Kananmunaton gluteeniton munkki
Sekoita leivontakulhossa:
5,5 dl Semperin finmix jauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 dl sokeria
0,5 tl suolaa
1 tl kardemumaa
1 pussi kuivahiivaa
Lisää taikinaan:
2 dl keitettyä ja 2,5 dl kylmää vettä
2 rlk juoksevaa leivontamargariinia (tarvittaessa maidoton vaihtoehto)
Vatkataa voimakkaasti. Taikina jää löysäksi.
Laita taikinaa vahvaan pakastepussiin (ja pussi kulhoon),
ja anna taikinan vetäytyä jääkaapissa puolen tunnin ajan.
Kaada kattilaan reilusti auringonkukkaöljyä jotta munkit peittyvät,
öljyn pitää olla kuumaa, että munkit ruskistuvat nopeasti.
Leikkaa reikä pussin kulmaan, taikina valuu ulos kevysti puristamalla.
Purista taikinaa kiehuvaan öljyyn, esim. pötkö tai rinkula.
Paista munkit ruskeaksi molemmin puolin.
Varo, ettei öljyä roisku päälle tai käsille! (Suosittelen silti pitkähihaista paitaa ja essua.)
Nosta munkki öljystä esim. reikäkauhalla ja valuta liika öljy pois
tai laske pieneksi hetkeksi talouspaperille.
Kierittele kuumat munkit sokerissa.
Kaada loppuöljy jäähtyneenä esim. tyhjään öljypulloon ja hävitä roskien mukana.
Muista varata lähelle kattilankansi, jotta voit tukahduttaa mahdollisen rasvapalon heti.
mutta maku palkitsee varmasti, ja munkit maistuvat takuulla myös ruokarajoitteettomille!
Ei muuta kuin herkuttelemaan!
Vanhempani muuttivat tähän meidän kotikadulle uuteen rivitaloasuntoon,
ja lasten mummola, lapsuudenkotini, tyhjättiin ja siivottiin.
Kyllä siinä muutama päivä hurahti melkoisessa tohinassa,
kantaen, luututen ja viimeisiä tavaroita vielä pakkaillen!
En päästänyt itseäni liikaa tunteilemaan,
koska tiesin että jos olisin alkanut vollottaa niin siitä ei olisi taas loppua tullutkaan.
Onneksi puuhaa riitti niin ettei aikaa olisi ollut jäädäkkään pillittämään.
Ja muutoshan oli nyt parempaan!
Vanhemmat on lähellä ja auttelu molemmin puolin helppoa,
ja lapsilla mummola kävelymatkan päässä.
Uusi mummolakin on tosi kaunis ja valoisa.
Kiva koti siitä vielä tulee kunhan tavarat järjestäytyvät paikoilleen!
Vanhemmille oli toki ehtinyt neljässäkymmenessä vuodessa kertyä melko paljon tavaraa.
Itse olen sieltä aarteen jos toisen jo pelastanut meille,
vaikka koitin pysyä kovana..
Mutta jos esineet tuottavat minulle iloa niin saan ne säilyttää, vai miten se meni?
ja lautastelineessä muutama uusi vaihtarilautanen.
Nuo lautaset joissa on värillinen reuna muuttivat nyt meille,
ne olivat mummini vanhat,
saman mummin joka on ommellut nuo hyllyn reunaa koristavat enkelit.
No, taas vähän laajentuneelle peltipurkkikokoelmalle en ole löytänyt vielä mitään järkevää selitystä.
Ne ovat vain kivoja.
Asukoon meillä kunnes jonain vuosikymmenenä innostun KonMarittamaan.
joka toi tuliaisiksi mm. näin kauniit pullot kokkailuihin.
ja syödä pidemmän kaavan mukaan.
Oli kyllä hausta ilta!
yksi lapsi sairastui,
omalla pihalla tehtiin vähän hommia,
mies lähti työmatkalle Lontooseen..
Monipuolista meinikiä, hyvä niin!
Toivottavasti sinunkin vappusi oli iloinen!
Aurinkoista toukokuuta,
Taina























