilaisia pieni valkoisia helmiä ja ripustin sen ulko-ovelle odottamaan että saan tehtyä jonkun kunnollisen syyskranssin. Ehkä saankin. (tai sitten siirrytään suoraan jouluun)

Mutta näistä tulisi kyllä varmasti mm. ihania ledi-valojen ripustimia! 

Muuten on koitettu tehdä pihahommia. Valitettavasti kuulin, että kukkapenkit eivät itsestään ilmesty mistään. Pensaita ja puita olisi suunnitelmissa istuttaa etupihalle vielä tänä syksynä. Pikkuapulaisen kanssa onkin sitten mm. kärrätty multaa paikoilleen. Ja kannoin minä vähän kiviäkin. Hyvä jumppa!

 Tästä omasta kuvasta tuli mieleen rakkaan 6-vuotiaani kommentti tältä viikolta. "Äiti, A:n äiti on jo 39 mutta sillä ei oo yhtään ryppyjä!" Jostain syystä halusin vielä varmentaa "Ai mullako on vai?" Jolloin jätkä katsoi vähän hölmistyneenä ja totesi "No on!". No. Elämä on.

Ja mitäkö on tällä viikolla syöty?

Omenapannaria

Heittele pannaritaikinaan hirmuiset määrät kuorittuja pieneksi paloiteltuja omenalohkoja. Ripota päälle vaniljasokeria ja kanelia.

Omenasosetta
Keitä omenalohkoja pienessä vesitilkassa. Soseuta. Syö puuron, jugurtin, minkä vaan kanssa


 Omenahyvettä
Reilu kerros omenalohkoja vuokaan. Päälle kerros rasva-sokeri-pikakaurahiutele sekoitusta.
Erityisen namia vaniljajäätelön / kastikkeen kanssa.

Ja hedelmäsalaateissakin on vähintään reilusti omenaa. :)

No, on me toki muutakin syöty, mutta itse tykkään ruuista jotka ovat
- luomua
- ilmaista
- helppoa
Yleensä kaikki ruuat joiden tuoteselosteessa on mahdollisimman vähän tekstiä päätyvät mieluiten meidän pöytään. Kuten: omena.
Peruna. Liha. Kaurahiutale.
Ei lihankaltainenainesosa, täyteaine, arominvahvanne. Yksinkertaista. :)
En minä mikään fanaatikko ole, mutta puhdas kotiruoka on mielestäni hyvä perusta terveydelle ja hyvinvoinnille. Noin niinkun arkiruokana.

Käytiin me tällä viikolla mm. Hippo-kisoissa koko perheen voimin. Isommat lapset olivat paikalla vähän mitallin kiilto silmissä ja kavereita treffaamassa, pienin sen sijaan huumaantui kisatunnelmasta niin että pisti vielä moonwalkiksi muiden jo ehdittyä maaliin. Sai hänkin silti mitallin.

Huomenna lähdetään häihin, sunnuntai lapioidaan multaa ja maanantaina poimitaan vähän lisää omenoita. Toivottavasti säät suosii! Jos eivät, saatan vaikka siivota ne lelukaapit. Ehkä. ;)

Uusia lukijoita on kirjautunut, kiitos siitä ja tervetuloa mukaan!
Myöskin lähiseuduilla asuvien siivouspalveluista kiinnostuneiden kannattaa pysyä kuulolla, tarjousta pukkaa varmaan ensi viikolla.
Ja se blogin 1v synttäri lähestyy, eli arpajaisetkin pitäisi järjestää. :)

Alla olevan tekstin myötä toivotan kaikille mukavaa viikonloppua!
Taina

"Meillä on vain tämä hetki ja siihen kannattaa tarttua. On äärimmäistä tuhlausta jäädä odottelemaan, mitä elämä ehkä meille joskus mahtaa tarjota, jos sille päälle sattuu. Yhtä turhaa on odottaa, että joku tulee ja korjaa elämäsi. Ei tule eikä korjaa. Sinun on itse rakennettava ihmissuhteesi, löydettävä elämällesi tarkoitus, parannettava elintapasi tai muutettava, mitä muutettava on. Sinä olet vastuussa omasta elämästäsi." 
-Mikael Jungner

Vähänks siistii!!!

