Hyvinvointipostaus

Dahliat ystävältä

Ajattelin kirjoittaa ajatuksia arjessa jaksamisesta.

Kuvat kuluneen viikon tapahtumista napattuja

sekä netistä löydettyjä suosikkeja.

                                   Tällaisia se neiti taas koulusta kantaa. Ei taida olla äiteensä tullut (ja hyvä kai niin..).                                              Vähempikin riittäis, mutta kyllähän äiti saa vähän ylpeä silti olla.

Viime postauksen jälkeen on taas ollut tapahtumia: työt, koulut ja päivähoidot, vanhempainilta koululla, 3-v tirriäisen siirtyminen isompaan fillariin, lasten yökyläilyä, sekä tytöllä että itsellä 2 tanssitreeniä, keskimmäisellä poitsulla 4 futistapahtumaa (treeniä, turnausta..), lapsilla parit kaverisynttärimenot, tanssi-temppu-tunnin pitäminen nuorimmaisen kanssa, päivä äiskän kanssa myymässä peräkonttikirppiksellä, oma illanvietto tyttökavereiden kanssa, marjapensaiden ja vuorimäntyjen ostamista ja vähän istuttamistakin, mitä vielä.. ainiin, yksi entero-rokko.

Ihan siis sitä samaa mitä varmasti meillä kaikilla ruuhkavuosia elävillä.

Mutta miten pitää itsestään huolta näinä "hulluina vuosina"?

Peräkonttikirppis-päivän saldo: melkein peräkontillinen tavaroita uusiin koteihin, lentolippurahat ensiviikonlopun irtiottoon tienattu, sekä kohtalaisen räjähtänyt myyjätär tohinapäivän jälkeen.

Asioita joita minä olen joutunut opettelemaan ovat 

armollisuus itseään kohtaan sekä tietynlainen (oikeanlainen?) itsekkyys. 

Asioihin ja ihmisiin jotka vain vievät energiaa ei kannata tuhlata aikaansa,

toisaalta pitää luottaa siihen että ystävyydet säilyy vaikkei aina ehdi pitää yhteyttä 

ja niitä monia kiinnostavia tekemisiä ehtii vielä elämässä tehdä myöhemminkin.

Kaikki ei tarvitse olla priimaa, 

välillä voi koti olla mullin mallin ja äiti silti ottaa hetken aikaa itselleen, 

mennä ajoissa nukkumaan tai istua lueskelemassa lapsi kainalossa.

Olisi niin helppoa langeta siihen suorittamisen ansaan, 

ainahan olisi hommia tehtäväksi ja aina ne olisi voinut tehdä paremmin.

Lauantain illanvietossa rakkaiden tyttökavereiden kanssa herkuteltiin, hassuteltiin, naurettiin, ja kai vähän itkettiinkin. Mitä nyt ystävät tekee kun harvoin näkee! *kiitos illan emännälle, kiitos ihanat naiset*

 Riittävän hyvä ON riittävän hyvä. 

Mottoni 80/20 vähän joka elämänalueelle on:

80 % kun menee hyvin voi 20 % olla vähän sinne päin.

tämänhetkinen yöpöytä-pino

Yksi harrastuksistani on "elämäntaito-oppaiden" lueskelu.

Vaikka ne ovat pääasiassa hassua hömppää,

löytyy niistä aina myös totuuden siemeniä omaa ajatusmaailmaa ravistelemaan

ja herättelemään ajatuksia uusille poluille.

Ajatelmia ja hajatelmia vihkonkulmiin raapusteltavaksi.

3-v:n vauhdinhurmaa, tuo on jo innokas lenkkikaveri

Liikunta on ollut minulle aina tärkeä osa elämää, 

mutta nykyään teen sitä ladatakseni akkuja,

pitääkseni mielen ja kehon virkeänä, terveenä ja toimintakykyisenä.

Ei pakkoa, suorittamista, kropan muokkaamista tietynlaiseksi, eikä enää työ.

