perjantai 26. huhtikuuta 2013

Puutarha asiaa

 Me ei ikinä rakennettu omakotitaloa jotta saataisiin pihaa. 
Sellainen vaan kuuluu vähän niinkuin pakettiin jos haluaa tilaa asua ja olla sekä suht rauhallisen sijainnin.

Tiedän että tämä on nyt vähän sama kuin valittaisi kuinka vaikeaa on löytää järkeviä lentoja shopailuviikonlopulle Pariisiin tai kuinka vaikea on saada hotellihuonetta Ooppera Juhlille tai kuinka elämä meni hankalaksi kun siivooja vaihtoi päivää tai kuinka vaikea on löytää kivaa sijoituspaikkaa purjeveneelle talveksi, siis tuollaisia epä-ongelmia, mutta silti valitan:
meillä on enemmän pihaa kuin mitä jaksaisin laittaa.

Pihasuunnitelma teetettiin jo rakennusaikana jotta sitä voi nyt pikkuhiljaa toteuttaa.
Helppo, siisti, toimiva perhe-piha.
Kaikki kasvit pitäisi olla surkealla hoidolla näissä olosuhteissa toimeen tulevia.

Tyttärelle lupasin että kun talo on rakennettu hän saa kasvimaan. 
Nyt on asuttu tässä kolme vuotta joten tänä kesänä on varmaan pakko sekin lupaus lunastaa.

Ei minulla ollenkaan ole mitään puutarhoja vastaan, päin vastoin,
oikein mielellään joogailisin kärhöjen reunustamassa huvimassa,
kokkailisin omasta sadosta tai 
makailisin lueskelemassa kirjaa riippukeinussa ruusupensaiden katveessa.
 
Mutta ongelmana ovat raha, aika ja ennenkaikkea taidot ja motivaatio.
Mulla kuolee sisälläkin kaktuksista lähtien lähes kaikki, joten ei yhtään huvita investoida satoja euroja joihinkin taimiin jotka sitten tapan..

Mutta pakkohan se on ruveta aikuiseksi kun on tällainen talokin menty rakentamaan
ja tehdä se piha.

Mullahan kävi arpaonni ja olisin voittanut Voikukkapellon arvonnassa liput puutarhamessuille.
Ja todellakin - sinne meno olisi ollut tarpeen!
Mutta valitettavasti en päässyt lähtemään ja annoin liput uudelleen arvottavaksi.

Inspiraatiota olen koittanut hakea ystäviltä saaduista puutarha- ja terassilehdistä.
Inspiraation sijaan saan sellaisia holtittomia hörötyskohtauksia lukiessani lauseita tyyliin
"Talon emäntä rentoutuu töiden jälkeen puutarhaa hoitaen"
"Pariskunta on valinnut kasvit puutarhaan siten, että uusia jännittävi kasveja nousee esiin vuodenaikojen mukaan"
"Isäntäväki on puutarhansa suhteen sekä sitkeän määrätietoinen että täynnä uusia ideoita."
"takapihallea aukeaa kauniisti jäsennelty puutarha."

Tämän jutun alkukuvat otin viime kesänä vanhempieni puutarhasta, jollaisen haluaisin.
Tämä on otettu eilen:


En muista mitä tuohon syksyllä hautasin, jotain kuitenkin joka näyttäisi vihertävän.
Ei siis niin epätoivoista kuin tässä neljä vuotta sitten otetussa kuvassa:

Mutta aika paljon on vielä hommaa että meidän piha on vehreä ja viihtyisä.
Kai se on vaan opeteltava tykkäämään kukkapenkkien rapsuttelusta.
Siitähän voi kai tykätä. Voihan?