Oon tässä jo tovin tehnyt vapaamuotoista yhteistyötä paikallisen siivousyrityksen kanssa.
Olen saanut harjoitella valokuvailua ja meillä on siistiä. :)

Siivous on palveluna sellainen josta maksan mielelläni. Tästä on toki ihmiset montaa mieltä - joku ei voisi kuvitella päästävänsä vieraita kotiinsa, joillakin siivooja käy joka viikko.

Meille olen kokenut mahtavaksi jos siivooja käy 1 - 1,5 kk välein. Edellisenä päivänä me raivaamme kodin - kaikki tavarat paikoilleen ja romut pois pöydiltä. Pakon edessä se tulee tehtyä, muuten harvemmin.
Siivous-aamuna heitämme petivaatteet ulos ja pyrimme lähtemään alta pois.

Kotiin tulemme 4 h päästä, ja siinä ajassa on pesty lattiat, keittiön pinnat, vessat, pyyhitty tahroja ja pölyjä ja pedattu sängyt puhtain lakanoin. Hintaa jää kotitalousvähennyksen jälkeen vähemmän kuin mitä mulla menee kerralla kampaajalla.

Kampaajalla olen käynyt viimeksi tammikuussa, siivoojasta olen maksanut tänä vuonna muutaman kerran. Töihin paluun jälkeen toivottavasti on varaa ottaa sopimus säänöliseen, kerran kuussa siivoojaan.
Koen olevani parempi äiti ja vaimo kun ei tarvii ressata / komentaa / kinata siivoamisesta. Aikaa jää muuhun perheen kanssa tekemiseen. Ja mun ei tarvii olla super-nainen ja -äiti joka jaksaa ja pystyy kaikkeen, hymy huulilla. Toki sellainen olisi kiva olla, mutta näillä mennään. :)
Kyllä sitä siivoamista silti riittää aivan omiksi tarpeiksi, lapset imuroi huoneensa viikottain, minä keittiötä ja eteistä lähes päivittäin, jne. Jokainen pikkulapsiperheen kodin nähnyt tietää kyllä!

Koti Puhtaaksi Oy:n kanssa olen päässyt kokeilemaan myös aivan mahtavia syväpuhdistuksia matolle ja sohvalle, näitä voin lämpimästi suositella.
Meillä ainakin tuohon olkkarin jätti-isoon villakangasmattoon oli A:lta livahtanut vahinko jos toinen pyllerönä juoksennellessa, mutta pesun jälkeen siitä tuli ihanan raikas ja pörröinen.
Valkoiseen sohvaan, vaikka kuinka on julkisten tilojen likaa hylkivää kangasta, oli myös pinttynyt lika poikineen, sekin ruskea viiru jonka toivoin olevan suklaata, mutta saattoi myös olla jonkun pyllerön kesäinen terveinen..... Sohvakin on nyt puhdas! :)

Huomenna avaan taas kotini ovet kun uutta työntekijää koulutetaan talon tavoille. Omistaja-Saana on niin tarkka plikka että haluaa työntekijöiden varmasti tietävän millaista palvelua heidän asikkaansa ovat tottuneet saamaan. Hommat tehdään vimpan päälle.
Taitavat pestä ikkunatkin (tuleepahan pestyä, viuh!) ja tehdä super-puhdistus-vakumointi hässäkän petarille. 
Minulla ei luonnollisesti mitään tätä harjoituskohteena toimimista vastaan ole! :)
Olisi suorastaan vähättelyä sanoa että innolla odotan huomista!