Mielellään urheilisin paljon enemmänkin, 

mutta haluan säästää iltojen vähiä tunteja 

lasten ja perheen kanssa puuhailuun, oleiluun ja jutusteluun,

ehtiä joka päivä istua yhdessä syömään ja jutella päivän kuulumiset.

töihin pyöräillessä voi nauttia luonnosta ja raittiista ilmasta, seurata vuodenaikojen vaihtelua tutuilla poluilla

Tänä syksynä olen ottanut tavaksi tehdä nämä liikunta-jutut ainakin kerran viikossa:

- tanssitunti (2h) - tanssi on mun juttu, tästä nautin hullun lailla

- jooga (0,5h) joko aamulla ennen muun perheen heräämistä tai illalla lasten mentyä nukkumaan

- kotitreeni (1-1,5h) crosseria, kahvakuulaa, jumppapalloa, käsipainoja, hulavannetta, venyttelyt 

(yleensä viikonloppuna kun lapset huitelee kavereiden kanssa pihalla)

- kävely+hölköttely- tai sauvakävelylenkki (1-1,5h) yleensä ystävän kanssa pojan treenien ajan

- työmatkapyöräily, kotimatkalla lihasliikkeitä kuntopisteellä (yht. n.50 min) (tämä pari x vko)

 Ruokapuolesta olen aina ollut hyvinkin kiinnostunut. (kukapa ei) ;)

Ravitsemuksen merkitys kiinnostaa ja vitamiinioppaat ja jos mitkä tutkimukset on lueskeltu, 

samoin leipominen ja kokkailu on mieleistä puuhaa.

Olen löytänyt itselleni ruokavalion jolla voin hyvin ja tunnen että energiaa riittää:

vehnätön (vehnästä saan atopian) ja kasvispainotteinen,

hiilarit ja sokerit "tiedostava", (niitä kohtuullisesti).

 

lounas on yleensä runsas salaatti

Paljon "superfuudeja", pähkinöitä, kasviksia, marjoja ja hedelmiä,

mutta myös maitotuotteita, kananmunia ja jonkun verran laadukasta lihaa (kalalle olen allerginen).

Aamupala on usein smoothie ja lounas salaatti tai kasviskeitto, välipaloina hedelmiä ja pähkinöitä.

Illallisena syödään tavallista kotiruokaa koko perhe viiden aikaan,

ja iltapalaksi leipää, puuroa tai smoothie(n tapaisia mössöjä) lasten kanssa.

arkiruokaa, esim lasagnea ja porkkanaraastetta, tehdään isot satsit kerrallaan ja syödään usein parina iltana samaa, että aikaa jää arkena muuhunkin kuin kokkaamiseen.

Viikonloppuisin usein herkutellaan, 

leivotaan gluteenittomia juttuja, syödään pihvejä ja "roskaruokaakin".

Viiniäkin juodaan.

 

 Liikunta ja tervellinen ruoka ovat aina kuuluneet oleellisesti elämään,

olen todennut että muuten ei energia riitä arjen pyöritykseen ja pinnakin kiristyy.

Ei mitenkään ryppyotsaisesti, vaan lempeästi kehoa kuunnellen.

kuva netistä löydetty

Tärkeitä palikoita omassa hyvinvoinnissa ovat ihan ne perus jutut:

perhe, koti, työ, liikunta, ystävät, hyvä ruoka ja riittävä uni. 

Toisinaan näiden yhteensovittaminen onnistuu paremmin, 

toisinaan 80/20 keikahtaa päälaelleen.

Toki lähi-isovanhemmat, yhteen hiileen puhaltava perhe, hyvät ystävät ja mieluinen työ 

mahdollistavat jaksamisen ja ehtimisen.

kuva netistä löydetty

Iän myötä sitä oppii yhä paremmin myös sen,

ettei kaikkia voi tai tarvitse miellyttää,

ja hyväksymään myös ne erilaiset ajatukset ihan yhtä oikeina kuin omat mielipiteet.

Vauva-ajat olen halunnut olla lapsille toki läsnä 24/7,
ja kotiäitinä tuli vietettyä yhteensä 7 ihanaa vuotta.
Mutta myös se aikuisten aika pitää muistaa varata
- meillä onneksi on serkkulat ja mummolat joihin lapset ovat tervetulleita.

Olisi hauska kuulla mitä te muut pidätte tärkeinä tekijöinä omassa hyvivoinnissa,

ja miten löydätte niille arjesta aikaa? 

kuva netistä löydetty

Oikein mukavaa, rentoa, akkuja lataavaa viikonloppua 

toivottelee Taina