Taina

32 kommenttia:

  1. Itse haluaisin kanssa oikein ihanan kukkivan pihan, mutta suunnittelijaan en ole valmis rahaa laittamaan... ja omat taidot ei riitä. Niin ja kertaheitolla valmis tulee maksamaan aikas paljon. Aina vaan se raha ratkaisee kaiken ;)
    Ja helppo sen pitäisi tietty olla ja rikkaruohoille pitäisi keksiä jotain... ei oo kiva niitä joka päivä nyppiä :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. me sisällytettiin suunnitelma rakennus budjettiin, silloin niitä tonneja menee muutenkin sinne ja tänne niin ei niin kirpase. muuton jälkeen ei raaskisikaan enää maksaa mistään mitään :D

      Poista
  2. Voi sua ihanaa,siellä se istuu montun pohjalla ja suunnittelee "epäongelmaa";D Rapsuttelusta voi tykätä mutta en tiedä onks pakko,oiskohan sitä olemassa jotain helppoakin helpompaa tapaa saada vehreää ja viihtyisää,mä en tiedä kun on vain partsin kokoinen läntti huolehdittavana:)Uskon kyllä että ne suunnitelmat ajan kanssa siitä muovautuu ja jos ei muovaudu niin ainahan sitä voi nautiskella kuvittelemalla että vanhempien piha on oma,tai jotain...;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi se porukoiden piha on tässä 15 min ajomatkan päässä niin voidaan jatkossakin käydä siellä nauttimassa kauniista kesäpäivistä ;D

      Poista
  3. Arvaappa mitä?

    Ne ulkona asustavat kasvit pysyy paljon paremmin elossa kuin sisäkukat! (Tämä on varmaa tietoa pohjautuen omaan kokemukseeni)


    Älä turhaan stressaa ja laita tavoitteeksi kerralla koko pihaa, vaan tee vaikka joku kiva istutus vaikka joka kevät ja pikkuhiljaa huomaat pihan muuttuvan puutarhaksi.
    Valmis suunnitelma on mahtava apu, mutta ei sitäkään tarvi orjallisesti noudattaa - ajanoloon näette itse millainen se teidän puutarha pitää olla ja lasten kasvaessa saattaa toivomuksetkin muuttua.

    Jos vaikka tänä keväänä teette sen kasvimaan ja mietit sitten mihin muuhun voimavarat nyt riittää - vai riittääkö.
    Luulen että loppujen lopuksi puutarhasta tulee parempikin niin että hissuksiin katselee miten te ihan oikeesti siinä pihassa elätte ja toimitte sen mukaan...

    ...ja sitten se rahapuoli... kannattaa varmaan katsella lähiseutujen ilmoittelua puutarhakasvien vaihtopäivistä tai vastaavista, joista on mahdollista hankkia edullisesti juuri teidän kavuvyöhykkeellä menestyviä usein vahvoja vanhoja kantoja olevia taimia. Niiden menestymiselle on hyvät edellytykset, jos ovat kerran jo alueella pärjänneet.

    Ja nämä vinkithän perustuu sitten ihan puhtaasti omaan mutu-pohjaiseen funtsailuuni eikä takuita toimivuudelle ole :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä! :)
      Noi vaihtotaimet voisi tosiaan olla hyvä ratkaisu - jos vaikka haen äidin pihalta vaihtareita ja haen niillä omaan pihaan vahvoja taimia! :D

      Pikkuhiljaa me on laiteltukkin, eka nurmikko, sit pensasta alapihalle, syksyllä laitettiin pensaat yläpihalle..
      ei viitti alkaa stressaamaan! :)

      Poista
  4. Sama todettu, ulkona pysyvät, eteenkin maahan istutetut kasvit on helpompia hoitaa kuin sisäkasvit, meilläkään ei pysy hengissä kaktusta kummemmat ja tänä keväänä olen silti jopa kasvattanut ulkokasvejani siemenestä asti. (Ja vannonnut, että oli ensimmäinen ja viimeinen kerta)

    Tulevaan(?) omakotitaloni pihaan haluaisin vaan nurmikenttää, kivisiä kasoja, havupuita, hyötypuita ja pensaita, ei mitään nypittäviä kukkapenkkejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on kyllä niin lohdullista kuulla että pihalla voi saada jonkun pysymään hengissä vaikka sisällä ei onnistuisi! :)

      ja juuri tuollainen kuvaamasi lainen tulee meidänkin piha (?) joskus valmiina olemaan. :)