Saattaapa olla että napsin huomenna lisää kuviakin. Vaikka en todellakaan ole mikään ammattilainen, enkä sellaisen missään vaiheessa ole yrittänyt esiintyäkkään, saavat Porshivon tyypit tästä jotain materiaalia esim. nettisivuilleen. Vaikka laatu on ihan kotikuvaaja tasoa, niin ompahan omat siivojat ja omat välineet kuvissa, ilman kallista studiota.
Se hyöty itsellä noista meillä aikoinaan tehdyistä lehtikuvauksista on, että osaa ehkä rajata kodistaan sellaisia selkeitä kokonaisuuksia ja katsoa että kuvassa ei ole hirmuisesti häiritsevää elementtiä viemässä huomiota. Koitin myös ottaa kuvia eri huoneissa jotta saisivat mahdollisimman monipuolista materiaalia sivuilleen. Ettei kaikki kuvat ole just siitä samasta olkkarista samasta suunnasta otettu.

matto ennen käsittelyä

matto käsittelyn jälkeen

Tämmöistä yhteistyökuviota on blogi- ja valokuvaus harrastusten kautta muodostunut. Itse olen enemmän kuin tyytyväinen! Ettei mene ihan pelkän huvittelun piikkiin tää äiskän harrastus! ;)

Vuosien myötä olen myös kokeillut useita eri siivousalan yrityksiä, ja Koti Puhtaaksi Oy on firma jota voin ihan vilpittömästi suositella (ja suosittelisin vaikkei yhteistyökuvioita olisi ollutkaan).
Ja hei, heillä on nyt FB sivuillan menossa kilpailu jossa arvotaan 4h siivous ja huoneilman puhdistus toimintaaluelle, ei muutaku kipin kapin osallistumaan!

Mitä mieltä te olette siivouspalveluiden käyttämisestä? Ansaittu helpotus kiireisessä arjessa, ajan vapauttamista tärkeämpiin asioihin vai turhaa ökyilyä ja uusavuttomuutta?

Eipä tässä enää olisi kuin se pikku homma että koti pitäisi raivata huomista varten..... Mutta sitä tunnetta kun illalla on puhdas koti eikä itse ole tarvinnut joka nurkkaa luututa... aah!
Ja pääsee kuvaamaan, kivaa! :) Pikku-assistenttini A tekee siitä vielä astetta jänskempää. :)

Mukavaa syyskuuta kaikille!
Terkuin Taina

Ruuhkavuosirallia ja omenarumbaa

Tällä viikolla olen ensimmäistä kertaa pohtinut asiaa jota minulta usein kysytään:
Millä ajalla sä ehdit oikein sitä blogiakin pitää?
Ei tunnu löytyvän rakosta edes avata konetta, eikä ole ollut motskuja kuvailla "ylimääräisiä".
Kurkkijoita täällä silti on käynyt, ja kommenttejakin tullut (ne käyn kyllä kännykällä heti katsomassa..) - Lämmin kiitos siitä!

Tämä viikko on lähdetty pienimmän kanssa aina aamutuimaan mummolaan, muiden mennessä kouluun ja töihin. Ja siellä on sitten ollut tätä omena-showta.
Olen istunut lohkomassa omenoita, ämpäri toisensa jälkeen, mehumaijallinen toisensa jälkeen.
Me tykätään laittaa talvella puuron päälle omenasosetta, ja se tulee parhaitan mehumaijalla höyryttäen ja lopuksi sauvasekoittimella surauttaen.
Kyllä vanhempani niitä omenoitaan mehuasemallekkin vie, mutta tuo sose on niin herkkua, kun vaan ehtisi tehdä koko talveksi...

Siihen päälle kaikki tämä lapsiperheen pyöritys: harrastuksiin menemiset ja tulemisat, kaverisynttäreille kuskaus ja lahjojen ostaminen ja korttien teettäminen, lääkärit ja hammaslääkärit ja vanhempainillat ja kaikki se.

Voin muuten kertoa että aika lähtemättömän vaikutuksen tekee varmasti vanhempainillassa kun hampaissa kaikesta hinkkailusta huolimatta roikkuu päivällä hammaslääkärin laittamaa keltaista töhnää, ja otsaa koristaa pyöräilykypärän tekemä raita mustaa putua, joka näyttää mullalta tms lialta.Itse menin heti kahteen vanhempainiltaan juuri näin "kaunistautuneena".
No, ei se aina voi mennä niin justiinsa. ;)

Viikonloppu oli oikein antoisa ja hauska. Onhan se suorastaan eksootista olla aina joskus liikenteessä ihan "omana itsenään", ei äitinä, vaimona, työntekijänä tai missään muussakaan ennalta määritellyssä roolissa. Edelliskerrasta olikin vierähtänyt muutama vuosi.
Omien ystävien kanssa ihan omat hömpötykset ja hekotukset, ja voi kuinka maailma yöntunteina paraneekaan.. (öh, tai sit ei...)
huh.

Koko viikon kotia on pitänyt vallassaan myös majaleikki-hässäkkä joka on valloittanut alakerran... Mahtavaa että leikit sujuu ja 3-6 lasta tuolla tuntuu aina olevan, mutta tämän viikonlopun yökyläilyiden jälkeen tarvii kyllä majat taas vaihteeksi purkaa että pääsee siivoamaankin. ;)

Shoppailemaankin "jouduin" tällä viikolla, kun mun lemppari kenkäkauppa Annelin Kenkä lopetetaan ja kaikki oli vähintään -50% alennuksessa. Kävin sitten hakemassa ensi talveksi gore-tex kengät lapsille, ja parit kengät ensi kesäksi itsellenikin. Ja vähän muutakin.
Kauhea läjä laatukenkiä saatiin alle 200 €:llä, joten ei auttanut kuin ostaa.;)

Illaksi on yökylävieraille tilattu omenapannaria ja nakkeja, ei muuta ku kokkaamaan!
Näiden ruusujen myötä toivotan ihanaa viikonloppua kaikille!
Taina

Allergiaperheen Omppuherkkuja

Helppo omenapiirakka
(munaton, maidoton, gluteeniton)

1 dl vettä
1/2 dl sulaa margariinia
1/2 dl sokeria
1/2 dl perunajauhoja
2 1/2 dl luontaisesti gluteenitonta jauhoseosta (esim FinMix)
1 1/2 tl leivinjauhetta

voitele vuoka. Levitä taikina.
Päälle 1 banaani ohuina siivuina, sen päälle reilu kerros pieniä omenasiivuja.

muruseos päälle: 1 dl riisihiutaleita, vajaa dl sulaa margariinia, 1/2 dl sokeria
                         vaniliinisokeria, kanelia

Uunissa 200 C n. 20 min.
Hyvää esim soija-vaniljakastikkeen tai tofu-jätskin kanssa. ja muutenkin.

Omena uunipuuro
 1/2 l pieniä omenalohkoja
2 dl puuroriisiä
2 dl vett
1 l soijamaitoa
suolaa, vaniliinisokera, kanelia

Uunissa 170 C 1,5 h.

Huomenna aamulla olisi tarkoitus lähteä ihan yksin autolla muutaman sadan kilometrin päähän ystäviä tapaamaan. Katsomaan yhtä vauvaa, ja muutenkin viettelemään vähän sellaista aikuisten laatuaikaa. ;)

Mies ja lapset pärjää kyllä, mutta saas nähdä kuinka äitin käy.... nyt jo tunnen kuinka napanuora alkaa kiristää. A on ekana vuotenaan sairastellut jonkun verran ja edeleen sydämessä on sivuääni, joten olen vielä huonompi antamaan häntä hoitoon muutamaa tuntia pidemmäksi ajaksi kuin vanhempia lapsia aikanaan.
Mutta ehkä tämä tekee hyvää kaikille, ja äitillä vähän korvienväli tuulettuu kotipölyistä ihanien ystävien seurassa!
Vielä pitäiäsi leipoa mukaan suklaatorttu tämän ohjeeni mukaisesti, pakata kassit ja käydä tietty kaupassa. Että ne ny sit pärjää täällä....
Mukavata viikonloppua kaikille,
Taina