      Poista
  5. Kyllä siitä voi tykätä!!! Täällä löytyis motivaatiota, mutta ne taidot onkin sitten eriasia... Mutta kuinka palkitsevaa onkaan kun istutettu kasvi kukkii...
    Psst. meilläkin näytti joskus tuolta kuin alakuvassa...mä taisin olla vielä masentuneemman näköinen :D Pikkuhiljaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jotain pensaspusikkoja mäkin oon saanut jo pysymään hengissä ja se on kieltämättä aika kiva fiilis! :)
      Ja pikkuhiljaa tää on kai otettava, omakotitalo juttu ei oo kai ikinä valmis, sit jo pitää alkaa jostain remppaamaan kun eka kierros on tehty. ;D

      Poista
  6. Heh, täällä on puskenut stressi päälle pihan laittamisesta myös. Itte haluamalla haluttiin iso tontti, että ois tilaa temmeltää ja mahollisuus laittaa pihaan kaikenlaista kivaa. Vaan nyt todellisuus on iskenyt päin aika lujaa. Joo rahaa menis enemmän kuin sitä nyt just on ja aikakin on kortilla ja on niin paljon kaikkea muutakin just nyt. Kuten tää loppuraskaus ja jonkun ajan päästä pieni vauva kainalossa....

    Vaan päätettiin miehen kanssa tunkea stressaaminen pihan laittamisesta jonnekin syvälle ja mennään rennolla meiningillä. Tehhään mitä jaksetaan ja yritetään miettiä just ratkaisuja, joihin menis vähemmän rahaa. Siis ei ajeta tähän lähes kaikkien lähteiden suosittelemaa määrää multaa nurmikon perustamiseen (ne mullat maksaisi yli 10 000e... ja siinä olis vaan pienen pieni osa pihan pinta-alasta) vaan tavoitellaan vain ns. vanhanajan pihapiirin tunnelmaa ja kukkivaa nurmea ;) Kunhan noi pohjat vaan saadaan kuntoon, niin ajellaan jonnii verran hiekkaa ja pintamaat sekasin ja kylvetään nurmi tuohon ja niitylle tontin reunat jne. Puita ja pensaita vain tänä vuonna lapsille luvattujen kasvilaatikoiden lisäksi ja se on sit siinä tän vuoden osalta. Ens kesänä sit istutusalueita ja lisää pihanlaittoa. Tavoitteena on 10 vuoden päästä suhtkoht valmiin oloinen pihapiiri....

    Täytyykin ottaa viikonloppuna muutama kuva blogiin tuosta meijän ihanasta savilöllö ja rikkaruohojen täyttämästä pihasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just tässä alussa kaikki maa-aineet, muurikivet sun muut maksaa niin maltaita että taimiin ei viitsi paljon rahaa hassata.
      Mutta asia kerrallaan.
      Puuttuu meiltä tuosta vielä mm autotalli rakennus, rappuset, marjapensaat jne eli kymmeniä tuhansia vielä palaa. huoh.
      Mutta mun äitiysloman ajaksi on isommat projektit pistetty odottelemaan..

      sun kommentti oli tullut useamman kerran joten poistin tuplat. :)

      Poista
  7. Ymmärrän :) Voi sua!
    Mutta kaikki menee omalla painollaan.

    Tuo on totta, että yleensä halutaan iso pihapiiri ja se osoittautuukin aika isoksi puuhaksi.
    Terveisiä rivaripihalta, jota en ole jaksanut edes haravoida vielä... lumet suli niin äkkiä etten ilmeisesti vielä edes ymmärrä, että tarttis jotain tehdäkkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en jaksanut pitää edes edellistä rivaripihaa kauniina joten aavistelin vähän että tästä ei hyvää seuraa...
      mutta täätlä ei tontteja niin vaan saa, ja jos haluaa ettei naapurit katso ikkunasta sisään on sitä maatakin vähän ympärille ostettava :)

      tarvii vaan koittaa lasten kanssa puuhastella nurkka kerrallaan kuntoon, rennolla otteella :)