Mummola-puuhia ja tunnustus

pieniä aarteita äidin pihamaalta

Tiistaisin meillä vietetään mummolapäivää. Lähden lasten kanssa vanhemmilleni koulun jälkeen ja saamme kaikki nauttia mummolan puuhista ja herkuista. Tarkoitus olisi taas talven mittaan käydä uimassa, hiihtämässä, retkeilemässä jne, kun on aikaa ja apukäsiä. Mutta mummilla ja vaarilla ja aina aikaa myös lukea, pelata ja leikkiä.
Osa isosiskojeni lapsuudenaikaisista peleistä ei taitaisi ihan nykystandardeja läpäistä. (pistipä silmään tiistaina, oli lapsille vähän selittämistä, että ennen sellaista sanaa käytettiin mutta nyt se on rumaa ja unohtakaa vaikka tämä juttu..)
Silloin "neekereitäkin vielä nauratti" eikä ketään ahistanut. Niin ne ajat muttuu. :)

pelikortit vanhemman puoleisilla teksteillä

Tänä tiistaina meni aika sadonkorjuupuuhissa. Keräilin pihalta marjoja talven varalle. Mun mielestä on ihana keittää kiisseleitä "sekamarjoista". Niinpä ollaan äidin kanssa ruvettu pakastamaan valmiita kiisseli-sekoituksia.

sekamarjoja talven kiisseleihin

Ja perjantaisin lapset ovat toisessa mummolassa iltapäivän. Tiedän, meillä on niiiiin lällyt olot lähi-isovanhempien ja tukiverkkojen myötä. Niistä jaksan olla onnellinen, helpottaa kummasti elämää, ja mikä rikkaus on lapsille olla läheinen isovanhempiensa kanssa!

 Tänään laitoin jo vähän syys-pihakukkia, (joita en viitsinyt sateessa kuvailla) ja niinpä viimeiset pelargoniat portinpielestä muuttivat sisälle kattilaan.

Ja alennusmyynneistä oli pakko saada nämä ihanat cupcake-tabletit. Ne vaan oli niin namit. :)

Mun on pakko tunnustaa. Aina kun näen että blogeissa lähtee kiertämään joku tunnustus-juttu alan vähän jänskättää että muistaakohan kukaan Kotomoa tunnustuksella.
Kun on niin monta ihanaa blogia!
Ja samalla jo alan jännittää, että jos saan sen joltain, niin kelle antaisin eteenpäin. Rupeanko katselemaan kuka vielä ei olisi saanut sitä, ja mitkä ehkä vähän tuoreemmat blogit ansaitsisivat enemmänkin lukijoita, ja kelle niistä kivoista blogeista tällä kertaa antaisi tunnustuksen jos saisi..
Kun on niin monta ihanaa blogia!
Ja sit se, että mä jotenkin inhoon (laiskuuttani varmaan) tota linkittämistä. 
No, minä sain nyt tunnustuksen Marrulta ja Maanvaivavalta ja oon aiheesta ihan pipareina koska noi on just niitä mun lemppari blogeja. Siiis nöyrä kiitos ja syvä kumarrus! :)

Niin että kyllä mäkin sitten linkittelen tähän perään muutaman kivan blogin joihin tunnustus lähtisi.

Liisalle uuden Little Dreams and Cloudlets blogin kunniaksi.
Marialle Pinkkii työhuoneeseen vielä ihanan arvontavoiton kunniaksi (ja muutenkin) :)
Koivukujan Riikan  kivoille jutuille
Ehtymättömien ideoiden Merjalle Kasperiinaan
Sisustusunelmien Johannalle kauniiseen kotiin
Johannalle siruja sieltä, siruja täältä. hengästyttävän kauniita kuvia
Heidille omankodinonnea-blogiin. kun se on niin ihana :)
Ruususuun äidille  huvikumpuun, ihania kuvia ja tunnelmia
akissfromthepast estetiikan nälkään.
http://willaolivia.blogspot.fi/ Mialle vielä.

siinähän niitä. olisi. :) 5 / tunnustus. :)

Toivottovasti teidänkin viikkonne etenee kuin leikiten!
Taina

voittoja, ostoksia ja tunnekuohuja. Sitä ja tätä. :)

Viime viikolla ilahdutti postiin saapunut paketti: voitin Pinkin työhuoneen arvonassa ihana herkkupaketin! Mukaan Maria oli liittänyt ihastuttavan kirjeen jossa kertoili Ranskan matkastaan ja miksi juuri nämä herkut olivat valikoituneet arpajaisvoitoiksi.
Kyllä kelpasi näitä hilloja lasten kanssa laittaa viikonloppu aamuna leivälle ja lukea rauhassa lehteä, kiireisten arkisten puuro-aamujen jälkeen!
Kiitos vielä, ja käykäähän ihmeessä kurkkimassa Marian kivaa blogia!


Ensi kuussa on mullakin blogin synttärit, suunnitteilla olisi joku mukava arvonta sen kunniaksi! :)

Omasta pihastakin on vähän saatu herkkuja, ruusupavut kasvoivat leikkimökin kupeessa oikein makoisiksi.

Lauantaina oltiin ihan osto-mielellä. Heti aamusta lähdettiin katselemaan polyrottinki sohvaryhmää alaterassille, kun lehdissä alkoi olla noita -70% puutarhakaluste poisto-ilmoituksia.

Maskussa oli pakko äänestää jaloillaan, kun 20 minuutin odottelun jälkeen ei myyjää ollut saanut edes tervehdittyä. Yksivuotiaan kanssa ei jaksa odotella palvelua tuntitolkukka, vaikka myyjillä olisi kuinka ymmärrettävästi kiire. 

Kruunukalusteessa palvelua saikin välittömästi, ja sopuhintainen setti löytyi nopeasti. Ensi viikolla olisi tarkoitus se hakea, (ja kootakkin..). 

siideri-pissis lookki, vaikka kuskina olinkin :)

Iltapäivällä vielä tempaisin ja ostin itselleni uudet farkut, ekaa kertaa 3 vuoteen.  Ne ovat hassut korkeavyötäröiset trendihapatukset, tällaiselle 501:sten kulta-aikaan kasvaneelle, mutta mukavasti tukevat raskauksien pehmentämää keskivartaloa! ;D Vähän uutta tyyliä piristämään syksyä.

Uusille byysille oli käyttöä heti illalla, kun rakkaat ystävät järjesti huiput -kesäjuhlat - syysjuhla - tupari - synttärit vuosille 25-33 - makkaranpaistajaise - pikkujoulu -juhlat, ja sitä ei voi edes kyllin hehkuttaa kuinka mahtava oli jutella kuulumisia sellaistenkin ihmisten kanssa joiden kanssa vietti hirmuisesti aikaa siinä 14 - 25 vuotiaana, mutta tässä "ruuhkavuosina" ei paljon ole yhteyksiä ehtinyt pidellä. 

Pitäisi itsekkin panostaa ja järjestää oikein kunnon perinteiset kotibileet! Ehkä talvella voisivat olla juhlat paikallaan...

Kiitos vielä illasta kaikille asianosaisille! :)

äidin pieni onnen tuoja

Aamukahvilla ilo vaihtuikin suruun ja epäuskoon kun näin lukio-kaverin kuolinilmoituksen. Iloinen heppatyttönen. Poissa. Vaikka ei fb:tä kummempia yhteyksiä olla pidetty, niin jotenkin uutinen oli todella pysäyttävä.

Pistihän se myös miettimään tätä elämää.
Kuinka pitäisi iloita ja nauttia niistä kaikista ihanista asioista elämässä, perheestä, kodista, ystävistä, terveydestä.
ja jättää ne kaikki turhanpäiväiset murehtimiset.

Näyttää teoillaan ja ajankäytöllään elämän tärkeysjärjestys sanahelinän sijaan.
Osata haluta niitä kaikkia hyviä asioita joita on saanut, eikä haluta aina vaan kaikkea muuta.

Iloista ja onnelista sunnuntaita kaikille täällä piipahtaville!

Toivottelee Taina




Lepää rauhassa Minna.