      Poista
  8. Hei kyllä nyt on niin tuttuja ajatuksia!! jos me oltais itse rakennettu talo, niin ei oltais vieläkään saatu pihaa aikaiseksi.. tässä on asuttu pian 10 vuotta, ja YRItetty pitää valmista pihaa edes jossain kuosissa. meillä on ihan liian iso plääni tässä yrittäjäperheelle.. monta vuotta esim. haaveilin juhannusruususta, ja sitten yks vuos huomasin, että jaajuu, tuollahan niitä yhdessä kulmassa kasvaa :D no onneksi tosiaan nyt "vanhemmiten" (34) on alkanut jo pihakin kiinnostaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kanssa oon odotellut että vanhemmiten, oon nyt siis 35, ehkä nelikymppisenä....? ;)
      valmista mekin etsittiin juuri tämän piha-asian takia, mutta tältä alueelta ei ollut varaa valmista ostaa. Tonttiarvonnassa lykästi, muuten asuttaisiin varmaan jossain ihan korvessa :D

      Poista
    2. Minullakin on jokaikinen kasvi sisällä kuollut enkä enää sellaisia huolikaan. Mutta pihalle istutan vaikka mitä, osa selviää, osa ei. Yritys on kova, vaikka taitoa ei vielä ole. Tekemällä oppii ja kirjoitan ylös mitä missäkin kasvaa, en minäkään muista, vaikka minulla on vain pikkupihoja ollut. Ja kaikki tehdään minimibudjetilla! Tänä keväänä laitoin siemenistä kuistille kukkasia esikasvamaan, ei paljon maksa! Tosin taitavat olla max 2 vuoden kukkia. Ystävältäni sain perennojen siemiä, pitäisi nekin esikasvattaa, kun Suomen kesä on niin lyhyt ja haluan jo tänä vuonna kukkasia niistä. Kaikkia perennoja pystyy jakamaan ja lisäämään. Jos äidilläsi on paljon kasveja, niin sieltä saat itsellesi vaikka mitä! Nopeampaa on toki kaupasta ostaa, mutta toisaalta onnistumisen riemu on suurempi kun kasvattaa itse. Itselläni on periaate, että keväällä kukkapenkat hoidetaan kuntoon ja kerran kesän aikana. Jos minulla olisi oikein iso piha, niin kylväisin sinne niityn. :) Tai ison nurmikon. Apilakin olisi kaunis, mutta kerää ampiaisia ja lapset astuu niiden päälle. Nurmitenniskenttäkin olisi tosi jees, meillä oli pienenä sellainen. Ymmärrän kyllä tuskasi, pieni piha on helpompi tehdä reheväksi. Pääasia ettet ota asiasta stressiä. Älä vertaa pihaasi muihin, tai itseäsi muihin. Teidän piha saa olla just sellainen kuin haluatte :)

      Poista
    3. Kiitos ihanista neuvoista! Tuo muistiin kirjoittaminen olisi kyllä hyvä juttu!
      Me kanssa kesällä sen verran reissaan että joka viikko nypittävät kukkamaat on täysin pois laskuista.
      Vielä en näe itseäni esikasvattamassa mitään mutta ihan varmasti se olisi antoisaa jos siinä onnistuisi!
      Äidiltä on paljon taimia saatukkin, vuorenkilpiä ja maanpeittokasveja meidän rinteeseen. Täytyy koittaa hyödyntää kaikki ilmainen!
      jonkunlainen piha on laitettava kun se on näkymä monien ikkunoista, mutta tosiaan, meidän näköinen ja ressitön. :)

      Poista
  9. No pakko sanoa, että ehkä se vois kiinnostaa mutta kun ei kiinnosta niin ei.

    Me ollaan asuttu tässä jo vuodesta -98, tontti on 5000 neliötä. Ja viime kesänä sitten laitoin sen ekan ja vikan kasvimaani... Ihan innolla mä sitä laitoin sillon mutta voin tunnustaa että YHTÄÄN KERTAA en sitä sitten sen koommin nyppiny tms... Tänä vuonna mä laitan vain mansikkaa, sitä tahtoisin omasta takaa. Ja EHKÄ hernettä johonkin, ihan vaan sellaseks naposteltavaksi. Saa nähdä miten niiden mansikoidenkin kanssa käy alkuinnostuksen jälkeen, mutta noh, yritetään nyt ees... Kukkapenkkejä en ole laittanu, viime kesänä oli jotain yritystä mutta sinne nekin heinään hautautui, joten jääkööt nekin... Mulla on kyllä pari sellasta kivaa isoa laatikkoa mihin sit EHKÄ, kun on loputkin ulkovuoret laitettuna, voisin kuvitella jotain pientä kukkapenkin tynkää tms laittavani...

    Eli sä olet kuule jo itse asiassa kuitenkin aika pitkällä noissa laittamisissasi, jos vertaa että mä en ole 15 vuodessa saanu vielä just paljon mitään aikaan... =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hih, tämä oli lohdullista kuulla! :D
      silleen munkin kukkapenkeille kävi rivaripihalla että en enää hetken päästä tiennyt mitä kuuluu kitkeä ja ne oli loppukesästä sellaisia hervottomia rehukkoja! :D
      mansikat ja herneet täälläkin haaveena, mutta pihalla liikkuu sen verran rusakoitakin ja metsää lähellä että eiköhän joku elukka ne syö.. :P

      Poista
  10. Ihana kirjoitus! Kivaahan se olisi jos piha on kaunis ja hoidettu, mutta ne on eri ihmiset ketkä sitä jaksavat ja pystyvät tekemään. Pihan voi suunnitella helpoksi ja kauniiksi. Samaa lajia paljon ja kuoriketta alle niin ei rikkaruohot iske. Meillä ns. kasvimaa on laatikoissa, kiva salaattia ja hernettä kasvattaa. Yrtit ja muutaman muun taimen ostan valmiina ja satoa on riittänyt säilöön asti vaikka laatikot on pienet. Rennolla meiningillä ja mikään työsiirtola ei tarvitse olla. Ulkoilun lomassa puuhailua ja sinulla tietysti lapset mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep juuri samoilla ajatuksilla täällä mennään. Nuo kasvimaa-laatikot vaikuttaa hyvältä. :)

      Poista
  11. Hyvä kirjoitus! Täällä alkaa iso huonosti hoidettu piha paljastua lumen alta. Tänä keväänä ei ahdista niin paljon, kun tietää että muutetaan kesällä isompaan kotiin, jossa paljon pienempi piha. Jonka saan toivottavasti pidettyä helpommin hallinnassa. Mua saa potkaista, jos alan haaveilemaan isommasta pihasta muuton jälkeen.

    VastaaPoista
  12. Ei muakaan aiemmin kiinnostanut, mutta mitä enemmän pakolla laittelin pihaa, sitä enemmän yhtäkkiä huomasin tykkääväni siitä. Se tunne, kun kitkee jonkun penkin, ja se on niin siisti että...kaikki paitsi kitkeminen on turhaa! ;D

    Ei vaan, voihan se todella olla, ettei kiinnostus syty. Ja sitä varten helppohoitoiset ratkaisut. Kiveyksiä, havuja, kuorikatetta. Ei oo pakko kiinnostaa, ellei kiinnosta. Älä ota stressiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kivetystä, havuja ja kuoriketta täällä jo on ja lisää tulee! :D
      mutta ehkä tohon fiilikseen voi tosiaan joskus päästä, että on ihana nähdä se kättensä jälki myös pihalla... :)

      Poista
  13. Kiva kirjoitus ja niin tuttuja ajatuksia täälläkin!

    Todella pikkuhiljaa kai tuota pihaa on laitettava omanlaiseksi. Voi kunpa olisi taitoa ja rahaa laittaa kaiken kerralla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai vielä parempi - rahaa TEETTÄÄ kaikki kerralla. ;D

      Poista
  14. Itse haluaisin sellaisen pihan jossa ei olisi nurmikkoa lainkaan, vain metsäinen kangas, josta töröttäisivät mustikanvarvut ja puolukat. Tiedän hyvän puutarhasuunnittelijan joka varmasti onnistuisi teillekin suunnittelemaan tarkoituksenmukaisen pihan. Hanna Hakala on hänen nimensä. Kun laittaa selket alueet ja kattaa ne istutukset kunnolla, niin rikkaruohot eivät häiritse mielenrauhaa. Itselläni ei ole viherpeukaloa ollut mutta tykkään silti nyppiä pihaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen luonnonvarainen pihan olis tosiaan ihana, metsä- tai niitty tyyppinen. Mutta se vaatii paikkansa..
      Olemassa olevaan pihasuunnitelmaan olen kyllä ihan tyytyväinen, tarvii vaan pikkuhiljaa toteutella. :)

      Poista

Kiitos paljon käynnistä ja kommentistasi!